Herrainpäivät
Herrainpäivät eli herrainkokous (ruots. herredag) oli Ruotsissa myöhäiskeskiajalta 1600-luvulle asti käytetty nimitys maallisen ja hengellisen ylimystön kokouksesta. Herrainpäivät kehittyivät valtaneuvoston kokouksista, joihin kutsuttiin neuvoston ulkopuolisia ylimyksiä. Päiville alettiin 1400-luvulla kutsua myös porvariston ja talonpoikien edustajia. Näin herrainpäivistä kehittyi nelisäätyiset valtiopäivät. Herrainpäivät nimitys väistyi valtiopäivät nimityksen sijalta 1600-luvun aikana.[1]
Yleensä herrainpäivät kutsuttiin koolle vain erityisen tärkeiden asioiden vuoksi. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi kuninkaan tai valtionhoitajan vaali. Vallassa ollut hallitsija ei juurikaan kutsunut herrainpäiviä koolle.
Tanskassa kutsuttiin herrainpäiviksi (tansk. herredag) 1500- ja 1600-luvulla vuosittaista valtaneuvoston kokousta. Kokouksessa hallitsija ja neuvosto muodostivat maan korkeimman oikeusasteen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 152. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Iso tietosanakirja, Otava 1932
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1961