Ero sivun ”Pallosalama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ilmatieteen laitos kuvailee. |
Teorioita. |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Kuva:Ball lightning.png|thumb|450x450px|Pallosalamaa kuvaava 1800-luvun kaiverrus]] |
[[Kuva:Ball lightning.png|thumb|450x450px|Pallosalamaa kuvaava 1800-luvun kaiverrus]] |
||
[[Kuva:Richmanns Tod 1753.jpg|thumb|right|[[Georg Wilhelm Richmann]] kuolee pallosalaman iskuun]] |
[[Kuva:Richmanns Tod 1753.jpg|thumb|right|[[Georg Wilhelm Richmann]] kuolee pallosalaman iskuun]] |
||
'''Pallosalama''' on harvinainen valoilmiö. Sen sanotaan olevan ilmassa leijuva valaiseva pallo. Tavallisiin [[Salama|salamoihin]] verrattuna pallosalamat ovat hidasliikkeisempiä ja pidempikestoisia ilmiöitä. Osa tutkijoista kyseenalaistaa pallosalamoiden olemassaolon pitäen niitä mm. [[optinen harha|optisina harhoina]]. |
'''Pallosalama''' on harvinainen valoilmiö. Sen sanotaan olevan ilmassa leijuva valaiseva pallo. Tavallisiin [[Salama|salamoihin]] verrattuna pallosalamat ovat väitetysti hidasliikkeisempiä ja pidempikestoisia ilmiöitä. Osa tutkijoista kuitenkin kyseenalaistaa pallosalamoiden olemassaolon pitäen niitä mm. [[optinen harha|optisina harhoina]]. |
||
== Kuvaus == |
== Kuvaus == |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
* leijuu vapaasti ilmassa<ref name=":0" /> |
* leijuu vapaasti ilmassa<ref name=":0" /> |
||
* liikkuu hitaasti<ref name=":0" /> |
* liikkuu hitaasti<ref name=":0" /> |
||
* voi |
* voi kimmota esimerkiksi lattiasta<ref name=":0" /> |
||
* esiintyy vain [[Ukonilma|ukonilmalla]]<ref name=":0" /> |
* esiintyy vain [[Ukonilma|ukonilmalla]]<ref name=":0" /> |
||
* kestää useita sekunteja <ref name=":0" /> |
* ilmiö kestää useita sekunteja <ref name=":0" /> |
||
* voi hävitä paukahtaen tai äänettömästi<ref name=":0" /> |
* voi hävitä paukahtaen tai äänettömästi<ref name=":0" /> |
||
* ei aiheuta merkittäviä tuhoja, toisin kuin varsinainen salama<ref name=":0" /> |
* ei aiheuta merkittäviä tuhoja, toisin kuin varsinainen salama<ref name=":0" /> |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
== Tutkimus == |
== Tutkimus == |
||
Pallosalamoiden syntyä ei ole vielä kyetty selittämään täydellisesti. Pallosalamoiden tutkiminen on hankalaa kahdestakin syystä. Ensiksikin luonnossa pallosalamoita esiintyy erittäin harvoin, ja toiseksi koska pallosalamoiden syntymekanismeja ei tarkoin tunneta, niiden luominen laboratorio-olosuhteissa on onnistunut vain osittain. Synnystä on kuitenkin esitetty useita teorioita. {{Lähde}} |
Pallosalamoiden syntyä ei ole vielä kyetty selittämään täydellisesti. Pallosalamoiden tutkiminen on hankalaa kahdestakin syystä. Ensiksikin luonnossa pallosalamoita esiintyy erittäin harvoin, ja toiseksi koska pallosalamoiden syntymekanismeja ei tarkoin tunneta, niiden luominen laboratorio-olosuhteissa on onnistunut vain osittain. Synnystä on kuitenkin esitetty useita teorioita. {{Lähde}} |
||
On mahdollista, että pallosalamaksi nimitetään useita syntymekanismiltaan aivan erityyppisiä ilmiöitä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=José Donoso, José Luis Trueba, Antonio F. Rañada|Otsikko=The Riddle of Ball Lightning: A Review|Julkaisu=TheScientificWorldJOURNAL|Ajankohta=2006|Vuosikerta=6|Sivut=254–278|Pmid=29861686|Doi=10.1100/tsw.2006.48|Issn=2356-6140|www=https://www.hindawi.com/journals/tswj/2006/948947/|Kieli=en}}</ref>. |
