Ero sivun ”Kuollutmeri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 217.119.35.242 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Vyörykkä tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
kirjasta sisältöä, tiedot noin vuodelta 2010
Rivi 2: Rivi 2:
| järven nimi = Kuollutmeri
| järven nimi = Kuollutmeri
| paikkakunta = {{Jordania}}<br />{{Israel}}
| paikkakunta = {{Jordania}}<br />{{Israel}}
| kuva = Dead Sea Galilee.jpg
| kuva = Dead Sea by David Shankbone.jpg
| kuvateksti =
| kuvateksti = Kuollutmeri (''Dead Sea'') kuvassa alhaalla keskellä, pohjoispuolellaan [[Genesaretinjärvi]] (''Sea of Galilee'').
| koordinaatit = {{coord|31|20|0|N|35|30|0|E|type:waterbody_scale:600000_region:CA|display=inline,title}}
| koordinaatit = {{coord|31|20|0|N|35|30|0|E|type:waterbody_scale:600000_region:CA|display=inline,title}}
| pinta-ala = 810
| pinta-ala = 609<ref name=encyclopedia />
| leveys = 16<ref name=encyclopedia />
| korkeus = -423
| pituus = 50<ref name=encyclopedia />
| korkeus = -424<ref name=encyclopedia />
| rantaviiva = 135
| rantaviiva = 135
| suurinsyvyys = 377
| suurinsyvyys = 295<ref name=encyclopedia />
| keskisyvyys = 118
| keskisyvyys = 118
| tilavuus =
| tilavuus = 130<ref name=encyclopedia />
| valuma-alue =
| valuma-alue =
| laskujoki =
| laskujoki = ei laskujokea
| virtaus =
| virtaus =
| mapframe-zoom = 7
}}
}}
[[Tiedosto:Dead_sea_newspaper.jpg|thumb|Korkean suolapitoisuuden aiheuttama tavallista voimakkaampi [[noste]] mahdollistaa vaikka lehden lukemisen vedessä kelluen.]]
[[Tiedosto:Dead_Sea_Sunrise.jpg|thumb|Kuollutmeri aamulla [[Masada]]sta päin kuvattuna.]]
[[Tiedosto:World's_lowest_point_(1971).jpg|thumb|Maapallon matalin luonnonmuovaama paikka.]]
[[Tiedosto:DeadSeaIsrael.jpg|thumb|Suolan valkoiseksi värjäämää rantakivikkoa.]]


'''Kuollutmeri''' ({{k-ar-tr|al-Bahr al-Mayyit}} tai ''Bahru Luta'' ’[[Loot]]in meri’, {{k-he-tr|jam hammelach}}, ’suolameri’) on [[Jordania]]n ja [[Israel]]in rajalla sijaitseva [[järvi]]. Sen pinta on 408 metriä [[Välimeri|Välimeren]] pinnan alapuolella ja on maan pinnan matalin paikka. Sen pituus on noin 76&nbsp;kilometriä ja leveys 14–16&nbsp;kilometriä, pinta-ala 1&nbsp;049&nbsp;neliökilometriä ja syvyys pohjoisosassa jopa 400&nbsp;metriä. Kuollutmeri saa vetensä valtaosin [[Jordan]]virrasta. Kuolleellamerellä ei ole laskujokea, vaan vesi poistuu siitä vain [[Haihtuminen|haihtumalla]]. Alueen ilmasto on kuiva ja vähäsateinen.
'''Kuollutmeri''' ({{k-ar-tr|al-Bahr al-Mayyit}} tai ''Bahru Luta'' ’[[Loot]]in meri’, {{k-he-tr|jam hammelach}}, ’suolameri’) on [[Jordania]]n ja [[Israel]]in rajalla syvänteessä sijaitseva [[suolajärvi]]. Kuollutmeri saa vetensä valtaosin [[Jordan]]virrasta. Sillä ei ole laskujokea, vaan vesi poistuu siitä vain [[Haihtuminen|haihtumalla]]. Se on maapallon pinnan matalin paikka, noin 424 metriä merenpinnan alapuolella.<ref name=encyclopedia />

