12. jääkäripataljoona

Edvard Gabriel Kumlin

12. jääkäripataljoona aikaisemmalta nimeltään Pioneeripataljoona oli valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatin 2. jääkärirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan komentajina olivat jääkärimajuri Maximilian Lars Helge Savonius (haavoittui 28. maaliskuuta 1918, siirrettiin 15. huhtikuuta 6. jääkärirykmentin komentajaksi, johti Wilkmanin ryhmään kuuluvaa Savoniuksen osastoa), 28. maaliskuuta alkaen oli jääkärikapteeni Edvard Gabriel Kumlin myöh. Kairela (haavoittui 23 huhtikuuta 1918). Hänen sijalleen komentajaksi tuli jääkäriluutnantti Johannes "Jussi" Väisänen.

Pataljoona muodostettiin aluksi Pioneeripataljoonaksi maaliskuun alussa vuonna 1918 ja se käsitti aluksi kolme komppaniaa ja ne kaikki muodostettiin Jyväskylässä.

Pataljoona siirrettiin Tampereen valtauksen jälkeen joukkojen uudelleen ryhmittelyn yhteydessä Antreaan, missä se tulisi osallistumaan Viipurin valtaukseen. Pataljoona lähti matkaan Tampereelta 18. huhtikuuta 1918 ja saapui pataljoonalle määrättyyn kokoontumispaikkaan Antreaan 19.–20. huhtikuuta 1918.

Joukko-osastot

1. komppania

Päällikkö: jääkärikapteeni Knut Isak Solin (siirrettiin 19. maaliskuuta 10. jääkäripataljoonaan), jääkäriyliluutnantti Ossian Rurik Wikström (haavoittui 28. maaliskuuta Kalevankankaalla), jääkärivääpeli Yrjö Gabriel Ahlberg myöh. Haussila, jääkärivänrikki Ville Lauri Kosola (11. huhtikuuta alkaen), Johannes Väisänen (15. huhtikuuta – 23. huhtikuuta 1918 välisen ajan, siirrettiin pataljoonan komentajaksi ylennyksen saatuaan).

Joukkueenjohtajat: jääkärialiupseeri Ivar Vilhelm Ingström, jääkärivääpeli Joel Kivelä, jääkärialiupseeri Verner Kivinen, jääkärivaravääpeli Juho Valter Kokkila (haavoittui 28. maaliskuuta 1918, siirrettiin 2. jääkärirykmenti täydennyspatajoonaan), jääkärialiupseeri Juho Albanus Konttajärvi (haavoittui 4. huhtikuuta 1918), jääkärivänrikki Yrjö Mikael Koskinen, jääkärivänrikki Aarne Mauri Kuula (haavoittui 28. maaliskuuta), jääkärivänrikki Antti Emil Kärnä, jääkäriluutnantti Erik Björn Fredrik Voss (siirrettiin pataljoonan lähettiupseeriksi), jääkärivääpeli Edvard Ainasoja, jääkärivääpeli Yrjö Gabriel Ahlberg myöh. Haussila (siirrettiin myöhemmin komppanianpäälliköksi).

Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: muonitusaliupseerina jääkärialiupseeri Emil Tervasmäki, kuormastoaliupseerina jääkärialiupseeri Väinö Johannes Tuominen, lähettiupseerina jääkäriluutnantti Erik Björn Fredrik Voss, kengitysseppänä jääkärialiupseeri Matti Arvid Ek, lääkintäaliupseerina jääkärialiupseeri Johan Ilmari Laakso, joukkueen varajohtajana jääkärialiupseeri Gustaf (Kustaa) Alarik Suominen.

2. komppania

Päällikkö: jääkärikapteeni Edvard Fritjof Hanell (siirrettiin 19. maaliskuuta 4. jääkäripataljoonan komentajaksi), jääkäriyliluutnantti Hjalmar Palmgren (haavoittui 28. maaliskuuta, siirrettiin 14. maaliskuuta 1. jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan, jääkärivänrikki Onni Toivo Harlin (11. huhtikuuta 1918 alkaen, kaatui 23. huhtikuuta 1918), jääkärivaravääpeli Iivari Akseli Kauranen (23. huhtikuuta – 29. toukokuuta 1918).

Joukkueenjohtajat: jääkäriluutnantti Väinö Heikki Vainio (siirrettiin 17. huhtikuuta 4. jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan), jääkäri Johannes Väisänen (14. huhtikuuta alkaen, toimi myös huhtikuussa komppanian päällikkönä), jääkärialiupseeri Lauri Johannes Kangasniemi, jääkärialiupseeri Nikolai Gabriel Kujanpää (haavoittui 28. maaliskuuta ja siirrettiin 1. jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan), jääkärivaravääpeli Reino Ilmari Mikkonen (haavoittui 28. maaliskuuta 1918), jääkärialiupseeri Erkki Mustonen (kaatui 28. maaliskuuta 1918 Kalevankankaalla), jääkärialiupseeri Erkki Emil Nuottimäki, jääkärialiupseeri Emil (Olavi) Railo ent. Emil Granström (haavoittui 23. huhtikuuta Raivolassa), jääkärialiupseeri Lauri Henrik Saanio (kaatui 28. maaliskuuta 1918 Kalevankankaalla), jääkärivaravääpeli Iivari Akseli Kauranen (28. maaliskuuta – 14. huhtikuuta 1918], jääkärivääpeli Matti Vilkas Tapio Sippola (haavoittui 28. maaliskuuta 1918, siirrettiin 1. huhtikuuta 1. jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan).