|||
== Teorioita == |
== Teorioita == |
||
| Rivi 29: | Rivi 31: | ||
=== Palavaa piitä? === |
=== Palavaa piitä? === |
||
[[Leena Tähtinen|Leena Tähtisen]] mukaan lupaava teoria on uusiseelantilaisen kemistin John Abrahamsonin ja hänen kollegansa James Dinnissin esittämä nanohiukkasteoria. Sen mukaan pallosalama syntyy, kun salamanisku irrottaa maaperästä [[Pii (alkuaine)|piitä]] ja siitä muodustava pallo palaa. Tarkemmin ottaen salamanisku kuumentaa maaperää, jolloin siitä erottuu piikaasua. Piikaasu jäähtyy ja tiivistyy millin miljoonasosan kokoisiksi [[Nanohiukkanen|nanohiukkasiksi]]. Kuumuudessa syntyy sähkövarausta, joka ympäröi ilmassa leijuvat piihiukkaset ja sitoo ne palloksi. Kuuma pii roihahtaa palamaan pallosalamana. Lupaavia kokeita teorian pohjalta on tehty [[Tel Avivin yliopisto|Tel Avivin yliopistossa]]. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20070220103225/https://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=665&vl=2006|nimeke=Ratkeaako pallosalaman arvoitus?|tekijä=Leena Tähtinen|julkaisu=Tiede|ajankohta=7.7.2006|julkaisija=Sanoma Magazines|viitattu=2022-07-14}}</ref> |
[[Leena Tähtinen|Leena Tähtisen]] mukaan lupaava teoria on uusiseelantilaisen kemistin John Abrahamsonin ja hänen kollegansa James Dinnissin esittämä nanohiukkasteoria. Sen mukaan pallosalama syntyy, kun salamanisku irrottaa maaperästä [[Pii (alkuaine)|piitä]] ja siitä muodustava pallo palaa. Tarkemmin ottaen salamanisku kuumentaa maaperää, jolloin siitä erottuu piikaasua. Piikaasu jäähtyy ja tiivistyy millin miljoonasosan kokoisiksi [[Nanohiukkanen|nanohiukkasiksi]]. Kuumuudessa syntyy sähkövarausta, joka ympäröi ilmassa leijuvat piihiukkaset ja sitoo ne palloksi. Kuuma pii roihahtaa palamaan pallosalamana. Lupaavia kokeita teorian pohjalta on tehty [[Tel Avivin yliopisto|Tel Avivin yliopistossa]]. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20070220103225/https://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=665&vl=2006|nimeke=Ratkeaako pallosalaman arvoitus?|tekijä=Leena Tähtinen|julkaisu=Tiede|ajankohta=7.7.2006|julkaisija=Sanoma Magazines|viitattu=2022-07-14}}</ref> |
||
=== Valoa ja ilmaa? === |
|||
V. P. Tortšiginin mukaan pallosalama on pelkkää valoa ja ilmaa. Hän väittää, että pallosalamassa on kuori, joka muodostuu yhteen puristuneesta ilmasta. Tämän kuoren sisällä valo kiertää kehää, mikä moninkertaistaa sen havaitun voimakkuuden. Tortšiginin mukaan pallosalamaa tulisi nimittää pallovaloksi. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=V. P. Torchigin, A. V. Torchigin|Otsikko=Physical nature of Ball lightning|Julkaisu=The European Physical Journal D - Atomic, Molecular, Optical and Plasma Physics|Ajankohta=2005-12-01|Vuosikerta=36|Numero=3|Sivut=319–327|Doi=10.1140/epjd/e2005-00240-4|Issn=1434-6079|www=https://doi.org/10.1140/epjd/e2005-00240-4|Kieli=en}}</ref> <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=V. P. Torchigin|Otsikko=Physics of a ball lightning in a form of a bubble of light|Julkaisu=Optik|Ajankohta=2019-07-01|Vuosikerta=188|Sivut=294–301|Doi=10.1016/j.ijleo.2019.05.009|Issn=0030-4026|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0030402619306242|Kieli=en}}</ref> |
