Ero sivun ”Kilpirauhashormoni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Erityksen säätely: Liikunnan vaikutus
jäsentelyä
Rivi 2: Rivi 2:
'''Kilpirauhashormonit''' ovat [[Kilpirauhanen|kilpirauhasen]] ja elimistön muiden kudosten valmistamia rasvaliukoisia [[Hormoni|hormoneja]]. Kilpirauhashormonit vaikuttavat elimistöön laaja-alaisesti, minkä vuoksi Ihmisen henkinen ja fyysinen suorituskyky edellyttää riittävän korkeita kilpirauhashormonien pitoisuuksia<ref name="Nimetön-1ž7żG-1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.webmd.com/drugs/2/drug-3694/armour-thyroid-oral/details|nimeke=Armour Thyroid Oral: Uses, Side Effects, Interactions, Pictures, Warnings & Dosing - WebMD|julkaisu=www.webmd.com|viitattu=2022-10-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.
'''Kilpirauhashormonit''' ovat [[Kilpirauhanen|kilpirauhasen]] ja elimistön muiden kudosten valmistamia rasvaliukoisia [[Hormoni|hormoneja]]. Kilpirauhashormonit vaikuttavat elimistöön laaja-alaisesti, minkä vuoksi Ihmisen henkinen ja fyysinen suorituskyky edellyttää riittävän korkeita kilpirauhashormonien pitoisuuksia<ref name="Nimetön-1ž7żG-1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.webmd.com/drugs/2/drug-3694/armour-thyroid-oral/details|nimeke=Armour Thyroid Oral: Uses, Side Effects, Interactions, Pictures, Warnings & Dosing - WebMD|julkaisu=www.webmd.com|viitattu=2022-10-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.


Kilpirauhanen tuottaa biologisesti aktiivisia T<sub>2</sub>- ja T<sub>3</sub>-hormoneita ([[dijodityroniini]] ja [[Trijodityroniini|L-trijodityroniini]]), trijodityroniinin esiasteena toimivaa [[tyroksiini|tyroksiinia]] (T<sub>4</sub>), [[kalsitosiini]]-hormonia (C<sub>145</sub>H<sub>240</sub>N<sub>44</sub>O<sub>48</sub>S<sub>2</sub>) ja dijodityroniinia (T<sub>1</sub>).
⚫
Kilpirauhanen tuottaa biologisesti aktiivista [[trijodityroniini|lio-]] eli [[trijodityroniini|trijodityroniinia]] (T<sub>3</sub>-hormoni), sen varastomuotona toimivaa [[tyroksiini|tyroksiinia]] (T<sub>4</sub>-hormoni), T<sub>1</sub>- ja T<sub>2</sub>-hormonia sekä [[kalsitosiini]]-hormonia (C<sub>145</sub>H<sub>240</sub>N<sub>44</sub>O<sub>48</sub>S<sub>2)</sub>. T<sub>1</sub>-, T<sub>2</sub>- ja T<sub>3</sub>-hormoneita syntyy myös muualla kehossa dejodinaasientsyymien vaikutuksesta, jotka irroittavat kilpirauhashormoneista aina yhden jodiatomin kerrallaan.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kilpirauhaspotilaat.fi/diagnoosit/mika-on-kilpirauhanen/|nimeke=Mikä on kilpirauhanen?|julkaisu=Suomen Kilpirauhaspotilaat ry|viitattu=2023-11-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> T<sub>1</sub>-, T<sub>2</sub>, T<sub>3</sub> ja T<sub>4</sub>-hormonit koostuvat jodista ja tyreoglobuliini-proteiinista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveysjarjesto.fi/?valikko=valikko&sivu=kilpirauhanen_toiminta|nimeke=Suomen Terveysjärjesto|julkaisu=www.terveysjarjesto.fi|viitattu=2023-11-17}}</ref>.


⚫
T<sub>2</sub>- ja T<sub>3</sub>-hormoneita syntyy myös muualla kehossa dejodinaasientsyymien vaikutuksesta. Dejodinaasientsyymit irroittavat jodityroniinista aina yhden jodiatomin kerrallaan.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kilpirauhaspotilaat.fi/diagnoosit/mika-on-kilpirauhanen/|nimeke=Mikä on kilpirauhanen?|julkaisu=Suomen Kilpirauhaspotilaat ry|viitattu=2023-11-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> T<sub>1</sub>-, T<sub>2</sub>, T<sub>3</sub> ja T<sub>4</sub> koostuvat jodista ja tyreoglobuliini-proteiinista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveysjarjesto.fi/?valikko=valikko&sivu=kilpirauhanen_toiminta|nimeke=Suomen Terveysjärjesto|julkaisu=www.terveysjarjesto.fi|viitattu=2023-11-17}}</ref>.
⚫
Elimistössä syntyy dejodinaasi D<sub>3</sub>-entsyymin vaikutuksesta myös käänteistä T<sub>3</sub>-hormonia (rT<sub>3</sub>-hormoni eli 3,3’,5’-trijodityroniini). Kyseinen hormoni on biologisesti inaktiivinen ja sen tarkoituksena on suojella elimistöä vakavien sairauksien ja pitkittyneen nälän aikana.<ref name=":0" />

