Edvard Ainasoja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Edvard Ainasoja

Edvard Ainasoja (9. elokuuta 1891 Nivala20. elokuuta 1969 Nivala) oli puuseppä, jääkärivääpeli ja maanviljelijä.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainasojan vanhemmat olivat maanviljelijä Abner Ainasoja ja Johanna Viitala ja hänen puolisonsa oli Katriina Salanne[1] (7. maaliskuuta 1894 Nivala – 1. joulukuuta 1963 Nivala). Ainasoja ja hänen vaimonsa on haudattu Nivalaan.

Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania.

Ainasoja ilmoittautui vapaaehtoisena jääkäripataljoona 27:ään ja saapui Lockstedtin leirille Saksaan Pioneerikomppaniaan 7. joulukuuta 1915. Hilfsgruppenführeriksi hänet ylennettiin 31. toukokuuta 1917. Ainasoja osallistui jääkäripataljoona 27:n mukana taisteluihin Misse-joella, Riianlahdella, Schmardenissa ja Aa-joella. Varavääpeliksi hänet ylennettiin Saksassa 11. helmikuuta 1918 juuri ennen kotimaahan lähtöä.[1]

Suomen vapaussota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Suomen sisällissota

Ainasoja palasi Vaasaan 25. helmikuuta 1918 jääkäreiden pääjoukon mukana. Suomen sisällissodassa hän palveli joukkueenjohtajana 2. Jääkärirykmentin 12. jääkäripataljoonan 1. komppaniassa, joka otti osaa taisteluihin Tampereen seudulla. Hän haavoittui vaikeasti polveen ja olkapäähän Kalevankankaalla 28. maaliskuuta 1918. Häntä hoidettiin Vaasan ja Nivalan sairaaloissa. Toivuttuaan haavoistaan Ainasoja palveli joukkueenjohtajana 2. ja 5. Jääkärirykmentin Täydennyspataljoonan 1. komppaniassa, mistä hänet siirrettiin 18. kesäkuuta 1918 jääkärirykmentin 3. komppaniaan ja edelleen 18. heinäkuuta 1918 Pioneerikoulutuspataljoonaan ja pataljoonan jakauduttua kahtia Pioneeripataljoona 1:een, jossa toimi 4. komppanian kouluttajana. Osallistui Karjalankannaksella pioneeritehtäviin 15. toukokuuta 1919 – 30. syyskuuta 1919 joutuen mukaan rajakahakoihin venäläisten kanssa. Puolustusvoimista hän erosi heikentyneen terveydentilansa johdosta, joka oli peruja häneen haavoittumisestaan 2. lokakuuta 1920. Hänet ylennettiin vääpeliksi 7. toukokuuta 1918.[1]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siviilitehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ainasoja jatkoi elämäänsä Haapaperällä maanviljelyn, metsänhoidon, osuustoiminnan ja nuorisoseuratyön parissa.
  • Ainasoja oli verotuslautakunnan ja Haapalan kansakoulun johtokunnan jäsen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938