|||
=== Harhakuva? === |
=== Harhakuva? === |
||
Innsbruckin yliopiston tutkijoiden Joseph Peerin ja Alexandr Kendlin teorian mukaan pallosalamat ovat voimakkaan magneettikentän aiheuttamia hallusinaatioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2010051311662634 | Nimeke = Mystiset pallosalamat ovatkin hallusinaatioita | Ajankohta = 13.5.2010 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 19.6.2020}}</ref> |
Innsbruckin yliopiston tutkijoiden Joseph Peerin ja Alexandr Kendlin teorian mukaan pallosalamat ovat voimakkaan magneettikentän aiheuttamia hallusinaatioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2010051311662634 | Nimeke = Mystiset pallosalamat ovatkin hallusinaatioita | Ajankohta = 13.5.2010 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 19.6.2020}}</ref> |
||
=== Toisesta ulottuvuudesta? === |
|||
Max Planck -instituutin teoreettinen fyysikko Andrea Aiello on esittänyt julkisesti, että pallosalamat ilmestyvät [[Madonreikä|madonreikien]] kautta toisesta ulottuvuudesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tekniikanmaailma.fi/hurja-teoria-pallosalamat-ovat-niin-outoja-etta-ne-saattavat-olla-peraisin-toisesta-ulottuvuudesta-ja-tulla-maahan-madonreikien-kautta/|nimeke=Hurja teoria: Pallosalamat ovat niin outoja, että ne saattavat olla peräisin toisesta ulottuvuudesta ja tulla Maahan madonreikien kautta|julkaisu=tekniikanmaailma.fi|viitattu=2022-07-14}}</ref> |
|||
== Laboratoriokokeita == |
== Laboratoriokokeita == |
||
| Rivi 45: | Rivi 53: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{commonscat}} |
{{commonscat}} |
||
* Stanley Singer: ''The Nature of Ball Lightning''. Plenum Press, 1971. |
|||
* {{Verkkoviite | Osoite = https://q-mag.org/abstracts-of-papers-on-ball-lightning-presented-at-ais-2010-atmosphere-ionosphere-safety-conference-in-kaliningrad.html | Nimeke = abstracts of papers on ball lightning presented at AIS 2010 "Atmosphere, Ionosphere, Safety" Conference in Kaliningrad | Julkaisu = Q-Mag.org | Viitattu = 19.6.2020 | Kieli = {{en}}}} |
* {{Verkkoviite | Osoite = https://q-mag.org/abstracts-of-papers-on-ball-lightning-presented-at-ais-2010-atmosphere-ionosphere-safety-conference-in-kaliningrad.html | Nimeke = abstracts of papers on ball lightning presented at AIS 2010 "Atmosphere, Ionosphere, Safety" Conference in Kaliningrad | Julkaisu = Q-Mag.org | Viitattu = 19.6.2020 | Kieli = {{en}}}} |
||
* {{Verkkoviite | Osoite = https://pallosalamat-tyyppi-iv.webnode.fi/ | Nimeke = Pallosalamat: pallosalama: tyyppi IV: 'Tyhjästä' syntyvät | Tekijä = Rahikka, Mika | Julkaisu = Pallosalamat – Harrastajan sivu |ajankohta=|julkaisija=| Viitattu = 18.9.2020}} |
* {{Verkkoviite | Osoite = https://pallosalamat-tyyppi-iv.webnode.fi/ | Nimeke = Pallosalamat: pallosalama: tyyppi IV: 'Tyhjästä' syntyvät | Tekijä = Rahikka, Mika | Julkaisu = Pallosalamat – Harrastajan sivu |ajankohta=|julkaisija=| Viitattu = 18.9.2020}} |
||
Versio 14. heinäkuuta 2022 kello 09.42
Pallosalama on harvinainen valoilmiö. Sen sanotaan olevan ilmassa leijuva valaiseva pallo. Tavallisiin salamoihin verrattuna pallosalamat ovat väitetysti hidasliikkeisempiä ja pidempikestoisia ilmiöitä. Osa tutkijoista kuitenkin kyseenalaistaa pallosalamoiden olemassaolon pitäen niitä mm. optisina harhoina.