⚫
Elimistössä syntyy dejodinaasi D<sub>3</sub>-entsyymin vaikutuksesta myös käänteistä T<sub>3</sub>-hormonia (RT<sub>3</sub>-hormoni eli 3,3’,5’-trijodityroniini). Kyseinen hormoni on biologisesti inaktiivinen ja sen tarkoituksena on suojella elimistöä vakavien sairauksien ja pitkittyneen nälän aikana.<ref name=":0" />


== Rakenne ==
== Rakenne ==
Rivi 55: Rivi 57:
[[Tiedosto:Thyrotropic_feedback_control.svg|thumb|Tyreotropiininen vaste- ja säätelymekanismi.]]
[[Tiedosto:Thyrotropic_feedback_control.svg|thumb|Tyreotropiininen vaste- ja säätelymekanismi.]]


=== Trijodityroniini ===
=== Dijodityroniini ===
Dijodityroniini säätelee muun muuassa lepoaineenvaihduntaa ja lämmöntuottoa<ref>{{cite journal|vauthors=Goglia F|title=The effects of 3,5-diiodothyronine on energy balance|journal=Frontiers in Physiology|volume=5|pages=528|pmid=25628573|doi=10.3389/fphys.2014.00528|year=2014|pmc=4292545|doi-access=free}}</ref><ref>{{cite journal|vauthors=Lombardi A, Senese R, De Matteis R, Busiello RA, Cioffi F, Goglia F, Lanni A|title=3,5-Diiodo-L-thyronine activates brown adipose tissue thermogenesis in hypothyroid rats|journal=PLOS ONE|volume=10|issue=2|pages=e0116498|pmid=25658324|doi=10.1371/journal.pone.0116498|year=2015|pmc=4319745|bibcode=2015PLoSO..1016498L|doi-access=free}}</ref>.

=== L-trijodityroniini ===
Trijodityroniini on välttämätöntä [[hermosto]]n normaalille kehitykselle. Trijodityroniini puute kriittiseen aikaan kehityskaudella johtaa [[kretinismi]]in. Trijodityroniinia tarvitaan myös [[luu|luiden]] kehitykseen ja pituuskasvuun.<ref name="boron" />
Trijodityroniini on välttämätöntä [[hermosto]]n normaalille kehitykselle. Trijodityroniini puute kriittiseen aikaan kehityskaudella johtaa [[kretinismi]]in. Trijodityroniinia tarvitaan myös [[luu|luiden]] kehitykseen ja pituuskasvuun.<ref name="boron" />


Versio 1. maaliskuuta 2024 kello 15.59

Kilpirauhashormonien järjestelmä.

Kilpirauhashormonit ovat kilpirauhasen ja elimistön muiden kudosten valmistamia rasvaliukoisia hormoneja. Kilpirauhashormonit vaikuttavat elimistöön laaja-alaisesti, minkä vuoksi Ihmisen henkinen ja fyysinen suorituskyky edellyttää riittävän korkeita kilpirauhashormonien pitoisuuksia[1].

Kilpirauhanen tuottaa biologisesti aktiivisia T2- ja T3-hormoneita (dijodityroniini ja L-trijodityroniini), trijodityroniinin esiasteena toimivaa tyroksiinia (T4), kalsitosiini-hormonia (C145H240N44O48S2) ja dijodityroniinia (T1).

T2- ja T3-hormoneita syntyy myös muualla kehossa dejodinaasientsyymien vaikutuksesta. Dejodinaasientsyymit irroittavat jodityroniinista aina yhden jodiatomin kerrallaan.[2] T1-, T2, T3 ja T4 koostuvat jodista ja tyreoglobuliini-proteiinista[3].

Elimistössä syntyy dejodinaasi D3-entsyymin vaikutuksesta myös käänteistä T3-hormonia (RT3-hormoni eli 3,3’,5’-trijodityroniini). Kyseinen hormoni on biologisesti inaktiivinen ja sen tarkoituksena on suojella elimistöä vakavien sairauksien ja pitkittyneen nälän aikana.[2]

Rakenne

Tyroniini rakentuu kahdesta keskenään esteröityneestä bentseenirenkaasta, joista toisen para-asemassa on alaniinisivuketju, toisen para-asemassa hydroksyyliryhmä.[4]

Kilpirauhashormoneissa tyroniinin bentseenirenkaisiin on liittynyt jodiatomeja. Kilpirauhasen erittämät kilpirauhashormonit ovat 3,5,3’,5’-tetrajodityroniini eli tyroksiini, joka sisältää neljä jodiatomia ja josta siksi käytetään lyhennettä T4; sekä 3,5,3’-trijodityroniini, jossa on kolme jodiatomia ja josta käytetään lyhennettä T3.

