AB Aerotransport

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
ABAn logo

AB Aerotransport eli ABA oli ruotsalainen vuonna 1924 perustettu matkustajalentoyhtiö, joka sulautui vuonna 1948 SASiin. Yhtiö syntyi nimellä Aktiebolaget Aerotransport. Sen perustajat olivat Carl Florman, Adrian Florman, Ernst Linder, John Björk ja Johan Nilsson. Päärahoittaja - kuten suomalaisen Aero Oyn synnyssä - oli, Ruotsissa bulvaanin kautta, saksalainen Junkers, joka vuonna 1925 omisti 82 prosenttia yhtiöstä.[1] Ruotsin valtiosta tuli vuonna 1935 yhtiön omistaja[2].

1920-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kaupallinen lento tehtiin 2. kesäkuuta 1924 Lindarängenistä Tukholmassa ja Helsinkiin Junkers F 13-vesikoneella. Matkustajia oli neljä. Linja Helsinkiin jatkui vuoteen 1928 asti. Tämän jälkeen yhtiö lennätti öisin posti linjalla Tukholma-Malmö-Amsterdam-Lontoo. Vuonna 1925 yhtiö avasi reitin Berliiniin yhdessä Deutsche LuftHansan kanssa yhteistyössä.

ABA otti ensimmäisenä käyttöön kolmimoottorisen matkustajalentokonee reitillä Amsterdamiin. Yhtiö osti toukokuussa 1925 kolme Ruotsissa valmistettua Junkers G 24-konetta olennaisesti Junkersin Ruotsissa sijaitsevalta AB Flygindustri-tehtaalta.

ABAn ensimmäisiin ohjaajiin kuulu saksalainen hävittäjä-ässä Herman Göring, joka kuului Handelsbolaget Aero-Transportin omistajiin, yhtiö oli ABAn edeltäjiä.[3]

1930-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ABA vuonna 1931, ts. laman aikana, useita Junkersin koneita (F 33, F 34, G 23 ja G 24). Pitemmille reiteille oli ostettu kolmimoottorisia Fokker F XII-koneita. Yhtiö muuntui valtioyhtiöksi vuonna 1935.

Vuonna 1938 yhtiö osti yhden Junkers Ju 86Z-7 koneen postikoneeksi, se siirtyi vuonna 1940 Ruotsin ilmavoimille.

Vuosi 1937 ABA hankki Douglas DC-3-koneita. Näillä yhtiö lensi mm. Moskovaan. Vuonna 1939 koneisiin alettiin maalata tunnukseksi SWEDISH AIR LINES på flygplanen. Yhtiöllä oli myös viisi Junkers Ju 52/3m ja yksi Junkers F 13 ja kaksi Fokker F XII konetta.

1940-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan ajan ABA lensi useimpiin kohteisiinsa, mm. Lontooseen lennettiin vuodesta 1942 alkaen kuriirireitillä. Tässä koneena käytettiin mm. Boeing B-17 Flying Fortress.

30. kesäkuuta 1948 valtio yhdisti ABA:n ja SILAn. Vuonna 1946 ABAn SILA-osuus tuli Ruotsin osuudeksi SAS-yhtiötä, joka oli tuolloin vasta löyhä yhteistyö ABAn, Tanskan DDL:n ja Norjan DNL:n välillä.

Jatko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. lokakuuta 1950 ABA sulautui SAS-yhtiöön. ABA omisti vuoteen 1996 asti 3/7 SASista. ABA, jonak tuolloin omisti SILA, muuntui SAS Sverige AB:ksi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-2353 Lars Fälting, Högtflygande planer i debatten om Arlanda 1946, Working papers in transport and communication history, 1995, Research Group "Transports and Communications in Perspective", Depts. of Economic History, Umeå Univ. and Uppsala Univ.
  2. http://arsred.lfv.se/en/Visby/Om-Flygplatsen/Historien-om-Visby-Airport/?mode=printmode
  3. Jan Allberg, Östermalmsboken, 1986, Swede Media, Stockholm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]