Ryhmänjohtajat: jääkärikersantti Juho Aapo Kissala myöh. Aho.

Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: ryhmänjohtajana ja komppanianvääpelinä jääkärivääpeli Anshelm Kaitala, jääkärialiupseeri Matti Einari Kujanpää (sairastui keuhkokuumeeseen ja parannuttuaan siirrettiin Vaasan pataljoonan 1. komppaniaan.), jääkärialiupseeri Leander Nylund (kaatui 28. maaliskuuta Kalevankankaalla), kuormaston päällikkönä jääkärialiupseeri Iivari Ollinmäki, ryhmänjohtajana jääkärialiupseeri Juho Tobias Asumaa, koulutusaliupseerina jääkärialiupseeri Tyko Isak Bergström.

3. komppania

Päällikkö: jääkäriyliluutnantti Otto Emil Avenir Bonsdorff (23. maaliskuuta alkaen), jääkärivääpeli Gustaf Bergman (aikana 28. maaliskuuta – 11. huhtikuuta 1918), jääkärivänrikki Tor Axel Chryscinicz (26. huhtikuuta alkaen, palveli aikaisemmin 2. jääkärirykmentin konekiväärikomppaniassa).

Vääpeli: jääkärivaravääpeli Joakim (Ade) Järvi (siirrettiin pataljoonaan adjutantiksi), jääkärivääpeli Aarne Johannes Karvo (toiminut komppaniassa myös joukkueenjohtajana).

Joukkueenjohtajat: jääkärialiupseeri Lauri Kutilainen (kaatui 11. huhtikuuta 1918), jääkäriluutnantti Lauri Edvard Korhonen (haavoittui 28. maaliskuuta ja siirrettiin 6. jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan), jääkärialiupseeri Hjalmar Johannes Nykvist (haavoittui 28. maaliskuuta 1918), jääkärialiupseeri Eemeli Pehkonen (haavoittui 28. maaliskuuta 1918), jääkärivääpeli Gustaf Bergman (siirrettiin 28. maaliskuuta komppanianpäälliköksi).

Ryhmänjohtajat: jääkärialiupseeri Kaarle Aukusti Lindstedt (haavoittui 28. maaliskuuta 1918 ja toimi haavoistaan parannuttuaan komppaniassa joukkueenjohtajana).

Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: jääkärialiupseeri Uuno Albanus Esko myöh. Koskenniemi, koulutusaliupseerina jääkärialiupseeri August Moberg (23. maaliskuuta komennettiin päämajan sotavänrikkikouluun palasi takaisin 25. huhtikuuta), jääkärialiupseeri Aapo Teofiilus Puskala (haavoittui Kalevankankaalla 28. maaliskuuta ja siirrettiin 15. huhtikuuta 1. jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan), jääkärialiupseeri Samuli Raja (kaatui 23. huhtikuuta Raivolassa), koulutusaliupseerina jääkärialiupseeri Otto Verner Jansson.

Konekiväärikomppania

Päällikkö: jääkärivänrikki Vilho Lindén (20. huhtikuuta alkaen).

Joukkueenjohtajat: jääkärivaravääpeli Matti Yrjö Välikangas, jääkärivänrikki Yrjö Pernu.

Pataljoonassa palvelleet Saksan jääkärit

Adjunanttina jääkäriyliluutnantti Otto Emil Avenir Bonsdorff (siirrettiin 23. maaliskuuta 3. komppanian päälliköksi), esikunnan ampumatarvikeupseerina jääkäriluutnantti Herman Wilhelm Holmberg (siirrettiin huhtikuussa 1918 intendentiksi 2. jääkärirykmenttiin, pataljoonan lähettiupseerina ja myöhemmin adjutanttina jääkäriyliluutnantti Edvard Gabriel Kumlin myöh. Kairela (myöhemmin siirrettiin komentajaksi), kuormastopäällikkönä jääkärialiupseerina Alfred Sandberg, jääkärialiupseeri Johan Albert Valli (siirrettiin 5. jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan), varusmestarina jääkärialiupseeri Emil Johannes Vanninen, vääpelinä ja pataljoonan adjutanttina jääkärivaravääpeli Joakin (Ade) Järvi, jääkärivääpeli Matti Vilkas Tapio Sippola (adjutanttina 5. toukokuuta 1918 alkaen).

Lähteet

• Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924-1925.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Toim. Kai Donner, Theodor Svedlin, Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1925–1927.