Trijodityroniini on paljon potentimpaa eli vaikuttaa voimakkaammin kuin tyroksiini. Tyroksiinista muokataan elimistössä trijodityroniinia.

Synteesi ja eritys

Kilpirauhashormonien synteesi tapahtuu suureksi osaksi kilpirauhasen follikkelissa, siis solunulkoisessa tilassa. Kilpirauhasen follikulaarisoluissa syntyy proteiinisynteesissä tyroglobuliini-proteiinia, joka siirtyy follikkeliin. Tyroglobuliinissa on 132 tyrosiinitähdettä ja noin 40-kertainen määrä muita aminohappoja.[4]

Tyroideaperoksidaasi-entsyymin (follikulaarisolun follikkelinpuoleisella solukalvolla) ajatellaan katalysoivan seuraavia reaktioita:[4]

  • Jodidin (I−) hapettaminen.
  • Jodin liittäminen tyroglobuliiniin. Jodia liittyy tyroglobuliinin tyrosiinitähteiden bentseenirenkaisiin. Vain osa tyrosiineista saa yhden tai kaksi jodiatomia. Näin tyroglobuliiniin syntyy monojodityrosiini- (MIT) ja dijodityrosiini- (DIT-)tähteitä.
  • Kilpirauhashormonien muodostaminen MIT- ja DIT-tähteistä. Ei tiedetä tarkalleen, miten tämä tapahtuu, mutta joka tapauksessa jotkin tyroglobuliinin MIT- ja DIT-tähteet saavat jodibentseenirenkaan muilta MIT- ja DIT-tähteiltä.

Kypsä tyroglobuliini varastoituu follikkeliin. Follikkelissa on varastossa tyroglobuliinia kolloidina.[5]

Kun kilpirauhashormonia eritetään, ensin tyroglobuliinia otetaan follikkelista follikulaarisoluun endosytoosilla. Endosytoosirakkulaan fuusioituu lysosomi, jonka entsyymit pilkkovat tyroglobuliinia, niin että vapautuu peptidifragmentteja sekä aminohappotähteitä kuten MIT:a, DIT:a ja tyroksiinia. Yhdestä tyroglobuliinimolekyylistä saadaan 1–3 tyroksiinimolekyyliä, trijodityroniini on huomattavasti harvemmassa.[4]

Saadun MIT:n ja DIT:n jodi kierrätetään uuteen tyroglobuliiniin liitettäväksi. Kilpirauhashormonit taas poistuvat follikulaarisolusta verenkiertoon. Kilpirauhashormoneja erittyy follikulaarisoluista suunnilleen suhteessa 1 trijodityroniini : 20 tyroksiinia.[4] (Toisen lähteen mukaan suunnilleen suhteessa 1:10.[6])

Erityksen säätely

Tyrotropiini lisää kilpirauhashormonien synteesiä ja eritystä. Ilman tyrotropiinia kilpirauhashormonien eritys kilpirauhasesta on aivan riittämätöntä elimistön tarpeisiin nähden.[4]

Liikunnan vaikutus

Raskaan liikunnan on todettu vähentävän merkittävästi elimistön kilpirauhaspitoisuuksia sekä myös TSH-hormonin pitoisuuksia etenkin vanhemmilla ja huonokuntoisemmilla harrastajilla. Näissä tapauksissa on vältettävä liian kovaa harjoittelua.[7] Kyseinen vaikutus kestää useamman päivän, minkä aikana kannattaa pitää taukoa liikunnasta[8].

Imeytyminen

Rauta häiritsee suun kautta nautitun kilpirauhashormonin imeytymistä[1].

Kilpirauhashormonit verenkierrossa ja kudoksissa

Trijodityroniinin (T3) puoliintumisaika on yksi vuorokausi ja tyroksiinin (T4) 5-7 vuorokautta[9].

Yli 99,8 % kilpirauhashormoneista kiertää verenkierrossa sitoutuneena plasmaproteiineihin.[4] Vapaan fraktion, yleensä siis 0,2 %, pitoisuus on se millä on merkitystä hormonien vaikutuksen voimakkuuden kannalta. Joissain tilanteissa plasmaproteiinien määrät ja näin ollen myös kilpirauhashormonien kokonaismäärät veressä voivat muuttua mutta vapaiden hormonien pitoisuudet pysyä normaaleina.

