Alvari Rinne
Alvari Santeri Rinne (11. syyskuuta 1887 Uskela – 22. maaliskuuta 1957) oli suomalainen toimittaja, kustannusvirkailija, runoilija ja suomentaja.[1][2][3]
Alvari Rinteen vanhemmat olivat nahkuri Frans Engelbert Rinne ja Amanda Karolina Jansson. Perhe muutti Marttilaan ja Alvari kävi Turussa Turun klassillista lyseota ja Turun reaalilyseota päästen ylioppilaaksi 1906.Yliopisto-opintojen jälkeen Rinne oli suomenkielen ja historian opettajana Haapamäen yhteiskoulussa ja sen jälkeen Suomalainen-lehden toimitussihteerinä Jyväskylässä. Kun sanomalehdet Keski-Suomi ja Suomalainen yhdistettiin Rinne jatkoi työtään toimittajana Keskisuomalainen-lehdessä kunnes hän siirtyi kustannusliike K. J. Gummerus Oy:n palvelukseen. Rinne oli sitten kustannusvirkailijana Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjallisella osastolla kunnes hän palasi Jyväskylään Sisä-Suomi-lehden toimittajaksi. Vuonna 1937 Rinne siirtyi Osakeyhtiö Savon palvelukseen Kuopioon.[1][2][4]
Rinne harrasti kuorolaulua ja hän kuului Marttilan sekakuoron kantajäseniin. Hän kuului myös Ylioppilaskunnan Laulajiin, Laulu-Miehet-kuoroon, Jyväskylän Nuorisoseuran sekakuoroon ja Mieskuoro Sirkkoihin. Jyväskylässä asuessaan Rinne kuului Keski-Suomen Nuorisoseuran johtokuntaan ja Jyväskylän kaupungin kirjastolautakuntaan. Hän oli mukana perustamassa Jyväskylän porvarillista teatteria ja kuului sen johtokuntaan ja Jyväskylän kaupungin näyttämölautakuntaan. Rinne oli myös suomentaja ja hän muun muassa suomensi käsikirjoituksista useimmat ruotsalaisen kirjailijan Fredrik Persson-Korpisen teokset.[4]
Talvisodan alettua Rinne palasi Marttilaan Karjalan kannaksen Hiitolasta. Alvari Rinne oli mukana kuoro-, teatteri- ja nuorisoseuratoiminnassa. Hän kirjoitti runokronikoita yhdistysten juhliin sekä juhlarunoja syntymäpäiville ja hautajaisiin. Hänen talvisodassa kaatuneiden marttilalaisten sankarihautajaisiin kirjoittamansa runot julkaistiin vihkosena vuonna 1940. Myöhemmin Rinne tarjosi turhaan runokokoelmakäsikirjoitustaan Gummerukselle ja Otavalle.[1][2]
Alvari Rinne esiintyi Turun reaalilyseon aikaisen luokkatoverinsa Heikki Nurmion Aarne Mustasalon nimimerkillä kirjoittamissa Jokikylän pojista kertoneissa nuortenkirjoissa Vaito-nimellä.[1]
Alvari Rinne halvautui vuonna 1953 ja hän kuoli vuonna 1957.[1]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sankarihauta : Marttilan uhri isänmaalle 1939-1940. Turku 1940
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sigurd (oik. Alfred Hedenstierna) : Hellevikin herrasväen kylpymatka. Gummerus 1921
- Sigurd : Rouva Westbergin täyshoitolaiset. Gummerus 1922
- Sigurd : Mulli-Perssonin Josua. Gummerus 1923
- J. A. Eklund : Adventti ja Joulu : toisen vuosikerran saarnoja. Gummerus 1924 (alkuteos Advent och jul)
- Gabriel Sanden : Kultafasaani. Gummerus 1924
- Sigurd : Kvislingen kappalainen. Gummerus 1924
- Harold Mac Garth : Papukaija ja kumpp : romaani. Otava 1926
- Yrjö Hirn : ´Vanhat postivaunut ja muutamia niiden matkustajia: Sterne: Moritz: Eichendorff: Borrow. Otava 1926 (alkuteos Den gamla postvagnen och några av dess passagerare)
- Fredrik Persson : Messias: romaani; tekijän käsikirj. suom. Alvari Rinne. Otava 1926
- Marcel Prévost : Puolineitsyet. Otava 1926
- Fredrik Persson : Pyhä sydän : romaani; tekijän käsikirj. suom. Alvari Rinne. Otava 1927
- Fredrik Persson : Uudella pohjalla; tekijän käsikirj. suom. Alvari Rinne. Otava 1928
- Fredrik Persson-Korpinen : Velvollisuuden tie: romaani; tekijän käsikirj. suom. Alvari Rinne. Otava 1928
- Louis Joseph Vance : Hatturasia. Otava 1928 (alkuteos The bandbox)
- Heinz Tovote : Äiti ja poika : romaani. Otava 1929
- Fredrik Persson-Korpinen : Isänmaaton: romaani; tekijän käsikirj. suom. Alvari Rinne. Otava 1930
- Louis Joseph Vance : Tulenliekki : romaani.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hannele Jaakkola : Niin kaunis on Marttilan lakeus: Alvari Rinne 1887-1957: runoja ja muita poimintoja. Marttilan kunta, Marttila 2009 ISBN 9789529250370
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Ulla Mattsson : Alvari Rinne oli taiteiden illan tähti, Turun Sanomat 25.8.2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1906, matrikkelinumero 30433 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto > Vuosina 1950-1958 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit
- ↑ a b Päivästä päivään, Helsingin Sanomat, 11.09.1937, nro 244, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