Kuvaus
Ilmatieteen laitoksen mukaan pallosalamalla on seuraavia ominaisuuksia: [1]
- kooltaan muutamasta senttimetristä metriin[1]
- valaisee suunnilleen kuin voimakas hehkulamppu[1]
- leijuu vapaasti ilmassa[1]
- liikkuu hitaasti[1]
- voi kimmota esimerkiksi lattiasta[1]
- esiintyy vain ukonilmalla[1]
- ilmiö kestää useita sekunteja [1]
- voi hävitä paukahtaen tai äänettömästi[1]
- ei aiheuta merkittäviä tuhoja, toisin kuin varsinainen salama[1]
Pallosalama kuvattiin tieteelle ensi kerran vuonna 1963, kun New Yorkista Washingtoniin lentäneeseen Eastern Airlines lento EA539:n koneeseen iski 16. maaliskuuta salama. Mukana olleet kuusi tutkijaa kirjoittivat Nature-lehteen artikkelin, jonka mukaan hehkuva, läpimitaltaan 20-senttimetrinen pallo leijui koneen läpi ohjaamosta perälle.[2]
Tutkimus
Pallosalamoiden syntyä ei ole vielä kyetty selittämään täydellisesti. Pallosalamoiden tutkiminen on hankalaa kahdestakin syystä. Ensiksikin luonnossa pallosalamoita esiintyy erittäin harvoin, ja toiseksi koska pallosalamoiden syntymekanismeja ei tarkoin tunneta, niiden luominen laboratorio-olosuhteissa on onnistunut vain osittain. Synnystä on kuitenkin esitetty useita teorioita. lähde?
On mahdollista, että pallosalamaksi nimitetään useita syntymekanismiltaan aivan erityyppisiä ilmiöitä[3].
Teorioita
Todennäköisimmältä nykykäsityksen mukaan vaikuttaa venäläisen fyysikko Pjotr Kapitsan vuonna 1955 esittämä teoria, jonka mukaan ukonilman aikana syntyvät sähkömagneettiset aallot muodostavat pallosalamoita. Japanilaiset tutkijat Y. H. Ohtsuki ja H. Ofuruton onnistuivat vuonna 1991 ensimmäistä kertaa tuottamaan pallosalaman tapaisen plasmakokonaisuuden.lähde?
Pallosalaman on väitetty saattavan olla ilmaa, jossa ilman kaasujen atomit ovat salaman aiheuttaman valokaaren kuumuuden vaikutuksesta muuttuneet plasmamuotoon. Ilmiö on tuttu konepajateollisuuden plasmaleikkauksesta, jossa paineilmaa kuumennetaan valokaaren avulla niin korkeaan lämpötilaan, että ilman kaasujen olomuoto muuttuu plasmaksi. Salaman valokaari on lyhytaikainen, joten myös sen aiheuttama mahdollinen pallosalama jäähtyy ja ilman kaasujen olomuoto palautuu normaaliksi nopeasti. Kuuman plasman aiheuttamat paikalliset paineenvaihtelut voivat aiheuttaa paukahduksen pallosalaman hävitessä. Pallosalaman tiheys lienee samansuuruinen kuin ilmalla, mikä selittää sen liikkumisen ilmavirran mukana.lähde?
Palavaa piitä?
Leena Tähtisen mukaan lupaava teoria on uusiseelantilaisen kemistin John Abrahamsonin ja hänen kollegansa James Dinnissin esittämä nanohiukkasteoria. Sen mukaan pallosalama syntyy, kun salamanisku irrottaa maaperästä piitä ja siitä muodustava pallo palaa. Tarkemmin ottaen salamanisku kuumentaa maaperää, jolloin siitä erottuu piikaasua. Piikaasu jäähtyy ja tiivistyy millin miljoonasosan kokoisiksi nanohiukkasiksi. Kuumuudessa syntyy sähkövarausta, joka ympäröi ilmassa leijuvat piihiukkaset ja sitoo ne palloksi. Kuuma pii roihahtaa palamaan pallosalamana. Lupaavia kokeita teorian pohjalta on tehty Tel Avivin yliopistossa. [4]
Valoa ja ilmaa?
