Villanova-kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Rautakautisen, etruskeja edeltävän Villanovan kulttuurin levinneisyys Italiassa 900 eaa.

Villanova-kulttuuri oli rautakautinen kulttuuri nykyisen Keski- ja Pohjois-Italian alueella 900-700 eaa. Heidät tunnettiin taitavasta metallien käsittelytaidostaan. Väestö asui suurissa kylissä puusta ja savitiivisteestä valmistetuissa pyöreäpohjaisissa majoissa.

Villanova-kulttuurilla oli erittäin suuri merkitys etruskikulttuurin syntymiselle. Polttohautaus oli heidän keskuudessaan yleistä ja erilaiset hautauurnat ovat yksi keskeinen löydöslaji, joiden perusteella tästä kulttuurikaudesta saadaan lisää tietoa. Polttohautaus uurniin viittaa kulttuurin saaneen voimakkaita vaikutteite mm Keski-Euroopan uurnakenttäkulttuurista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuria edelsi pronssikautinen Terramaren kulttuuri 1700-1150 eaa. Villanovan kulttuurin varhaisvaihe alkoi jo 1100 eaa, mutta kansaa johtanut eliitti syntyi noin 900 eaa. jolloin varsinainen Villanovan kulttuuri syntyi. Villanovan kulttuuri sai polttohautauksen ja raudan Keski-Euroopan uurnakenttäkulttuurista ja Hallstattin kulttuurista. Villanovan uurnat muistuttivat heidän käyttämiään taloja. Myös kauppayhteydet kreikkalaisten kanssa muokkasivat kulttuuria. Kauppaa käytiin myös Pohjois-Saksan ja Puolan alueen kanssa meripihkatietä pitkin. Kreikkalaisten vaikutus lisääntyi ajan mukana.

Ennen etruskeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljely lienee saapunut tulevalle etruskien alueelle jo varhain, ehkä noin 5400 eaa sydänsimpukkakeramiikkaa[1][2] tehneen laivoilla purjehtivan kansan mukana. Tältä ajalta on tehty löytöjä Pienzasta. Eräs varhainen kiveen hakattu hauta oli Ponte San Pietron hauta, ja varhainen hautausmaa Rinalonen hautausmaa[3]. Kulttuurin nousu täällä pohjautui metalliin. Jo ennen etruskeja Rooman pohjoispuolinen Länsi-Italia oli metallintuotannon keskusaluetta. Etruriasta löytyy vuorilta ja kukkuloilta muun muassa kuparia, tinaa, hopeaa ja rautaa[4]. Kuparin käsittelytaito levisi vuoden 4000 eaa jälkeen tänne ehkä Pohjois-Balkanilta, toinen vaihtoehto on että meritse kulkevat pelasgit[5] toivat sen. Viimeistään kuparia käytettiin 2500-2000 radiohiilivuotta eaa[6]. Kuparikauden lopulla vallitsi pienellä rannikkokaistaleella Roomasta pohjoiseen (mm. Fosso Coniccinossa) kellopikarikulttuuri[7]. Varhaisia asutuskeskuksia oli Luni. Tämä viittaa siihen, että tämä metallirikkaan vuoriston alue kiinnosti vieraita kansoja jo varhain. Pronssikauden lopulle tultessa asutusten koko kasvoi ja pieniä asutuskeskuksia hävisi. Yksi pronssikauden keskuksista oli Narce. Pronssikaudella alueella kukoisti Terramaren kulttuuri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Times atlas of world archeaology, Past worlds, sivu 87
  2. http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/y5.htm,LES IMPRESSAS TYRRHENIENS
  3. pw 113
  4. Etruskit, Marjatta Nielsen ..., sivu 19
  5. http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/y19.htm, PELASGES DES HYPOGEE
  6. Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret, sivu 114
  7. pw 110