August Heißmeyer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
August Heißmeyer (1936)

August Heißmeyer (11. tammikuuta 1897 Gellersen – 16. tammikuuta 1979 Schwäbisch Hall) oli saksalainen SS-Obergruppenführer ja Waffen-SS:n kenraali.

Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä maailmansodassa Heißmeyer palveli luutnanttina ja sai ensimmäisen luokan rautaristin. Sodan jälkeen hän opiskeli autokoulunopettajaksi ja liittyi natsipuolueeseen vuonna 1925. Alkuvuodesta 1926 hänestä tuli SA:n jäsen ja myöhemmin Gauleiter.

Tammikuussa 1930 Heißmeyerista tuli SS:n 4 370. jäsen. Hän yleni nopeasti organisaation hierarkiassa ja vuodesta 1935 hän oli SS:n päämajan päällikkö. Heißmeyer yleni SS-Obergruppenführeriksi ja hänestä tuli vuonna 1936 Nationalpolitische Erziehungsanstaltenin (NPEA) päätarkastaja[1].

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1939 Heißmeyerista tuli SS-Oberabschnittsleiter ”Ost” ja ”Höheren SS- und Polizeiführer Spree”. Sodan syttyessä Heißmeyer alkoi johtaa omaa yksikköään, ”Dienststelle SS-Obergruppenführer Heissmeyeria”, jossa hän oli vastuussa NPEA:n opiskelijoiden sotilaskoulutuksesta. 1. marraskuuta 1939 SS-Gruppenführer Theodor Eickesta tuli SS-divisioona Totenkopfin komentaja ja Heißmeyer korvasi hänet keskitysleireistä vastaavana kenraalina. Joulukuussa 1940 hän meni naimisiin Gertrud Scholtz-Klinkin kanssa.

Marraskuussa 1944 Heißmeyer sai normaalin SS-arvonsa lisäksi Waffen-SS:n kenraalin arvon. Sodan loppuvaiheessa huhtikuussa 1945 hän johti Volkssturmista ja Hitler-Jugendista ad hoc kerättyä taistelujoukkoaan, jonka tehtävänä oli puolustaa Spandaun lentokenttää Berliinin ulkopuolella[2].

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan viranomaiset ottivat Heißmeyerin kiinni Tübingenin lähellä 29. helmikuuta 1948. Maaliskuussa pidetyssä oikeudenkäynnissä hänet tuomittiin 18 kuukaudeksi vankeuteen, josta hän vapautui 1949. Seuraavana vuonna hänet kuitenkin tuomittiin merkittävänä natsijohtajana uudelleen kolmeksi vuodeksi vankeuteen.

Vapauduttuaan hän asui Schwäbisch Hallissa ja hänestä tuli Länsi-Saksan Coca Colan pullotustehtaan johtaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michael H. Kater: Hitler Youth (sivu 52, Google teoshaku)
  2. Tony Le Tissier: Race for the Reichstag (sivu 106, Google teoshaku)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]