Eri kudoksissa monodejodinaasi-entsyymit poistavat tyroksiinista (T4) jodiatomeja, niin että syntyy trijodityroniinia (T3). Noin 80 % veren T3:sta on syntynyt tällä tavoin kudoksissa. Kudoksissa syntyy saman entsyymin katalysoimana myös inaktiivisia metaboliitteja, rT3:a, kaksi jodiatomia sisältävää dijodityroniinia (T2), yhden jodiatomin monojodityroniinia (T1) ja joditonta tyroniinia (T0).[4]

Vaikutukset

Tyreotropiininen vaste- ja säätelymekanismi.

Dijodityroniini

Dijodityroniini säätelee muun muuassa lepoaineenvaihduntaa ja lämmöntuottoa[10][11].

L-trijodityroniini

Trijodityroniini on välttämätöntä hermoston normaalille kehitykselle. Trijodityroniini puute kriittiseen aikaan kehityskaudella johtaa kretinismiin. Trijodityroniinia tarvitaan myös luiden kehitykseen ja pituuskasvuun.[6]

Trijodityroniini kiihdyttää myös perusaineenvaihduntaa (sekä anaboliaa että kataboliaa) ja natrium-kalium-pumppujen määrää lihaksissa, maksassa ja munuaisessa.[6]

Sammakkoeläimillä kilpirauhashormoni säätelee metamorfoosia. Jos nuijapäältä poistetaan kilpirauhanen, se ei kehity aikuiseksi yksilöksi.[6]

Kalsitosiini

Kalsitoniini säätelee pienessä määrin elimistön kalsiumpitoisuutta, mutta sen tarkkaa merkitystä ei tunneta[12].

Vaikutusmekanismi

Kilpirauhashormonireseptori (THR) on kohdesolun sisällä. Kilpirauhashormonit pääsevät kohdesoluunsa kantajaproteiinin avulla tai diffundoitumalla solukalvon läpi. Trijodityroniinin (T3) affiniteetti THR:iin on suurempi kuin tyroksiinin (T4).[6]

Kun hormonimolekyyli kiinnittyy THR:iin, THR muodostaa dimeerin retinoidi-X-reseptorin (RXR) kanssa, ja dimeeri vaikuttaa tumassa eri geenien luentaan lisäävästi tai vähentävästi.[6]

Lähteet

  • Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.: ”The thyroid gland”, Medical Physiology. Updated edition. Elsevier Saunders, 2005. ISBN 978-1-4160-2328-9. (englanniksi)
  • Goodman, H. Maurice: ”Thyroid gland”, Basic Medical Endocrinology. Fourth edition. Academic Press, 2009. ISBN 978-0-12-373975-9. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b Armour Thyroid Oral: Uses, Side Effects, Interactions, Pictures, Warnings & Dosing - WebMD www.webmd.com. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b Mikä on kilpirauhanen? Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 25.11.2023.
  3. ↑ Suomen Terveysjärjesto www.terveysjarjesto.fi. Viitattu 17.11.2023.
  4. ↑ a b c d e f g h Goodman 2009
  5. ↑ Ross, Michael H. ja Pawlina, Wojciech: Histology. A Text and Atlas, s. 703. Fifth Edition. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 978-0-7817-7221-1. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f Boron ja Boulpaep 2005
  7. ↑ V. Hesse, C. Vilser, J. Scheibe, G. Jahreis, T. Foley: Thyroid hormone metabolism under extreme body exercises. Experimental and Clinical Endocrinology, 1989-09, 94. vsk, nro 1-2, s. 82–88. PubMed:2599024. doi:10.1055/s-0029-1210883. ISSN 0232-7384. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Does exercise "use up" thyroid hormone t3? Quora. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Thyroid Hormone Toxicity: Practice Essentials, Pathophysiology, Epidemiology. Medscape 29.4.2022, 29.4.2022. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ "The effects of 3,5-diiodothyronine on energy balance" (2014). Frontiers in Physiology 5: 528. doi:10.3389/fphys.2014.00528. PMID 25628573. 
  11. ↑ "3,5-Diiodo-L-thyronine activates brown adipose tissue thermogenesis in hypothyroid rats" (2015). PLOS ONE 10 (2): e0116498. doi:10.1371/journal.pone.0116498. PMID 25658324. Bibcode: 2015PLoSO..1016498L. 
  12. ↑ Arnold J. Felsenfeld, Barton S. Levine: Calcitonin, the forgotten hormone: does it deserve to be forgotten?. Clinical Kidney Journal, 2015-4, 8. vsk, nro 2, s. 180–187. PubMed:25815174. doi:10.1093/ckj/sfv011. ISSN 2048-8505. Artikkelin verkkoversio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kilpirauhashormoni&oldid=22230189”