Actinostrobus
| Actinostrobus | |
|---|---|
 Actinostrobos arenarius |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Mäntymäiset Pinales |
| Heimo: | Sypressikasvit Cupressaceae |
| Alaheimo: | Callitroideae |
| Suku: |
Actinostrobus Miq., 1845[1] |
| Katso myös | |
Actinostrobus on sypressikasvien heimoon (Cupressaceae) kuuluva havupuusuku. Siihen kuuluu kolme lajia. Suvun edustajat ovat ainavihantia pensaita tai pieniä puita, joita esiintyy luonnonvaraisena läntisessä Australiassa. Ne ovat ulkoisesti hyvin samankaltaisia lähisukuisten sädesypressien (Callitris) kanssa.[1][2]
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvun tieteellinen nimi Actinostrobus tulee kreikankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat sädettä ja käpyä. Nimi viittaa kasvien käpyihin, joiden suomujen asento on säteittäinen.[1]
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvun Actinostrobus edustajat ovat puuvartisia kasveja. Ne ovat yleensä pensaita, mutta osa lajeista voi myös kasvaa puumaiseksi. Pensasmaiset kasvit ovat usein rentovartisia. Luonnossa esiintyy kuitenkin myös luutamaisia muotoja, joiden varret ovat pystyjä. Pienemmät oksanhaarat ovat lyhyitä ja siirottavia tai kohenevia.[1]
Suvun kasvit ovat ainavihantia. Lehdet kasvavat säteittäin kolmen kiehkuroina, ja niillä on johteinen lehtikanta.[1] Nuorten kasvien varhaislehdet ovat neulasmaisia, kun taas vanhempien kasvien myöhäislehdet ovat suomumaisia[2] ja yleensä alle 5 millimetriä pitkiä.[1] Laji Actinostrobus acuminatus ei yleensä lakkaa tuottamasta varhaislehtiä, vaan vanhemmilla yksilöillä on kumpaakin lehtityyppiä. Lehden kaikilla pinnoilla on ilmarakoja.[1][2]
Suvun edustajat ovat yksikotisia, joten samassa kasviyksilössä on erillisiä hede- ja emikukintoja. Hedekukinnot eli hedekävyt ovat pieniä ja lieriömäisiä. Niissä on 10–18 säteittäisesti asettunutta hedelehteä. Emikukinnot eli kävyt kasvavat 2–3 kävyn ryhmissä. Ne muodostuvat tavallisesti kuudesta yhteenkasvaneen käpysuomun ja peitinsuomun muodostamasta suomusta. Nämä suomut ovat asettuneet kahdeksi kolmen kiehkuraksi.[1] Toisin kuin sädesypresseillä, kävyn tyvellä on useampi limittäisten suojuslehtien muodostama kiehkura. Käpysuomut avautuvat käpyjen kypsyttyä siten että koko käpy aukeaa kärjestään, kuten sädesypresseilläkin.[1][3] Yhdessä käpysuomussa on yksi tai kaksi siemenaihetta ja kävyssä yleensä yhteensä 8–12 siementä. Siemenellä on kolme tasakokoista lenninsiipeä. Sirkkalehtiä on kaksi.[1][2]
Luokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Actinostrobus kuuluu sypressikasvien heimon alaheimoon Callitroideae. Lähimpiä sukulaisia ovat ulkoisesti hyvin samankaltaiset sädesypressit sekä omaan yksilajiseen sukuunsa kuuluva Neocallitropsis pancheri.[2]
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukuun katsotaan yleisesti kuuluvaksi kolme lajia.[1][2]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukua Actinostrobus esiintyy luonnonvaraisena ainoastaan Länsi-Australian eteläosissa.[1] Suku on sopeutunut alueen kuiville ja kuivahkoille pensastomaille, joille ovat tyypillisiä lämpimät, kuivat kesät ja sateiset talvet. Alueen kasvillisuuden muita tyypillisiä edustajia ovat myrttikasvit (Myrtaceae) kuten kaarnamyrtit (Melaleuca) ja eukalyptukset (Eucalyptus) sekä proteakasvit (Proteaceae) kuten banksiat (Banksia).[2][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Farjon, Aljos: A Handbook of the World's Conifers, s. 48, 132. Leiden: Brill, 2010. ISBN 9789004177185. (englanniksi)