Ankon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ankon
Ἀγκών
Ancona
Anconan Trajanuksen kaari.
Anconan Trajanuksen kaari.
Sijainti

Ankon
Koordinaatit 43°37′8″N, 13°30′57″E
Valtio Italia
Paikkakunta Ancona, Ancona, Marche
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 387 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Regio V Picenum, Italia
Aiheesta muualla

Ankon Commonsissa

Ankon (m.kreik. Ἀγκών, Ankōn), roomalaisella kaudella Ancona (lat., myös Ancon), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Adrianmeren rannikolla nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Anconan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]

Ankon oli merkittävä satamakaupunki, joka oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Myöhemmin se kehittyi tavalliseksi roomalaiskaupungiksi.[2][3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ankon eli Ancona sijaitsi Picenumissa Italian niemimaan itärannikolla eli Adrianmeren rannalla. Se oli Picenumin tärkein satamakaupunki.[2] Kaupunki oli rakennettu pohjoiseen suuntautuvalle mutta länteen päin kääntyvälle niemelle, joka muodosti suojatun luonnonsataman. Se oli koko lähiseudun rannikon paras satamapaikka. Niemi oli Cunerus-vuoren (nykyinen Monte Conero) jatke. Niemen muodosta kaupunki sai kreikankielisen nimensä, joka tarkoittaa ”kyynärpäätä”.[2][3][7] Plinius vanhempi tosin selitti nimen sillä, että Italian itärannikko tekee kaupungin kohdalla taitoksen, mutta tämä ei todennäköisesti ole alkuperäinen selitys.[3][8]

Hellenistisen ajan kaupunginmuuria osana myöhempiä rakenteita.

Roomalaisella kaudella Anconaan tuli tie, joka haarautui Via Flaminiasta Nuceriassa. Kaupungin kautta kulki myös Adrianmeren rannikkoa pitkin kulkenut tie.[9][10][11]

Forumin raunioita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaiskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ankonin kaupungin paikalla oli alun perin Villanova-kulttuuriin kuulunut asutus ja 600-luvulta eaa. lähtien piceneille kuulunut asutus.[1][2] Strabonin mukaan Ankonin kaupungin perustivat Sisilian Syrakusasta tulleet maanpakolaiset noin vuonna 387 eaa. He olivat paenneet kotikaupungistaan Dionysios vanhemman tyranniaa.[1][2] Nykyisin on kuitenkin arveltu, että kaupunki saattaisi olla Dionysioksen itsensä perustama, sillä hän pyrki levittämään Syrakusan valtaa Adrianmerelle.[1] Syntytaustan vuoksi Juvenalis kutsuu kaupunkia ”doorilaiseksi Anconaksi” (Dorica Ancon).[3][12] Ankonin mainitsee myös Pseudo-Skylaks, joka luettelee vain kreikkalaisia kaupunkeja.[3][13] Plinius sanoo kaupungin olleen sikuleiden perustama, mutta tämä on ilmeisesti väärinkäsitys, joka perustui siihen, että se oli Sisiliasta käsin perustettu siirtokunta.[3][8][14]

Ankon oli rannikkoalueensa ainoa kreikkalainen siirtokunta.[2][3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Ankōnios (Ἀγκώνιος) ja Ankōnitēs (Ἀγκωνίτης), myöhemmin latinaksi Anconitanus.[3] Latinan kielessä kaupungin nimi on yleensä Ancona, joka on myös nykyisen kaupungin italiankielinen nimi, mutta roomalaisilla runoilijoilla esiintyy myös nimimuotoa Ancon.[3]

Ankonin lyömä raha, n. 300–250 eaa. Kuvituksessa Afroditen pää ja käsivarsi.

Ankonin varhaishistoriasta ei tiedetä antiikin lähteistä mitään. Se vaikuttaa nousseen nopeasti merkittäväksi hyvän satamansa ja lähiseudun hedelmällisen maaperän ansiosta.[15] Kaupunki tunnettiin myös purppurastaan, joka ei Silius Italicuksen mukaan hävinnyt foinikialaiselle tai afrikkalaiselle purpuralle.[3][16] Ankon löi omaa rahaa.[3]

Roomalaiskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratsastaja kuvattuna etruskilaisessa kypärässä, n. 500–450 eaa.

