Atte Korhola
Tätä sivua ei ole | Atte Korhola | |
|---|---|
| Syntynyt | 19. elokuuta 1957 (ikä 54) Lahti |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Tutkimusala | paleolimnologia |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Uskonnollinen kanta | kristitty |
Atte Korhola (s. 19. elokuuta 1957 Lahti[1]) on paleolimnologi ja Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksen ympäristömuutoksen professori. Hän on myös helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava vara-dekaani, Suomen Akatemian ympäristötoimikunnan jäsen ja hydrobiologian dosentti. Korhola on johtanut ympäristömuutoksen tutkimusyksikköä (ECRU) vuodesta 1999.[2] Korholan erityisalueena on jääkauden jälkeisen ilmaston vaihtelun sekä ravinnekuormituksen muutosten vaikutus vesiekosysteemeihin [3].
Hän on Euroopan tiedeakatemioiden (EASAC) ympäristöpaneelin jäsen ja myös yksi lehden Journal of Paleolimnology toimittajista. Lisäksi hän on toiminut Suomen arktisen tutkimuksen strategian kirjoittajana ja Kauppa- ja teollisuusministeriön turpeen käyttöä selvittäneessä työryhmässä sekä lukuisissa ilmastonmuutokseen liittyvissä asiantuntijatehtävissä.[4] Hän on osallistunut aktiivisesti ilmaston lämpenemisestä ja sen hillitsemiskeinoista käytävään kansalaiskeskusteluun.
Atte Korhola on naimisissa europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan kanssa. Heillä on kolme lasta, joista yksi on laulaja Reeta Vestman.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ura
Atte Korhola väitteli Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella vuonna 1992. Korhola hoiti arktisen globaalimuutoksen määräaikaisen professorin virkaa 2002–2007. Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ympäristömuutoksen professoriksi hänet nimitettiin 2007. Hänen luonnonmaantieteen alaan kuuluva väitöskirjansa käsitteli Suomen rannikkoalueiden kohosoiden kehityshistoriaa ja ekosysteemidynamiikkaa sekä ilmaston ja paikallisten ympäristötekijöiden osuutta soiden kehityksessä[5].
Korhola on keskittynyt myöhemmässä tutkimuksessaan ilmastonmuutokseen, hiilen kiertoon, ekosysteemien ilmastovasteeseeen, vesistöjen ekologiaan ja pohjasedimenteistä löytyvien fossiilisten pieneliöiden jäänteiden ja siitepölyhiukkasten kartoittamiseen ja analysointiin. Korhola on osoittanut tieteellisissä artikkeleissaan, että fossiililöydöksiä voidaan käyttää epäsuorana mittarina Suomen ilmastossa tapahtuneelle historialliselle vaihtelulle. Lisäksi Korhola on julkaissut vesistöjen ravinnekuormituksen muutoksia käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita. Korhola on julkaissut yhdessä muiden tutkijoiden kanssa yli 100 kansainvälistä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.[3]
[muokkaa] Kritiikki ympäristöjärjestöistä
Atte Korholan ja hänen vaimonsa Eija-Riitta Korholan mukaan ympäristöjärjestöjen ajama ilmastopolitiikka on ollut sarja virhearviointeja, jotka kiihdyttävät metsätuhoa ja ovat haitallisia ilmastonmuutoksen hillintään. Atte Korholan mukaan järjestöjen ilmasto- ja energiakannanotot perustuvat yksipuoliseen tietoon. Atte Korholan mukaan tuulivoima on tehotonta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, eikä hän kannata sen massiivista lisäämistä Suomessa.[6]
Atte Korholan mukaan ympäristöjärjestöjen monet ratkaisukeinot ovat vanhentuneita ja ympäristön kannalta tuhoisia. Korhola mainitsee esimerkkinä, että viidennes kasvihuonepäästöistä aiheutuu trooppisten metsien hakkuista. Hänen mukaansa ympäristöjärjestöt ovat lisänneet trooppisten metsien tuhoutumista vastustaessaan hiilinieluja Kioton sopimuksen joustomekanismina. Korholan mukaan ympäristöjärjestöjen ihanteista kumpuava dogmaattisuus ja sopeutumisen vastustaminen on saattanut maksaa jo nyt ihmishenkiä. Korholan mukaan biopolttoaineet ovat pahentaneet globaalia hiilitasetta ja niiden lisääntynyt kysyntä on merkittävä syy eroosion lisääntymiseen ja ravinnon kansainvälisen hinnan nousuun.
Korhola kannattaa itse energiansäästöä, aurinkoenergiaa, neljännen sukupolven ydinvoimaa, vetytaloutta ja puhtaan hiilen tekniikkaa ilmastomuutoksen hallintaan.
[muokkaa] Usko
Korhola on vakaumuksellinen kristitty, joka Sana-lehden haastattelussa kertoo, että Kristus on hänen elämänsä Arkhimedeen piste.[7]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ HY: Atte Korhola arktisen globaalimuutoksen professoriksi 30.1.2002. Helsingin yliopisto. Viitattu 28.1.2011.
- ↑ Professorinimitykset 15.1.2007. Helsingin yliopisto. Viitattu 28.1.2011.
- ↑ a b Atte Korhola – Publications Helsingin yliopisto. Viitattu 28.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Korhola, Atte – Leader of the group Helsingin yliopisto. Viitattu 28.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Korhola, Atte: Mire induction, ecosystem dynamics and lateral extension on raised bogs in the southern coastal area of Finland. Fennia 170:2. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1992. (englanniksi)
- ↑ Korholat: Ympäristöjärjestöjen asema asiantuntijoina yliarvostettu. Kirjoitus sunnuntaidebatissa synnytti ennätysvilkkaan keskustelun. Helsingin Sanomat, 18.6.2008, s. A4. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.1.2011.
- ↑ [1] Viitattu 26.1.2012. Suomi
