Agorafobia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Agorafobia eli avaran paikan kammo, aukiokammo tai torikammo on ahdistuneisuushäiriö, josta kärsivä ihminen pelkää avaria paikkoja, kuten merta, aavikkoa tai peltoa. Uhri usein kokee, että ympäristöstä on vaikea paeta tai saada apua. Sana tulee kreikan ’toria’ tarkoittavasta sanasta agora, minkä vuoksi siitä käytetään myös nimitystä ’torikammo’.

Agorafoobikot ahdistuvat paikassa tai tilanteessa, josta ei helposti pääse turvaan. Fobialle on tyypillistä, että ahdistavia tilanteita pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään. Agorafobiaa voi lieventää ottamalla julkisille paikoille mukaan ”tukihenkilön”, kuten ystävän. Vaikeasta agorafobiasta kärsivä henkilö saattaa linnoittautua kotiinsa. Julkisten paikkojen pelot ovat lieväasteisina varsin yleisiä. Noin puolella paniikkihäiriöstä kärsivistä ilmenee myös julkisten paikkojen pelkoja. [1] Usein agorafobia liitetään julkisten paikkojen, kuten torien tai ihmismassojen pelkoon. Osa agorafoobikoista pelkää tyhjiä ja avaria paikkoja, kuten taivasta, merenselkää, tyhjiä saleja tai erilaisia kenttiä. Kyseisen "aavan" pelkoon vaikuttaa voimakas tunne kiintopisteen kadottamisesta. Henkilöllä saattaa esiintyä esimerkiksi tunne taivaan "aavaan kadotukseen" tippumisesta. Agorafobiaan liittyy usein pelko avaruudesta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Julkisten paikkojen pelko (Agorafobia) terveyskirjasto. Viitattu 3.11.2012.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.