Šonan kieli
Sivulta puuttuu | Šona | |
|---|---|
| Omanimi | ChiShona |
| Tiedot | |
| Alue | Zimbabwe, Sambia, Botswana |
| Virallinen kieli | Zimbabwe |
| Puhujia | 10 759 200[1] |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläiskongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | atlantilaiskongolaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | sn |
| ISO 639-2 | sna |
| ISO 639-3 | sna |
Šona tai shona on šonien puhuma nigeriläis-kongolainen kieli. Se on Zimbabwen virallinen kieli (jossa sitä puhuu 80% maan väestöstä[2]) yhdessä englannin ja ndebelen kanssa. Zimbabwen lisäksi kielellä on puhujia ainakin Sambiassa ja Botswanassa. Yhteensä šonaa puhuu äidinkielenään noin 10 759 200 ihmistä.[1]
Šonan kieli on kooste šonan murteista, jotka ovat zezuru, karanga, manyika, korekore ja ndau. Kielen kirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja ensimmäinen šonankielinen romaani, Solomon Mutswairon kirjoittama Feso, julkaistiin vuonna 1957. Šonan kieltä opetetaan koulussa, mutta sitä ei käytetä opetusvälineenä.[2]
Šona on siitä tyypillinen bantukieli, että siinä on vain yksi äänne r:n ja l:n paikalla, joka on šonassa r. Tämä näkyy esimerkiksi englannista lainatuissa sanoissa, kuten rori (engl. lorry, eli suom. rekka-auto). Šonassa on kaksi toonia eli sävelastetta: korkea ja matala. Tooneja ei merkitä kirjoituksessa.[2]
Vihelletyt suhuäänteet, sv [ʂ] ja zv [ʐ], ovat šonan kielen erikoisuus. Suhuäänteiden viheltäminen on tavallista kaikkialla, mutta šona on yksi harvoista kielistä, joissa vihelletyt suhuäänteet ovat itsenäisiä äänteitä eikä vain yleisempien suhuäänteiden rinnakkaisäänteitä.
[muokkaa] Sanasto
- amai = äiti
- baba = isä
- bhegi = laukku, reppu
- bhuku = kirja
- dafi = sammakko
- imbwa = koira
- mbizi = seepra
- mombe = nauta, karja
- mwoyo = sydän
- nzou = elefantti
- pfupa = luu
- rudo = rakkaus
- ruoko = käsi
- urefu = pituus
- utano = terveys
- zino = hammas
- zuva = päivä; aurinko
[muokkaa] Aiheesta muualla
