Alli

Wikipedia

Alli
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Sorsalinnut Anseriformes Heimo: Sorsat Anatidae Suku: Clangula Laji: hyemalis
Kaksiosainen nimi
Clangula hyemalis (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Alli Wikispeciesissä   Alli Commonsissa

Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet 7 Kirjallisuutta 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Aikuisilla on valkea vatsapuoli, selkäpuoli on ruskean-mustan ja valkean kirjava sukupuolen ja vuodenajan mukaan. Koiraalla on keväällä pitkä pyrstöjouhi.

Pituus 38–60 cm, siipien kärkiväli 75 cm, paino 500–1100 g

Ääni: Alli huutaa "ala alli, ala alli" josta se on saanut nimensäkin. Suuren alliparven laulu hämärtyvällä meren ulapalla on ikiaikainen ja -muistoinen äänikokemus.

Vanhin suomalainen rengastettu alli on ollut 22 vuotta 7 kuukautta 9 päivää vanha. Se on samalla myös Euroopan vanhin alli.

[muokkaa] Levinneisyys

Alli on muuttolintu, joka viettää kesänsä Pohjois-Atlantin rannoilla, Alaskassa, Pohjois-Kanadassa, Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Venäjällä. Suomessa alli pesii Tunturi-Lapin pienten järvien ja jokien rannoilla ja palsasoilla, yksittäisiä pesimishavaintoja on Perämeren rannikolta ja Pohjanmaan edustan saarilta. Talveksi se muuttaa etelämmäksi. Tärkein talvehtimisalue on Itämeri, jossa talvehtii noin 4,5 miljoonaa allia. Suomessa pesii noin 2 000 paria, mutta alleja havaitaan paljon enemmän, koska Pohjois-Venäjän allit levähtävät täällä muuttomatkoillaan, ja lauhoina talvina osa talvehtijoista jää Suomen etelärannikolle. Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan 8 000 – 18 000 paria, Venäjän 350 000 – 500 000 paria. Maailman allipopulaation koko on 7,2–7,8 miljoonaa yksilöä.

[muokkaa] Elinympäristö

Tundran ja tunturien pienet järvet ja joet.

[muokkaa] Lisääntyminen

Alli rakentaa pesänsä kasveista maalle, lähelle vesirajaa, toisinaan pesä voi kuitenkin sijaita jopa kilometrinkin päässä lähimmästä vesialueesta. Pesä vuorataan untuvilla. Pesintä alkaa kesä-heinäkuussa ja naaras munii 5–11 munaa, joita se hautoo 23–24 päivää. Haudonnan alkuvaiheessa koiras on pesän lähettyvillä, mutta naaras huolehtii jälkeläisistä käytännössä yksin tai lyöttäytyy yhteen muiden naaraiden kanssa. Emot hoitavat poikasia noin viisi viikkoa, jonka jälkeen emo jättää lentokykyiset poikaset. Allit tulevat sukukypsiksi kaksivuotiaina.

[muokkaa] Ravinto

Alli syö simpukoita, kotiloita, äyriäisiä ja pikkukaloja, sekä muita pieniä mereneläviä, joita se löytää joko vedestä tai maalta.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Etelä, Jouko & Kumlander, Bo-Göran 1976: Alli Clangula hyemalis pesinyt Suomenlahdella. - Lintumies 2.1976 s. 63. SLY.
• Panula, Pertti 1978: Allin erehdys. - Lintumies 1.1978 s. 24-25. LYL.
• Salminen, Aarno 1981: Allin monet kasvot. - Lintumies 1.1981 s. 2-9. LYL.
• Ilkka Koivisto ym.: Kodin suuri eläinkirja 1. Espoo: Weilin+Göös, 1978. ISBN 951-35-1704-7.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Alli Lintukuva.fi -verkkopalvelussa