Aavikkokettu

Wikipedia

Aavikkokettu
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Petoeläimet Carnivora Heimo: Koiraeläimet Canidae Suku: Ketut Vulpes Laji: zerda
Kaksiosainen nimi
Vulpes zerda Zimmermann, 1780
Katso myös
Aavikkokettu Wikispeciesissä   Aavikkokettu Commonsissa

Aavikkokettu (Vulpes zerda) eli fennekki on noin 20 cm korkea suurikorvainen, maailman pienin koiraeläinlaji, joka elää Saharan aavikolla Pohjois-Afrikassa. Väritykseltään se on hiekankellertävä, mikä auttaa sitä suojautumaan autiomaassa. Myös sen suuret korvat ovat tulosta sopeutumisesta kuumiin oloihin ja auttavat viilentämään elimistöä. Sen turkki hylkii liikaa lämpöä ja auringonvaloa päivisin, mutta säilyttää lämmön öisin ilman viilentyessä. Sen anturat ovat paksun karvan peitossa, mikä suojaa niitä kuumalta hiekalta.

Aavikkokettu liikkuu yleensä öisin ja syö pikkujyrsijöitä, liskoja ja lintuja. Pariutumisaikana tammi-helmikuussa urokset ovat hyvin hyökkääviä. Aavikkokettua uhkaavat kaiken aikaa monet suuret vaarat: korppikotkat, hyeenat ja sakaalit. Fennekit ovat paljon sosiaalisempia kuin muut kettulajit, ja elävät usein pienissä perheyhteisöissä. Naaraspuoliset aavikkoketut poikkeavat muiden kettulajien naaraista, koska ne tulevat kiimaan kahdesti vuodessa. Jos ensimmäinen kiima menee hukkaan, niin toinen paikkaa sen parin kuukauden jälkeen. Tämä ominaisuus fennekin biologiassa todistaa sen, miten kovaa elämä autiomaassa on. Poikueen tavallinen koko on 2–5 pentua. Fennekit tulevat sukukypsiksi vuoden ikäisinä.

Se on myös hyvin sopeutunut aavikon kuumuuteen, sillä se alkaa läähättää vasta kun on yli 35 asteen helle. Kylmä sille päinvastoin tulee melko lämpimässä säässä, sillä kun mittari näyttää alle 20 asteen se jo vapisee kylmästä.

[muokkaa] Lähteet

Tämä koiraeläimiä käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.