Aktian talo
| Aktian talo | |
|---|---|
| (Mannerheimintie 14) | |
_tammikuu_2023.jpg) |
|
| Osoite | Mannerheimintie 14 – Kalevankatu 1 |
| Sijainti |
 Kamppi, Helsinki |
| Rakennustyyppi | toimisto- ja liikerakennus |
| Valmistumisvuosi | 1963 |
| Purkuvuosi | 2023–2024[1][2] |
| Suunnittelija | Kurt Simberg |
| Rakennuttaja | Helsingin Säästöpankki |
| Urakoitsija | Rakennusliike Juho L. Aalto Oy[3] |
| Omistaja | Sponda |
| Tyylisuunta | modernismi |
| Runkorakenne | teräsbetoni |
| Julkisivumateriaali | graniitti |
| Kerrosluku | 9 (+2 kellarikerrosta) |
| Kerrosala | 15 500 m² |
| Tilavuus | 70 000 m³[3] |
 |
|
Aktian talo oli Helsingin keskustassa sijainnut Helsingin Säästöpankin (nyk. Aktia-pankki) rakennuttama yhdeksänkerroksinen toimisto- ja liikerakennus, joka valmistui vuonna 1963. Se rakennettiin tontilta puretun uusrenessanssityylisen Huberin talon tilalle.[4] Rakennus sijaitsi Mannerheimintien ja Kalevankadun kulmassa Kluuvin ja Kampin kaupunginosien rajalla. Siitä oli kulku viereiseen Forum-kauppakeskukseen.
Kurt Simbergin suunnittelema rakennus edusti tyyliltään pelkistettyä modernismia. Sitä luonnehdittiin muun muassa ”laatikkomaiseksi” ja ”kolossiksi”.[5][6] Rakennuksen julkisivua koristi suorat nauhaikkunarivit ja niiden välissä kiillotetut harmaat graniittilaatat.[3]
Rakennuksen omisti aiemmin Aktia-pankki, Konstsamfundet ja Veritas Eläkevakuutus.[3] Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti Aktian talon vuonna 2016 osana Forum-kokonaisuutta.[7] Se purkaa rakennuksen ja rakentaa tilalle uuden Signe-nimisen toimisto- ja liiketalon. Loppuvuodesta 2022 Helsingin kaupunki myönsi purkuluvan,[8] ja purkutyöt käynnistyivät marraskuussa 2023.[1][2]
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_tammikuu_2023.jpg)
Aktian talossa oli yhdeksän maanpäällistä kerrosta ja kaksi kellarikerrosta. Sen pilarirunko oli valettu teräsbetonista. Kalevankadun puolella se poikkesi muista rakennuksista, sillä se oli sisennetty huomattavasti kadun julkisivulinjasta. Kalevankadulla sen vieressä oli suuri ajoramppi, joka vei maanalaisiin pysäköintitiloihin.
Rakennuksen julkisivu oli hyvin pelkistetty ja kulmikas. Siinä käytetyt rakennusmateriaalit olivat varsin laadukkaita. Pronssilevyin kehystetyt ikkunat jatkuivat yhtenäisenä rivinä läpi rakennuksen julkisivun ja samassa tasossa olevat harmaat kiillotetut graniittilaatat loivat symmetrisen ja tasapaksun ilmeen. Julkisivu oli tehty ajalle tyypillisenä verhorakenteena, jossa ulkoseinät eivät ole kantavia osia.
Suuret näyteikkunat hallitsivat kahta alinta kerrosta, jotka olivat viimeksi liiketiloja. Räystäslinjasta sisennetyn yhdeksännen eli ylimmän kerroksen päällä oli kattokerros teknisine tiloineen. Räystäät ja vesikatto oli tehty kuparipellistä.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tontilla sijaitsi aiemmin Theodor Höijerin suunnittelema uusrenessanssityylinen Huberin talo, joka valmistui vuonna 1891. Jo vuonna 1825 perustetun Helsingin Säästöpankin (ruots. Helsingfors Sparbank) ensimmäinen toimipiste sijaitsi Kasarmitorin laidalla. Säästöpankin uutta pääkonttoria varten annettiin suunnitteluvastuu aluksi Arkkitehtitoimisto Jung & Jungille, mutta toisen maailmansodan aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi rakentamista jouduttiin siirtämään.
Kun rakentaminen tuli 1950-luvulla ajankohtaiseksi, eivät vuosikymmentä aiemmin laaditut suunnitelmat olleet enää Säästöpankin tarpeiden mukaisia. Vuonna 1955 annettiin uusi suunnittelutehtävä Kurt Simbergille. Aluksi vaihtoehtona pidettiin myös vanhojen rakennusten peruskorjaamista ja laajentamista, mutta vuonna 1959 päätettiin rakentaa kokonaan uusi toimisto- ja liiketalo. Simbergin piirrokset ehtivät muuttua suunnitteluvaiheessa paljon, ja hän teki sinä aikana arkkitehtoonisia opinmatkoja Länsi-Saksaan ja Ruotsiin pankin hallintojohtajan kanssa.