Ankon tuli Rooman valtaan noin vuonna 268 eaa.[2] Livius mainitsee roomalaisten käyttäneen kaupunkia laivastotukikohtana vuonna 178 eaa. illyrialaisia ja istrialaisia vastaan.[3][17] Julius Caesar valtasi kaupungin kansalaissodassaan sen merkittävyyden vuoksi pian ylitettyään Rubikonin. Ancona kukoisti roomalaisella kaudella, ja esiintyy tärkeimpänä satamana purjehdittaessa Italiasta vastapäiselle Dalmatian rannikolle.[2][3][18]

Vaikuttaa siltä, että jo niinkin varhain kuin Gaius Gracchuksen aikana osa Anconan maista jaettiin roomalaisille uudisasukkaille. Myöhemmin Marcus Antonius asutti sinne kaksi legioonallista veteraaneja, jotka olivat palvelleet Caesarin alaisuudessa. Kaupunki sai oletettavasti tuossa vaiheessa ensimmäistä kertaa colonian eli sotilassiirtokunnan aseman, joka sillä tiedetään olleen viimeistään Pliniuksen aikana, ja joka mainitaan useissa nykyaikaan säilyneissä piirtokirjoituksissa.[3][19] Kaupungin asukkaat luettiin Leinonian tribukseen.[2]

Keisari Trajanus suosi ja rakennutti Anconaa. Hän muun muassa paransi sen satamaa rakennuttamalla uuden aallonmurtajan, joka on säilynyt nykyaikaankin varsin hyvin. Aallonmurtajalle rakennettiin puolestaan Trajanuksen kunniaksi triumfikaari, joka tunnetaan Trajanuksen kaarena.[2][3]

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anconalla oli suuri strateginen merkitys Belisariuksen ja Narseen goottisodissa Italiassa.[3][20] Lopulta gootit tuhosivat kaupungin pitkällisen taistelun jälkeen.[2] Myöhemmin Anconasta tuli yksi Ravennan eksarkaatin tärkeimmistä kaupungeista. Kaupunki säilyi läpi keskiajan yhtenä koko keskisen Italian tärkeimmistä kaupungeista.[3]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ankonin paikalta tehdyt löydöt ajoittuvat pääosin roomalaiselle kaudelle, mutta löytöihin lukeutuu myös kreikkalaisen keramiikan osia pääosin 500–400-luvuilta eaa.[1] Kaupungilla oli akropolis eli linnavuori, joka oli ympäröity 300-luvulla eaa. rakennetulla muurilla.[1] Myös muu osa kaupungista on ollut ympäröity muurein.[2]

Anconan amfiteatterin rauniot.

Nykyisen kaupungin katedraalin paikalla on ollut kreikkalainen temppeli, jonka perustuksia on löydetty. Se oli mahdollisesti Afroditelle, roomalaisittain Venukselle, omistettu temppeli, jonka Juvenalis ja Catullus mainitsevat.[2][3][21] Temppeli ajoitetaan 300- tai 200-luvulle eaa. Paikalliseksi Afroditen epiteetiksi on arveltu Akraia tai Euploia.[1] Kaupungissa oli myös amfiteatteri, josta on säilynyt hyvin säilyneitä raunioita.[2][3]

Termien eli roomalaisen kylpylän jäänteitä.

Trajanuksen rakennuttama allonmurtaja on säilynyt hyvin. Sen päälle rakennettiin keisarille omistettu riemukaari vuonna 115. Se on tehty kokonaan Hymettos-vuoren valkoisesta marmorista ja myös säilynyt hyvin. Kaaressa on piirtokirjoitus. Sataman läheltä on löydetty horreumeiden eli varastorakennusten jäänteitä. Kaupungin ympäriltä on löydetty nekropoliita eli hauta-alueita, joissa on hautauksia pikeenien, kreikkalaisten ja roomalaisten ajalta.[2][3]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Marchen arkeologisessa museossa. Niihin lukeutuu erityisesti hautalöytöjä.[2] Kaupungin lyömissä rahoissa olivat kuvattuna Afrodite sekä taitettu käsi tai kyynärpää viittauksena kaupungin nimeen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”76. Ankon”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ANCONA Marche, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Smith, William: ”Ancona”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Ancon(a) Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  5. Ancona (Italy) 61 Ancona - Αγκών ToposText. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  6. ”42 F1 Ancon(a)”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
  7. Strabon: Geografika 5.4.2; Pomponius Mela: De situ orbis 2.4; Prokopios: Goottisodat (De bellum Gothicum) 2.13, s. 197.
  8. a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.13 s. 18, ”in ipso flectentis se orae cubito”.
  9. Digital Atlas of the Roman Empire (DARE) Gothenburg Research Infrastructure in Digital Humanities. Viitattu 2.10.2023.
  10. Smith, William: ”Via Flaminia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  11. Smith, William: ”Via Salaria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  12. Juvenalis: Satiirit 4.40.
  13. Pseudo-Skylaks: Periplus 17, s. 6.
  14. Solinus: De mirabilibus mundi 2.10.
  15. Strabon: Geografika 5.4.2; Plinius vanhempi: Naturalis historia 14.6.
  16. Silius Italicus: Punica 8.438.
  17. Livius: Rooman synty 41.1.
  18. Julius Caesar: Commentarii de bello civili (Bellum civile) 1.11; Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 7.1.1, Kirjeet ystäville (Epistulae ad familiares) 16.12; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 3.9.
  19. Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 5.23; Liber coloniarum s. 225, 227, 253.
  20. Prokopios: Goottisodat (De bellum Gothicum) 2.11, 2.13, 3.30, 4.23.
  21. Juvenalis: Satiirit 4.40; Catullus: Runot 36.13.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]