Alien³

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alien³
Alien³:n juliste
Alien³:n juliste
Ohjaaja David Fincher
Käsikirjoittaja David Giler
Walter Hill
Larry Ferguson
Vincent Ward
Hahmot:
Dan O’Bannon
Ronald Shusett
Tuottaja Gordon Carroll
David Giler
Walter Hill
Säveltäjä Elliot Goldenthal
Kuvaaja Alex Thompson
Leikkaaja Terry Rawlings
Pääosat Sigourney Weaver
Charles S. Dutton
Charles Dance
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 22. toukokuuta 1992
Suomen lippu 28. elokuuta 1992
Kesto 114 min (teatteriversio)
145 min (erikoisversio)
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 50 000 000 dollaria
Tuotto 159 773 545 dollaria
Edeltäjä Aliens – paluu
Seuraaja Alien – ylösnousemus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Alien³ on vuonna 1992 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen tieteiselokuva, jonka ohjasi David Fincher.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2179, vain muutama tunti Aliens – paluun tapahtumien jälkeen. U.S.S. Sulaco -aluksella syttyy tulipalo, minkä seurauksena alus laukaisee pakoaluksen avaruuteen. Alus pakkolaskeutuu Fiorina ”Fury” 161:lle, entiselle vankilaplaneetalle, jonne sen entiset vangit ovat halunneet jäädä asumaan vankilan lakkauttamisen jälkeen. Ellen Ripley (Sigourney Weaver) selviytyy pakkolaskusta, mutta aluksessa olleet noin kymmenenvuotias tyttölapsi Newt ja alikersantti Hicks ovat kuolleita sekä synteettinen androidi Bishop (Lance Henriksen) on toimintakyvytön. Ripley joutuu uhatuksi olemalla ainoa nainen murhaajien ja seksuaalirikollisten keskellä. Uskonnolliset vangit pysyvät kuitenkin vankilajohtaja Andrews’n (Brian Glover) ja hengellisen johtajan, Dillonin (Charles S. Dutton), komennuksessa.

Ripley pelkää Newtin saaneen Alien-alkion sisäänsä ja pyytää Clemens-nimistä lääkäriä (Charles Dance) suorittamaan tytön ruumiinavauksen. Vaikka jälkiä eliöstä ei löydy, Ripleyn pyynnöstä Newt ja Hicks polttohaudataan. Pakoaluksessa salamatkustanut facehugger on kuitenkin asettanut alkionsa erään vangin koiraan, mistä syntyy uusi Alien. Andrews kertoo Ripleylle vankilan olevan täysin tuliaseeton. Vangit odottavat pelastuksekseen Ripleyta tavoittelevaa Weyland-Yutanin alusta.

Aseettomat vangit joutuvat epätoivoiseen taisteluun Alienia vastaan. Poikkeuksellisesti Alien säästää Ripleyn hengen, jolloin tämä tajuaa kantavansa sisällään Alien-kuningattaren alkiota. Ripley käskee Dillonia tappamaan hänet ja tuhoamaan alkion, mutta taistelutahtoinen Dillon pitää Ripleyta hyvänä apuna Alienin tuhoamiseen.

Alienia vastaan käytyjen yhteenottojen jälkeen ainoat henkiin jääneet Ripley ja Morse (Danny Webb) tuhoavat Alienin käyttämällä tulikuumaa lyijyä. Weyland-Yutanin miehet, mukanaan Bishop-androidille identtinen Michael Bishop, ovat saapuneet paikalle ja yrittävät vakuuttaa Ripleyn suunnitelmistaan tuhota Alien. Ripley tietää yhtiön aikovan käyttää rotua taistelutarkoituksiin ja haluaa estää Alienin leviämisen. Ripley tuhoaa kuningataralkion ja itsensä hyppäämällä laavaa sisältävään masuuniin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Sigourney Weaver  … Ellen Ripley  
 Charles S. Dutton  … Dillon  
 Charles Dance  … Clemens  
 Lance Henriksen  … Bishop  
 Brian Glover  … Andrews  
 Ralph Brown  … Aaron  
 Paul McGann  … Golic  
 Danny Webb  … Morse  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan tekemisessä ilmeni vaikeuksia alusta alkaen, kun Fox-yhtiöiden johtaja Joe Roth hylkäsi vuonna 1987 alkuperäisen William Gibsonin kirjoittaman käsikirjoituksen kaksiosaiseen tarinaan, jossa Maa olisi jakautunut kylmän sodan vastapuolien mukaisesti kahtia ja Weyland-Yutani joutuisi kamppailemaan asemastaan. Syy hylkäykseen oli, että elokuvan pääosaan oli alun perin kaavailtu Michael Biehniä, joka näytteli alikersantti Hicksia Aliens – paluussa, ja Sigourney Weaverin esittämä Ellen Ripley olisi ollut ainoastaan sivuosassa. Vaikka Ripleyn piti olla taas pääosassa elokuvan jälkimmäisessä osassa, Roth katsoi Ripleyn olevan niin oleellinen osa Alien-sarjaa, ettei häntä voinut sivuuttaa.

Elokuvan ohjaaja vaihtui myös useita kertoja projektin aikana; muun muassa Renny Harlinin piti ohjata elokuva, jolloin sen ilmestymisajankohdaksi oli vielä suunniteltu vuoden 1990 alkupuoliskoa.[1] Hän kuitenkin jätti projektin. Myös ensimmäisen Alien-elokuvan ohjaajaa Ridley Scottia lähestyttiin asiassa. Lopulta ohjaajaksi valittiin aiemmin musiikkivideoita ohjannut David Fincher, joka on myöhemmin sanonut, että hän joutui vain myötäilemään tuottajien päätöksiä ja tekemään elokuvasta mahdollisimman kaupallisen.

Vuonna 2003 elokuvasta julkaistiin DVD:llä teatteriversion rinnalla uusi versio, ns. assembly cut, joka on noin 30 minuuttia pidempi kuin vuoden 1992 teatteriversio, ja jossa juonta on muutettu huomattavasti ja uusia erikoistehosteita lisätty. David Fincher ei osallistunut uuden version tekoon. Kun Alien³ julkaistiin Blu-raylla vuonna 2010, uutta versiota korjailtiin vielä hiukan ja Sigourney Weaver, Charles Dance sekä Lance Henriksen äänittivät dialogia uudelleen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä Missä Milloin 1990 (Otava), s. 384.