August Mannerheim
August Erik Mannerheim (16. lokakuuta 1805 Askainen – 19. huhtikuuta 1876 San Donato)[1] oli suomalainen vapaaherra, pankinjohtaja ja virka- ja valtiopäivämies.
Suku ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
August Mannerheimin vanhemmat olivat maaherra, kreivi Carl Erik Mannerheim ja Vendla Sofia von Willebrand. Mannerheim tuli ylioppilaaksi vuonna 1820 ja suoritti Suomen asiain komitean tutkinnon vuonna 1826. Hänellä oli viisi sisarusta, joista vanhin veli oli kreivi, Viipurin hovioikeuden presidentti, entomologi Carl Gustaf Mannerheim.[2] Hänen kaksi sisartaan vapaaherratar, kreivitär Gustava Maria Sofia Mannerheim (1801–1822) ja hovineiti, vapaaherratar Eva Wilhelmina Charlotta Mannerheim (1808–1851) avioituivat vuorollaan vapaaherra Lars Gabriel von Haartmanin kanssa.
Virka-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
August Manneheim sai kamarijunkkarin arvon vuonna 1830, valtioneuvoksen arvon vuonna 1856, kamariherran arvon vuonna 1862 ja todellisen valtioneuvoksen arvon vuonna 1866. Turun hovioikeuden auskultantti hän oli vuonna 1826 ja sai samana vuonna Keisarin kanslian ja Suomen valtiosihteerinviraston ylimääräiseksi kanslistin viran Pietarissa. Turun hovioikeuteen Mannerheim palasi ylimääräiseksi notaariksi vuonna 1829, senaatin talousosaston ylimääräiseksi kamarikirjuriksi hän tuli vuonna 1831 ja uudelleen Keisarin kanslian ja Suomen valtiosihteerinvirastossa arkistonhoitajaksi vuodesta 1832, kirjaajaksi vuodesta 1839 ja toiseksi toimitussihteerksi vuodesta 1841.[1]
Venäjän lähetystön palveluksessa Tukholmassa Mannerheim toimi vuosina 1843–1845 ja johtajana Suomen Pankissa vuodesta 1845 vuoteen 1866, jolloin hän oli myös Suomen kenraalikuvernöörin palveluksessa erityistehtävissä. Valtiopäiväedustaja aatelissäädyssä Mannerheim oli 1863–1864, 1867 ja 1872.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: August Erik Mannerheim. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 21.12.2020.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Erik Mannerheim. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 21.12.2020.
| ||||||||||||||||||||||
