Amplitudi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amplitudi on puolet kuvassa näkyvän käyrän korkeimman ja alimman kohdan välisestä erotuksesta. (Kuvaan merkitty λ on aallonpituus.)
Siniaalto
1 = Amplitudi(\scriptstyle\hat U),
2 = Huipusta-huippuun amplitudi (peak-to-peak) (\scriptstyle2\hat U),
3 = RMS-amplitudi eli tehollisarvo(\scriptstyle\hat U/\sqrt{2}),
4 = Jaksonaika (ei ole amplitudi)

Amplitudi eli värähdyslaajuus ilmaisee värähdysliikkeen laajuutta. Värähtelyn ääripisteiden etäisyys toisistaan jaettuna kahdella on amplitudi. Jos esimerkiksi jännite vaihtelee välillä 200–300 volttia, sen vaihtelun amplitudi on ylemmän ja alemman jännitteen erotus jaettuna kahdella eli 50 volttia. Ääni on sitä voimakkaampi, mitä suurempi ääniaaltojen amplitudi on.

Matemaattisesti esimerkiksi sinimuotoisen liikkuvan aallon korkeus y voidaan ilmaista ajan t ja paikan x funktiona amplitudin avulla:

y(t) = A \sin(k x - \omega t + \theta), \,\!

missä A on amplitudi, k on kulma-aaltoluku, ω on kulmataajuus ja θ on aallon vaihe pisteessä (x = 0, t = 0).

Amplitudi tähtitieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtitieteessä amplitudi on kirkkaudeltaan muuttuvan tähden valonvaihtelun suuruus. Jos esimerkiksi tähden kirkkaus vaihtelee välillä 4 – 11m, sen valonvaihtelun amplitudi on 7 magnitudia.

Todennäköisyysamplitudi kvanttimekaniikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kvanttimekaniikassa hiukkasiin liittyy aaltofunktio, jota kuvaa Schrödingerin yhtälö. Amplitudi on yleensä kompleksiluku. Sitä sanotaan todennäköisyysamplitudiksi, koska sen itseisarvon neliö osoittaa todennäköisyyden sille, että hiukkanen on tietyllä alueella.

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.