Uuden talon rakennustyöt alkoivat syksyllä 1961 ja valmistuivat toukokuussa 1963. Sen talotekniikka oli aikanaan modernia, ja siihen rakennettiin peräti 15 hissiä. Myös valaistus, ilmastointi ja lämmitys toimivat edistyksellisellä tekniikalla. Kolme alinta kerrosta tulivat kokonaan pankin käyttöön, siten että pääovet avautuivat marmoriverhottuun näyttelytilaan, ja siitä pankkisaliin. Pankkitilojen lisäksi taloon rakennettiin toimistotiloja muille yrityksille, kolme asuinhuoneistoa ja väestönsuojatilat 530 hengelle. Alimpaan kellarikerrokseen tuli pysäköintitilaa ja teknisiä tiloja. Katutasoon tuli myös pysäköintipaikkoja rakennuksen eteen, kun niiden paikalta kaadettiin viisi suurta lehmusta.[3]
Vuonna 1991 Helsingin Säästöpankki fuusioitui useiden Uudenmaan säästöpankkien kanssa, ja niistä muodostui Aktia Säästöpankki. Vuonna 2005 Aktia myi osan Aktian talosta suomenruotsalaiselle Konstsamfundetille ja Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritasille.[3] Vuonna 2016 Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti rakennuksen osana kuuden kiinteistön, yhteensä 576 miljoonan euron kauppaa.[7] Sponda purkaa Aktian talon 2020-luvulla, ja rakentaa tilalle uuden Signe-nimisen toimisto- ja liiketalon. Loppuvuodesta 2022 Helsingin kaupunki myönsi purkuluvan.[8]
Muutokset ja remontit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luvulla kolmannen kerroksen keittiö ja entinen ruokala muutettiin toimistotilaksi, ja henkilökunnan ruokailutilat siirrettiin yhdeksänteen kerrokseen. 1990-luvun alkupuolella neljännen kerroksen asunto muutettiin henkilökunnan kerhohuoneeksi, ja myöhemmin yksi asunnoista muutettiin voimistelutilaksi. Vuosituhannen vaihteessa katutason tiloja muutettiin enemmän liiketiloiksi. Vuonna 2006 rakennuksen tilat liitettiin Forumin kauppakeskukseen yhdyskäytävällä, ja entisen pankkisalin tilalle tuli ravintoloita ja liiketiloja.[3]
Purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_Nov_14,_2023.jpg)
_Mar_6,_2024.jpg)
Aktian talon purkutyöt aloitettiin marraskuussa 2023. Purku- ja rakennustyöt sulkevat yhden Mannerheimintien autokaistan kolmeksi vuodeksi, ja samalla kevyelle liikenteelle rakennetaan kulku katoksen alle. Purkumateriaalia pyritään kierrättämään, ja esimerkiksi julkisivun graniittilaattoja on tarkoitus käyttää uudisrakennuksen terassien päällystämiseen.[9][10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Talonrakennushanke Mannerheimintie 14:n työt haittaavat liikennettä Helsingin keskustassa lokakuuhun 2026 saakka Helsingin kaupunki. Viitattu 12.11.2023.
- ↑ a b Mannerheimintiellä alkaa talohanke, joka haittaa liikennettä kolme vuotta Yle. Viitattu 12.11.2023.
- ↑ a b c d e f g h Kivilaakso, Aura: ”Mannerheimintie 14”, Kun Helsinkiin rakennettin city. Keskustan vuosina 1945-1990 valmistuneet liikerakennukset, s. 213–218. Helsingin kaupunginmuseo, 2014. ISBN 978-952-272-793-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.3.2023).
- ↑ Huberin talo oli Kolmen sepän aukion kaunistus – katso muutos kuvista Helsingin Sanomat. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ Laatikkotaloa ei jäädä kaipaamaan Helsingin Sanomat. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ Toimistojätin purkamista Helsingin keskustassa perustellaan ympäristösyillä – HS selvitti väitteet Helsingin Sanomat. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ a b Sponda ostaa kuusi kiinteistöä Forum-korttelista Helsingistä ja suunnittelee merkintäetuoikeusantia Sponda. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ a b Sponda sai luvan talon purkamiseen aivan Helsingin ytimessä – katso kuvat sen tilalle tulevasta rakennuksesta Ilta-Sanomat. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ Jatke toteuttaa Spondan Mannerheimintie 14:n harvinaislaatuisen uudisrakennushankkeen Jatke. Viitattu 14.11.2023.
- ↑ Vanhan liikerakennuksen purkaminen alkaa Helsingin ydinkeskustassa Helsingin Sanomat. Viitattu 14.11.2023.