== Suolapitoisuus ==

Kuollutmeri koostuu kahdesta altaasta. Niihin valuva vesi haihtuu [[Jordaninlaakso]]n voimakkaassa auringon paahteessa jättäen jälkeensä suola- ja mineraalikerrostumia. Kuolleenmeren suola- ja mineraalipitoisuus on korkeimmillaan 33&nbsp;prosenttia. Tämä johtuu jokien kuljettamasta [[eroosio]]n irrottamasta aineksesta, jossa on myös suola-aineita. Järven vesi on niin suolapitoista, että se kannattelee uimaria pinnalla. Sillä uskotaan olevan myös terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Näistä syistä järvi on hyvin suosittu matkailukohde. Korkean suolapitoisuuden vuoksi järvessä ei ole muutamia harvalukuisia bakteerilajeja lukuun ottamatta mitään elävää. Kuolleenmeren suola sisältää erityisen paljon [[kivennäisaine]]ita, joista tärkeimpiä ovat [[magnesium]] (yli 30&nbsp;%), [[kalsium]], [[kalium]], [[natrium]] ja [[sinkki]]. Rannalla on teollisuutta, joka erottaa vedestä [[ruokasuola]]a, kaliumia, magnesiumia ja [[bromi]]a.


== Synty ==
== Synty ==
Rivi 31: Rivi 26:
Kuolleeseenmereen 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkanut runsas virtaus keräsi pohjalle paksun [[sedimentti]]kerroksen. Viimeisten 10&nbsp;000 vuoden ajan [[haihtuminen]] on ollut [[sadanta]]a runsaampaa, minkä takia järvi on kutistunut nykyiseen muotoonsa. Samalla järveä ympäröivän laakson sedimenttikerros on paljastunut veden alta.<ref name="britannica"/>
Kuolleeseenmereen 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkanut runsas virtaus keräsi pohjalle paksun [[sedimentti]]kerroksen. Viimeisten 10&nbsp;000 vuoden ajan [[haihtuminen]] on ollut [[sadanta]]a runsaampaa, minkä takia järvi on kutistunut nykyiseen muotoonsa. Samalla järveä ympäröivän laakson sedimenttikerros on paljastunut veden alta.<ref name="britannica"/>


== Nykytila ==
== Piirteet ==
Kuolleenmeren pituus vuonna 2010 oli noin 50&nbsp;kilometriä ja leveys 16&nbsp;kilometriä, pinta-ala 609&nbsp;neliökilometriä, tilavuus 130&nbsp;kuutiokilometriä ja syvyys pohjoisosassa enimmillään 295&nbsp;metriä. Kuolleenmeren pinta on 424&nbsp;metriä [[merenpinnan taso]]n alapuolella, ja se on maapallon matalin paikka.<ref name=encyclopedia />


Kuollutmeri sijaitsee kuivalla ja kesäisin kuumalla alueella, jolla sataa alle 100 millimetriä vuodessa. Tuuli puhaltaa tyypillisesti 4–6 metriä sekunnissa. Kesällä tuuli tulee yleensä pohjoisesta, talvella myös etelästä. Ilmanpaine on 50 mb korkeampi kuin merenpinnan tasolla. Veden yläpuolinen ilma on kesällä noin asteen viileämpi ja talvella runsaan asteen lämpimämpi kuin maan yläpuolinen ilma.<ref name=encyclopedia />
Alueen kasvaneen vedenkulutuksen takia Jordanvirran tuoma vesimäärä on vähentynyt jatkuvasti, ja Kuollutmeri on supistunut vuosi vuodelta uhkaavasti. Tilanteen korjaamiseksi on suunniteltu Punaisestamerestä johdettua tunnelia, joka toisi Kuolleeseenmereen vuosittain 283 miljoonaa kuutiometriä vettä.<ref name="JPost" /><ref name="Telegraph" />

Veden lämpötila on syvällä 22–24 astetta. Kesällä pintaveden lämpötila nousee 32–35 asteeseen.<ref name=encyclopedia />

