Alsnön sääntö
Alsnön sääntö (ruots. Alsnö stadga) on Ruotsin kuninkaan noin vuosina 1279–1280 antama sääntö. Sopimus tehtiin Alsnö husissa, nykyään Adelsönä tunnetulla Mälarenin saarella.Tämä on vanhin säilynyt ruotsalainen dokumentti, joka käsittelee muun muassa privilegioiden myöntämistä talonpojille. Varsinais-Suomessa tämä tapahtui Turussa. Alsnön sääntö on todennäköisesti vain vahvistanut jo olemassaolleen tilanteen ja kuningas on tuonut siihen jonkin oman lisän. Varhaisin säilynyt ei tässäkään tarkoita ensimmäinen, vaan ainoastaan sitä, että dokumentti on varhaisin kirjallinen (kopiona säilynyt) lähde, jonka on ajateltu olevan osa siitä kehityskulusta, joka johti sääty-yhteiskuntaan paljon myöhemmin. Perinnöllistä säätyjärjestelmää ei muodostunut vielä satoihin vuosiin ja ratsupalvelus piti suorittaa henkilöhtaisesti ja katselmukset suoritettiin vuosittain.
Kuningas Maunu Birgerinpoika antoi Alsnön herrainpäivillä 1279–1280 privilegion, jolla hän sitoi kuningaskuntansa ylimykset kuninkaaseen palvelussuhteella. Asetuksessa kuningas lupasi ratsupalvelusta eri herrojen palveluksessa suorittaville talonpojille verovapauden. Aiemmin tästä vapaudesta olivat nauttineet vain kuninkaan omaan seurueeseen kuuluneet asemiehet. Alsnön sääntö ei tehnyt eroa sen suhteen, kenen palveluksessa ratsumies oli. On esitetty, että taustalla oli Maunu Birgerinpojan pyrkimys saada näin varakkaiden talonpoikien tuki omalle kuninkuudelleen.
Asetuksen jälkeen kuninkaan seurueen asemiehet ja valtakunnan ylimykset alkoivat sulautua omaksi erilliseksi ryhmäkseen, niin sanotuksi maalliseksi rälssiksi, josta myöhemmin kehittyi oma säätynsä. Maallisen rälssin sisällä erotettiin aluksi kaksi ryhmää. Korkeampiarvoisia olivat ritarit. Lisäksi rälssiin kuului myös asemiehet ja soinit (sven).
Alussa arvot olivat suoraan sidoksissa palveluksiin kuninkaalle ja valtakunnalle, ne eivät siis olleet perinnöllisiä. Mikäli verovapauden saavuttanut maallisen rälssin jäsen ei enää kyennyt suoriutumaan vaaditusta asepalveluksesta hän myös menetti asemansa. Rälssistä muodostui myöhemmin perinnöllinen aateli.
