Balkanin turkkilaisten kielet
Balkanin turkkilaisten kielet on Balkanin niemimaalla asuvien turkkilaisten kansojen: turkkilaisten, gagauzien ja tataarien puhumista kielistä käytetty nimitys. He puhuvat turkin, gagauzin ja krimintataarin murteita, joista kaikkia ei ole vielä riittävästi tutkittu.[1] Osa Balkanin turkkilaisista on siirtynyt alueelle eri aikoina Mustanmeren pohjoispuolitse ja osa sen eteläpuolitse. Heidän murteitaan yhdistää Osmanivaltakunnan aikana alkanut turkin kielen tasoittava vaikutus, jonka voimakkuus vaihtelee eri ryhmillä.[2]
Turkkia puhutaan Balkanilla varsinkin Euroopan-puoleisessa Turkissa, mutta myös Bulgariassa, Romaniassa, entisessä Jugoslaviassa sekä mahdollisesti myös Kreikassa. Turkin kielen murteet jakautuvat läntiseen ja itäiseen ryhmään. Länsi-Bulgariassa ja Pohjois-Makedoniassa puhutut länsimurteet ovat säilyttäneet eräitä vanhakantaisia turkin kielen piirteitä. Bulgariassa puhutut itämurteet ovat lähellä Euroopan-puoleisen Turkin murteita. Pohjois-Makedoniassa Štipin lähellä asuvien jörykkien kieli poikkeaa jonkin verran ympäröivistä turkin kielen murteista.[3]
Koillis-Bulgariassa Varnan lähistöllä puhutut gagauzimurteet poikkeavat huomattavasti Moldovassa ja Ukrainassa asuvien gagauzien kielestä. Ympäröivät turkin kielen murteet ovat vaikuttaneet voimakkaasti seudulle 1800-luvun alussa jääneen pienen gagauziryhmän kieleen. Erään paikallisen murteen on kuitenkin todettu olevan hyvin lähellä Moldavian Vulcăneştin gagauzimurretta.[4]
Krimintataaria puhutaan Balkanilla koillis-Bulgariassa ja Romanian itäosassa. Tataarit ovat muuttaneet seudulle 1800-luvun puolivälissä. Heidän kielensä jakautuu kolmeen murteeseen: Krimin niemimaan etelärannikolla puhuttuun tatiin, krimintataarin keskimurteeseen sekä nogaihin, joka perustuu krimintataarin pohjoiseen eli aromurteeseen. Krimintataari on sulautumassa turkin murteisiin, joihin bulgarian kieli puolestaan on vaikuttanut voimakkaasti.[5]
Balkanin turkkilaisten kielten puhujamääristä ei ole luotettavia tietoja. Turkin kielen puhujia arvioidaan olevan Balkanin maissa useita kymmeniä tuhansia. Vuonna 1956 Romaniassa oli 14 300 turkkilaista, heistä valtaosa Dobrudžassa. Gagauzin ja krimintataarin puhujia on vähemmän kuin turkkilaisia. 1950-luvun lopulla Bulgariassa arvioitiin olleen noin 30 000 gagauzia, mutta he ovat kielellisesti sulautumassa turkkilaisiin. Vuonna 1956 Romaniassa, lähinnä Dobrudžassa, asui 21 000 tataaria. Bulgariassa tataarit asuvat laajemmalla alueella, joten heitä on arveltu olevan siellä enemmän.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 194. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
- ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 134–135. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 195, 198. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 197. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 197–198. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 198. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.