Kuolleenmeren suolapitoisuus on kahdeksankertainen [[Merivesi|meriveteen]] verrattuna, noin 280 g/kg. Vedessä on runsaasti etenkin [[magnesiumkloridi]]a.<ref name=encyclopedia>{{Kirjaviite | Tekijä = Gertman, Isaac (toim. Bengtsson, Lars & Herschy, Reginald W. & Fairbridge, Rhodes W.) | Nimeke = Encyclopedia of Lakes and Reservoirs | Vuosi = 2012 | Sivu = 212–216 | Luku = Dead Sea | Julkaisija = Springer | Tunniste = ISBN 978-1-4020-5616-1 }}</ref> Järven vesi on niin suolapitoista, että se kannattelee uimaria pinnalla. Sillä uskotaan olevan myös terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Näistä syistä järvi on hyvin suosittu matkailukohde. Korkean suolapitoisuuden vuoksi järvessä ei ole muutamia harvalukuisia bakteerilajeja lukuun ottamatta mitään elävää. Kuolleenmeren suola sisältää erityisen paljon [[kivennäisaine]]ita, joista tärkeimpiä ovat [[magnesium]] (yli 30&nbsp;%), [[kalsium]], [[kalium]], [[natrium]] ja [[sinkki]]. Rannalla on teollisuutta, joka erottaa vedestä [[ruokasuola]]a, kaliumia, magnesiumia ja [[bromi]]a.

Vuoteen 1978 saakka järvessä oli salmen yhdistämät suuri pohjoinen allas sekä pienempi ja matalampi eteläinen allas, joka olisi jo kadonnut, ellei sitä olisi padottu. Kuolleenmeren vesimäärä hupenee haihtumisen, mineraalien tuoton ja tuloveden vähentymisen johdosta. Pinnan taso laski vuonna 2010 noin metrin vuosivauhdilla.<ref name=encyclopedia /> Tilanteen korjaamiseksi on suunniteltu [[Punainenmeri|Punaisestamerestä]] johdettua tunnelia, joka toisi Kuolleeseenmereen vuosittain 283 miljoonaa kuutiometriä vettä.<ref name="JPost" /><ref name="Telegraph" />

<gallery>
World's_lowest_point_(1971).jpg|Maapallon matalin luonnonmuovaama paikka Kuolleenmeren rannalla.
Dead_sea_newspaper.jpg|Korkean suolapitoisuuden aiheuttama tavallista voimakkaampi [[noste]] mahdollistaa vaikka lehden lukemisen vedessä kelluen.
DeadSeaIsrael.jpg|Suolan valkoiseksi värjäämää rantakivikkoa.
Dead sea ecological disaster 1960 - 2007.gif|pienoiskuva|Rantaviivan muuttuminen 1960–2007.
</gallery>


== Katso myös ==
== Katso myös ==
* [[Kuolleen meren kääröt]]
* [[Kuolleenmeren kääröt]]
* [[Sodoma ja Gomorra]]
* [[Sodoma ja Gomorra]]
* [[Merivesi]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*{{kirjaviite | Tekijä= | Vuosi=1993 | Nimeke=Suuri maailmantieto | Selite=Maantieteen hakuteos | Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija= Valitut Palat | Tunniste=ISBN 951-584-002-3}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
{{Viitteet|viitteet=


Rivi 54: Rivi 59:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{commons-rivi|Dead Sea}}
{{commons-rivi|Dead Sea}}

[[Tiedosto:Dead sea ecological disaster 1960 - 2007.gif|pienoiskuva|vasen|Rantaviivan muuttuminen 1960-2007.]]
{{Metatieto}}
{{Metatieto}}



Versio 29. joulukuuta 2022 kello 14.17

Kuollutmeri
Valtiot Jordania, Israel, PalestiinaView and modify data on Wikidata
Paikkakunta  Jordania
 Israel
Koordinaatit 31°31′15″N, 35°29′04″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki ei laskujokea
Mittaustietoja
Pinnankorkeus −424 m [1]
Pituus 50 km [1]
Leveys 16 km [1]
Rantaviiva 135 km
Pinta-ala 609 km² [1]
Tilavuus 130 km³ [1]
Keskisyvyys 118 m
Suurin syvyys 295 m [1]
Valuma-alue 41 650 km2View and modify data on Wikidata
Kartta
Kuollutmeri

Kuollutmeri (arab. al-Bahr al-Mayyit tai Bahru LutaLootin meri’, hepreaksi jam hammelach, ’suolameri’) on Jordanian ja Israelin rajalla syvänteessä sijaitseva suolajärvi. Kuollutmeri saa vetensä valtaosin Jordanvirrasta. Sillä ei ole laskujokea, vaan vesi poistuu siitä vain haihtumalla. Se on maapallon pinnan matalin paikka, noin 424 metriä merenpinnan alapuolella.[1]

