Armas Ensiö
| Armas Ensiö | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Turun kaupunginjohtaja | |
|
1. tammikuuta 1930 – 11. syyskuuta 1930
|
|
| Edeltäjä | ei edeltäjää |
| Seuraaja | Arvi Hällfors |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. huhtikuuta 1884 Turku |
| Kuollut | 8. huhtikuuta 1956 (71 vuotta) Turku |
| Tiedot | |
| Puolue | Kokoomus |
Armas Bernhard Ensiö, sukunimi aik. Nyman (18. huhtikuuta 1884 – 8. huhtikuuta 1956) oli suomalainen rehtori, pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu ja Turun ensimmäinen kaupunginjohtaja.[1]
Armas Ensiön vanhemmat olivat ylikonduktööri Josef Nyman, sittemmin Ensiö ja Anna Helminen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Turun klassillisesta lyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1909, maisteriksi 1910, lisensiaatiksi 1918 ja tohtoriksi 1921.[1]
Ennen valintaansa Turun kaupunginvaltuustoon Ensiö oli väitellyt Filosofian tohtoriksi vuonna 1917 aiheenaan "oppikoulujen pohjakoulukysymys Suomessa". Valtuutettuna Ensiö toimi vuodesta 1919 alkaen ja vuonna 1920 hänet valittiin Turun kaupungin aktuaariksi.
Kaupunginvaltuutettuna Ensiö tunnettiin aktiivisuudestaan, sillä hän käytti valtuustoaikanaan valtaosan Turun kaupunginvaltuuston kokoomusryhmän puheenvuoroista ja teki suuren osan myös ryhmän valtuustoaloitteista. Hän toimi myös valtuuston valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana.
Turun kaupunginjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen Turun kaupunginjohtajan valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen kunnallislakia oli muutettu heti Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919, koska lain tuli perustua kaikkien kunnan asukkaiden yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Seuraava muutos lakiin tehtiin vuonna 1927, kun siihen kirjattiin määräykset kaupunginhallituksista ja johtajista. Uuden lain perusteella vuonna 1929 myös Turun kaupungille ilmoitettiin, että valtioneuvosto oli vahvistanut Turun kaupunginhallituksen johtosäännön ja että sen tulisi olla voimassa 1. tammikuuta 1930 alkaen. Tuosta päivästä lähtien Turussa tuli olla toimintakykyinen kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä apulaiskaupunginjohtajat.
Turun kaupunginvaltuusto päätti 18. huhtikuuta 1929 julistaa kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien toimet haettaviksi. Prosessin käynnistyttyä alkoi keväällä 1929 Turun eri poliittisissa ryhmittymissä vilkas kaupunginjohtajien ja kaupunginhallituksen jäsenten valinnan valmistelu. Valinnat tulisivat osumaan myös samaan aikaan, kun kaupungissa vietettiin Turun 700-vuotisjuhlaa. Kaupunginvaltuuston piti päättää virkojen täytöstä torstaina 20. kesäkuuta 1929, kun kaupungin juhlapäiväksi oli valittu tiistai 18. kesäkuuta.
Varsinaista kaupunginjohtajan virkaa oli hakenut vain kunnallisen keskustoimiston eli nykyisen kuntaliiton ensimmäinen sihteeri Arvi Hällfors. Apulaiskaupunginjohtajan virkaa oli sen sijaan hakenut neljä henkilöä, mukaan lukien kaupunginvaltuutettu Armas Ensiö. Sosiaalisen apulaiskaupunginjohtajan virkaa oli hakenut 13 henkilöä, heidän joukossaan Tampereen taloustarkastaja Jaakko Ranta sekä Turun suomalaisen yhteiskoulun rehtori Juhani Wuorela.
Kaupunginvaltuuston valmisteluvaliokunta esitti virkoihin kaupunginjohtajaksi Armas Ensiötä, sosiaaliseksi apulaiskaupunginjohtajaksi Jaakko Rantaa ja teknilliseksi apulaiskaupunginjohtajaksi Turun rahatoimikamarin sihteeriä, insinööri Kaarlo Waaramäkeä. Ensimmäisessä kokouksessa valtuusto päätti jättää asian vielä pöydälle, jotta ulkopaikkakuntalaisista hakijoista voitaisiin saada lisätietoja.
5. syyskuuta 1929 Turun kaupunginvaltuusto kokoontui toista kertaa valitsemaan kaupungin ensimmäistä kaupunginjohtajaa. Kokouksen alku sai yllättävän käänteen, kun kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu Otto Gunnar Neovius esitti, että koska Ensiö oli hakemuksessaan ilmoittanut mieluummin ottavansa vastaan apulaiskaupunginjohtajan viran, häntä ei tulisi valita kaupunginjohtajaksi. Neovius esitti että Ensiö tulisi valita sosiaaliseksi kaupunginjohtajaksi ja kaupunginjohtajan virka tuli myöntää Arvi Hällforsille. Tämän jälkeen kaupunginvaltuusto äänesti ehdokkaiden väliltä. Vaalissa Armas Ensiö sai 21 ja Arvi Hällfors 17 ääntä. Apulaiskaupunginjohtajiksi valittiin valmisteluvaliokunnan esityksen mukaisesti Jaakko Ranta ja Kaarlo Waaramäki.
Toiminta kaupunginjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Sanomissa kerrottiin valintaa seuranneena päivänä, että Edistyspuolueen, Sosialistisen työväenpuolueen ja sosiaalidemokraattien kaupunginvaltuutetut sekä Kokoomuksen valtuutettu Ilmari Kataja äänestivät Ensiötä, muut kokoomuslaiset ja RKP:n ryhmä äänesti Hällforsia. Vaikka vaali suoritettiin salaisena, niin ilmeisesti Edistyspuolueen valtuutetulla, Turun Sanomien toimitusjohtaja Arvo Ketosella oli ollut varmaa tietoa valtuutettujen äänestyskäyttäytymisestä. Ketonen oli itse tukenut äänestyksessä Ensiötä.
Valintansa jälkeen Ensiö lähetti kaupunginvaltuustolle kirjeen, jossa hän pyysi valtuustoa hyväksymään hänen kaupunginjohtajan virkaan tulonsa ensin vastaavana kaupunginjohtajana yhden vuoden ajaksi. Valtuusto hyväksyi hakemuksen äänin 20 vastaan 16. Vastustajat epäilivät, että Ensiö halusi jättää itselleen takaportin pois virasta, mikäli hän ei viihtynytkään tehtävässään.
Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja työskentelivät nykyisin jo puretussa rakennuksessa Turussa osoitteessa Aurakatu 4. Kunnallispoliittisessa ohjelmassaan Ensiö korosti ensimmäisenä kaupunginjohtajana päätöksenteon suunnitelmallisuutta. Hän halusi kaupunginhallituksen kokoavan käyttövaroja tekemällä varauksia ja perustamalla rahastoja eri tarkoituksia varten. Käytännössä kuitenkin uudet kaupunginjohtajat ja vastavalittu kaupunginhallitus joutuivat painimaan 1930-luvun alun laman ennennäkemättömän korkean työttömyyden ja hätäaputöiden kanssa.
Ensiön aloitteesta eri hallintokunnat laativat arviolaskelmia vuosien 1931-1935 uudistustöiksi, mutta tämän pidempiä suunnitelmia eivät hallintokunnat suostuneet tekemään. Ensiö ajatui tämän vuoksi erimielisyyksiin muiden kaupungin toimijoiden kanssa ja irtisanoutui tehtävästään 11. syyskuuta 1930 alle vuosi valintansa jälkeen. Hän ryhtyi tämän jälkeen hoitamaan aikaisempia virkojaan. Ensiön turhautumisen syynä on sanottu olleen myös se, ettei hän saanut kaupunginjohtajan vaalissa tukea omalta puolueeltaan kokoomukselta. Samalla kun valtuusto hyväksyi Ensiön eron, se päätti nostaa kaupunginjohtajan palkkaa tuntuvasti. Ensiö hakikin paikkaa tämän jälkeen vielä toistamiseen, mutta hävisi äänestyksessä Arvi Hällforsille, joka valittiin hänen seuraajakseen vuoden 1931 alussa.
Kaupunginjohtajuuden jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Ensiön kausi kaupunginjohtajana oli hyvin lyhyt, hän toimi kunnallispoliitikkona ja opettajana Turun kaupungissa pitkään. Vuonna 1921 hänet nimitettiin luonnonhistorian ja maantiedon nuoremmaksi lehtoriksi Turun tyttölyseoon. Samojen aineiden vanhemmaksi lehtoriksi hänet valittiin vuonna 1925, ja myöhemmin hän toimi pitkään Tyttölyseon rehtorina vuodesta 1935 vuoteen 1953 saakka.
Kaupunginvaltuustossa Ensiö toimi Köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtajana vuosina 1919-1921 sekä Kansakoululautakunnan puheenjohtajana vuosina 1924-1945 ja 1948-1956. Sotavuosien aikana Ensiö toimi Kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajana, jonka tehtävänä oli kirjoittaa elintarvikekortit 23 000 turkulaiselle ruokakunnalle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Ruola: Armas Ensiö oli Turun ensimmäinen kaupunginjohtaja. Suomen Turku - Åbo, vår stad, 2012, nro 3, s. 6-7.
|
Edeltäjä: Ei edeltäjää |
Turun kaupunginjohtaja 1. tammikuuta 1930 – 11. syyskuuta 1930 |
Seuraaja: Arvi Hällfors |