V. P. Tortšiginin mukaan pallosalama on pelkkää valoa ja ilmaa. Hän väittää, että pallosalamassa on kuori, joka muodostuu yhteen puristuneesta ilmasta. Tämän kuoren sisällä valo kiertää kehää, mikä moninkertaistaa sen havaitun voimakkuuden. Tortšiginin mukaan pallosalamaa tulisi nimittää pallovaloksi. [5] [6]
Harhakuva?
Innsbruckin yliopiston tutkijoiden Joseph Peerin ja Alexandr Kendlin teorian mukaan pallosalamat ovat voimakkaan magneettikentän aiheuttamia hallusinaatioita.[7]
Toisesta ulottuvuudesta?
Max Planck -instituutin teoreettinen fyysikko Andrea Aiello on esittänyt julkisesti, että pallosalamat ilmestyvät madonreikien kautta toisesta ulottuvuudesta.[8]
Laboratoriokokeita
Max Planck -instituutissa on tutkittu korkeajännitteen vedestä muodostamaa plasmaa. Tulokset ovat ilmiöinä sangen pallosalaman kaltaisia.[9][10]
Lähteet
- Kyröläinen & Teerikorpi: Ufojen arvoitus. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1980. ISBN 951-9269-11-8.
Viitteet
- ↑ a b c d e f g h i j Nimetön: Salama ja ukkonen - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ Jennison, R. C.: Ball Lightning. Nature, 29.11.1969, 224. vsk, s. 895. doi:10.1038/224895a0. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.6.2020. (englanniksi)
- ↑ José Donoso, José Luis Trueba, Antonio F. Rañada: The Riddle of Ball Lightning: A Review. TheScientificWorldJOURNAL, 2006, 6. vsk, s. 254–278. PubMed:29861686. doi:10.1100/tsw.2006.48. ISSN 2356-6140. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Leena Tähtinen: Ratkeaako pallosalaman arvoitus? Tiede. 7.7.2006. Sanoma Magazines. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ V. P. Torchigin, A. V. Torchigin: Physical nature of Ball lightning. The European Physical Journal D - Atomic, Molecular, Optical and Plasma Physics, 1.12.2005, 36. vsk, nro 3, s. 319–327. doi:10.1140/epjd/e2005-00240-4. ISSN 1434-6079. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ V. P. Torchigin: Physics of a ball lightning in a form of a bubble of light. Optik, 1.7.2019, 188. vsk, s. 294–301. doi:10.1016/j.ijleo.2019.05.009. ISSN 0030-4026. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Mystiset pallosalamat ovatkin hallusinaatioita Iltalehti. 13.5.2010. Viitattu 19.6.2020.
- ↑ Hurja teoria: Pallosalamat ovat niin outoja, että ne saattavat olla peräisin toisesta ulottuvuudesta ja tulla Maahan madonreikien kautta tekniikanmaailma.fi. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ 'Ball lightning' created in German laboratory COSMOS magazine. 7.6.2006. Arkistoitu 2.3.2012. Viitattu 13.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Youichi Sakawa & Kazuyoshi Sugiyama & Tetsuo Tanabe & Richard More: Fireball Generation in a Water Discharge. Plasma and Fusion Research: Rapid Communications, 12.7.2006. doi:10.1585/pfr.1.039. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.7.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Stanley Singer: The Nature of Ball Lightning. Plenum Press, 1971.
- abstracts of papers on ball lightning presented at AIS 2010 "Atmosphere, Ionosphere, Safety" Conference in Kaliningrad Q-Mag.org. Viitattu 19.6.2020. (englanniksi)
- Rahikka, Mika: Pallosalamat: pallosalama: tyyppi IV: 'Tyhjästä' syntyvät Pallosalamat – Harrastajan sivu. Viitattu 18.9.2020.