Synty

Mioseenikaudella Arabian laatta törmäsi Euraasian laattaan, mikä aiheutti Kuolleenmeren hautavajoaman syntymisen. Sitä ennen Välimeri oli ulottunut alueelle asti. Syntynyt Kuollutmeri oli tuolloin suurin piirtein nykyisen kokoinen, mutta pleistoseenikaudella sen pinta nousi 200 metriä korkeammalle. Järvi ulottui pohjoisessa Hulanlaaksoon saakka ja etelässäkin noin 65 kilometriä nykyistä eteläreunaa etelämmäksi.[2]

Kuolleeseenmereen 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkanut runsas virtaus keräsi pohjalle paksun sedimenttikerroksen. Viimeisten 10 000 vuoden ajan haihtuminen on ollut sadantaa runsaampaa, minkä takia järvi on kutistunut nykyiseen muotoonsa. Samalla järveä ympäröivän laakson sedimenttikerros on paljastunut veden alta.[2]

Piirteet

Kuolleenmeren pituus vuonna 2010 oli noin 50 kilometriä ja leveys 16 kilometriä, pinta-ala 609 neliökilometriä, tilavuus 130 kuutiokilometriä ja syvyys pohjoisosassa enimmillään 295 metriä. Kuolleenmeren pinta on 424 metriä merenpinnan tason alapuolella, ja se on maapallon matalin paikka.[1]

Kuollutmeri sijaitsee kuivalla ja kesäisin kuumalla alueella, jolla sataa alle 100 millimetriä vuodessa. Tuuli puhaltaa tyypillisesti 4–6 metriä sekunnissa. Kesällä tuuli tulee yleensä pohjoisesta, talvella myös etelästä. Ilmanpaine on 50 mb korkeampi kuin merenpinnan tasolla. Veden yläpuolinen ilma on kesällä noin asteen viileämpi ja talvella runsaan asteen lämpimämpi kuin maan yläpuolinen ilma.[1]

Veden lämpötila on syvällä 22–24 astetta. Kesällä pintaveden lämpötila nousee 32–35 asteeseen.[1]

Kuolleenmeren suolapitoisuus on kahdeksankertainen meriveteen verrattuna, noin 280 g/kg. Vedessä on runsaasti etenkin magnesiumkloridia.[1] Järven vesi on niin suolapitoista, että se kannattelee uimaria pinnalla. Sillä uskotaan olevan myös terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Näistä syistä järvi on hyvin suosittu matkailukohde. Korkean suolapitoisuuden vuoksi järvessä ei ole muutamia harvalukuisia bakteerilajeja lukuun ottamatta mitään elävää. Kuolleenmeren suola sisältää erityisen paljon kivennäisaineita, joista tärkeimpiä ovat magnesium (yli 30 %), kalsium, kalium, natrium ja sinkki. Rannalla on teollisuutta, joka erottaa vedestä ruokasuolaa, kaliumia, magnesiumia ja bromia.

Vuoteen 1978 saakka järvessä oli salmen yhdistämät suuri pohjoinen allas sekä pienempi ja matalampi eteläinen allas, joka olisi jo kadonnut, ellei sitä olisi padottu. Kuolleenmeren vesimäärä hupenee haihtumisen, mineraalien tuoton ja tuloveden vähentymisen johdosta. Pinnan taso laski vuonna 2010 noin metrin vuosivauhdilla.[1] Tilanteen korjaamiseksi on suunniteltu Punaisestamerestä johdettua tunnelia, joka toisi Kuolleeseenmereen vuosittain 283 miljoonaa kuutiometriä vettä.[3][4]

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d e f g h i j k l Gertman, Isaac (toim. Bengtsson, Lars & Herschy, Reginald W. & Fairbridge, Rhodes W.): ”Dead Sea”, Encyclopedia of Lakes and Reservoirs, s. 212–216. Springer, 2012. ISBN 978-1-4020-5616-1.
  2. a b Dead Sea Encyclopædia Britannica. 2017. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 31.10.2017. (englanniksi)
  3. Ehud Zion Waldoks: Back from the Dead? 8.7.2009. The Jerusalem Post. Viitattu 7.2.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  4. Richard Spencer: Jordan to refill shrinking Dead Sea with salt water 10.10.2009. Amman: The Telegraph. Arkistoitu 24.1.2011. Viitattu 7.2.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla