American Philosophical Society
.jpg)
American Philosophical Society (APS) on yhdysvaltalainen tieteellinen järjestö, jonka perusti Benjamin Franklin vuonna 1743 maan ensimmäisenä oppineiden yhteisönä. Sen jäsenet edustavat monia eri tieteenaloja.[1] Järjestön päätoimipaikka on Pennsylvanian Philadelphia, jossa sillä on toimitilat Independence National Historical Parkissa.[2]
American Philosophical Society valitsee jäseniä ansioiden perusteella. Se myös myöntää lukuisia eri palkintoja ja mitaleita, kuten vuodesta 1906 Benjamin Franklin Medalia. American Philosophical Societyn vuonna 1786 perustettu Magellanic Premium on vanhin yhdysvaltalaisen instituution myöntämä tiedepalkinto.[3] American Philosophical Societyn julkaisuihin kuuluvat Memoirs, Proceedings, Transactions ja Year Book.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thomas Hopkinsonista tuli American Philosophical Societyn ensimmäinen puheenjohtaja ja Franklinista sihteeri. Vuonna 1769 American Philosophical Societyyn yhdistettiin Franklinin perustama toinen tiedejärjestö, American Society. Tällöin Franklin valittiin yhdistyneen järjestön puheenjohtajaksi, jona hän toimi kuolemaansa (1790) saakka. Häntä seurasivat puheenjohtajina David Rittenhouse (1791–1796) ja Thomas Jefferson (1797–1814).[2] American Philosophical Societyn varhaisiin jäseniin kuului muun muassa lääkäreitä, juristeja, kirkonmiehiä ja kauppiaita, jotka tunsivat mielenkiintoa tieteitä kohtaan. Varhaisiin jäseniin kuuluivat myös George Washington, John Adams, Alexander Hamilton, Thomas Paine, Benjamin Rush, James Madison ja John Marshall. Jäseniksi otettiin lisäksi ansioituneita ulkomaalaisia, kuten Gilbert du Motier de Lafayette, Friedrich Wilhelm von Steuben ja Tadeusz Kościuszko. Ensimmäinen seuran jäseneksi valittu nainen oli Jekaterina Daškova (1789). Myöhemmin naispuolisista tieteilijöistä tulivat valituiksi muiden muassa Elizabeth Cabot Agassiz, Marie Curie, Gerty Cori ja Margaret Mead.[3]
1780-luvun jälkipuoliskolla toiminnan keskukseksi rakennettiin Philosophical Hall. American Philosophical Society pystyi täyttämään kansalliskirjaston ja jopa patenttitoimiston tehtävät. Se toimi mallina monille myöhemmin perustetuille oppineiden yhteisöille. 1800-luvulla American Philosophical Societyyn kuuluivat muiden muassa John James Audubon, Robert Fulton, Charles Darwin, Thomas Edison, Alexander von Humboldt ja Louis Pasteur. 1900-luvun jäsenten joukossa olivat Albert Einstein, Robert Frost, George C. Marshall ja Linus Pauling.[3]
Huomattavien lahjoitusten myötä American Philosophical Societyn toiminta sai 1930-luvulla uusia suuntia. Seura antoi huomattavaa rahoitusta muun muassa Tikalin arkeologisiin kaivauksiin Guatemalaan. Lisäksi tukea alettiin antaa muun muassa tieteellisten kirjojen ja artikkeleiden tuottamista varten. Vuonna 1959 American Philosophical Society perusti tutkimuskirjastoaan varten uuden tilan; avattiin Library Hall. Vuonna 1981 laajentunut toiminta vaati vielä kolmannen toimitilan oston seuralle.[3] Vuonna 2001 Philosophical Hallin tiloihin avattiin American Philosophical Societyn museo.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ American Philosophical Society University of Chicago, viitattu 15.11.2023
- ↑ a b c American Philosophical Society Britannica, viitattu 15.11.2023
- ↑ a b c d History American Philosophical Society, viitattu 15.11.2023
- ↑ Visit the Museum American Philosophical Society, viitattu 15.11.2023
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viralliset sivut (englanniksi)