Älä osta venäläisiä tuotteita!

Boikotin symboleina on käytetty venäläisen maatuskanuken muokattuja versioita tai kuvia, joissa maatuskalla on raateluhampaat ja ase.

Boikotissa olevien venäläisyritysten tuotteiden viivakoodin alkunumerot alkavat 460–469.

Boikottiin liittyvä, Ukrainassa myytyjä venäläistuotteita esitellyt mielenosoitus elokuussa 2013.

Venäläisen valtionyhtiö Sberbankin konttori Ukrainan Oleksandrijassa. Portaiden alle on Älä osta venäläisiä tuotteita! –kampanjaan liittyvästi: se on venäläinen pankki (ukr. це російський банк; 17.10.2014).

Älä osta venäläisiä tuotteita! (ukr. "Не купуй російське!", Ne kupui rosijske) tai Boikotoi venäläisiä tuotteita! (ukr. "Бойкотуй російське!", Boikotui rosijske) on alkujaan ukrainalainen kampanja venäläisten tuotteiden boikotoimiseksi. Boikotti aloitettiin elokuussa 2013 vastareaktiona tiettyjä ukrainalaisia tuotteita koskevaa venäläistä maahantuontikieltoa vastaan. Esimerkiksi heinäkuussa 2013 Venäjä oli kieltänyt ukrainalaisen Roshen-suklaan maahantuonnin. Myös ukrainalaisen lihan ja juuston maahantuontia oli rajoitettu Venäjän kauppasodan osana. Kauppasodan syyksi arvioitiin Venäjän pyrkimystä painostaa Ukrainaa mukaan samaan tulliliittoon (Euraasian unioniin) ja vaikeuttaa Ukrainaa solmimasta vapaakauppasopimusta Euroopan unionin kanssa loppuvuonna 2013.

Boikottikampanjan aloitti ukrainalainen verkosto Vidsitš erilaisilla sosiaalisilla medioilla. Venäjän suorittaman Krimin miehityksen seurauksena kampanja sai alkuperäistä maahantuontikieltoa laajempaa periaatteellista pohjaa alkuvuonna 2014.

Eräänä suosittuna apuvälineenä ostoboikotissa toimii älypuhelinsovellus, joka auttaa kuluttajia välttämään venäläistuotteita näyttämällä tuotteiden alkuperän venäläiseksi. Tuotteiden viivakoodin tunnistava sovellusohjelma helpottaa kuluttajia tunnistamaan boikotoitavia venäläistuotteita. Viivakoodeissa alkunumerot 460–469 ovat venäläisyritysten käytössä. Jo maaliskuussa 2014 joidenkin venäläisyritysten kerrottiin tosin pyrkineen vaihtamaan tuotteittensa viivakoodia ukrainalaisyritykseen viittaaviksi esimerkiksi ukrainalaisen jakelijansa avulla, vaikka tuotteen alkuperämaa oli yhä Venäjä.

Boikotti Ukrainan ulkopuolella

Maaliskuun 2014 alussa kampanja laajeni eräisiin muihin maihin kuten Valko-Venäjään, Latviaan, Liettuaan, Viroon, Puolaan, Moldovaan, Georgiaan, Yhdysvaltoihin ja Tšekkiin.

Boikotin tulokset

Venäläisten tuotteiden myynti Ukrainassa väheni 35–50 prosenttia keväällä 2014. Tammi–toukokuussa 2014 venäläispankit menettivät yli 50 prosenttia ukrainalaisista talletuksistaan. Syyskuussa 2014 kerrottiin, että venäläisvalmisteisten vaatteiden myynti oli pudonnut Ukrainassa 70 prosenttia ja venäläisen elintarviketeollisuuden myynti noin 100 miljoonaa dollaria. Venäläiset autot eivät enää käyneet kaupaksi. Lisäksi öljy-yhtiö Lukoil oli joutunut ainakin nimellisesti myymään Ukrainassa sijainneen huoltoasemaketjunsa.

Kuluttajien ostoboikottikampanjan kanssa samanaikaisesti oli Venäjän ja Ukrainan välillä meneillään vuonna 2014 yhä kiristynyt kauppasota, jossa Venäjä lisäsi toistuvasti tuontirajoituksia ukrainalaistuotteille. Itä-Ukrainan sota kurjisti Ukrainan taloutta ja tuotanto laski etenkin separatistialueella ja niiden lähistössä. Kriisistä huolimatta Venäjältä tuotiin vuoden 2014 tammi-heinäkuussa yhä 28 prosenttia kaikesta Ukrainan tavaratuonnista ja vienti Venäjälle edusti 20 % osuutta Ukrainan viennistä. Venäjän tuonnin arvo laski tänä aikana 20,7 % vastaavaan edellisvuoden jaksoon verrattuna. Tuonnin määrän laskuun vaikuttivat erityisesti maakaasutuonnin hinta tammi-maaliskuussa ja toimituskatkos kesällä 2014 sekä useimmilla Ukrainan alueilla suosittu venäläistuotteiden ostoboikotti.

Seksuaalivähemmistöjen venäläisen vodkan boikotti

Ennen yleisempää venäläistuotteiden boikottia, yhdysvaltalainen gay-aktivisti Dan Savage käynnisti heinäkuussa 2013 venäläisen vodkan boikotin. Tämän protestiliike pyrki vastustamaan seksuaalivähemmistöjen huonoa kohtelua Venäjällä.

Venäjän hyökkäyssodan (2022-) vaikutuksia

Pian Venäjän 24. helmikuuta 2022 alkaneen hyökkäyssodan seurauksena venäläisten tuotteiden ja palvelujen ostaminen lopetettiin laajalti suomalaisissa vähittäiskaupan myymäläketjuissa. Boikottia kohdistettiin myös venäläiseen Lukoil-öljy-yhtiöön kytkeytyvän Teboilin polttoainemyymälöihin, vaikka useat myymälät itsessään olivatkin suomalaisomistuksessa.

Katso myös

• Ukrainan kriisistä johtuvat pakotteet

Aiheesta muualla

• Bojkot rosyjskich produktów. Tych marek lepiej unikać (31.8.2014) (puolaksi) (finanse.wp.pl)
• Kampanjavideo: Älä osta venäläistä (Mieti mitä ostat. Älä sponsoroi sotaa, 29.8.2014) (ukrainaksi) (youtube.com)
• "Бойкотируй российское!" - в Украине началась общенациональная гражданская кампания по бойкоту российских товаров!. ФОТОрепортаж (28.8.2014) (venäjäksi) (censor.net.ua)
• Kriget i Ukraina: Staden där Europa syns som tydligast (18.5.2014) (ruotsiksi) (dn.se)
• Ari Korvola: Toivoton boikotti (5/2014) (seura.fi)
• ‘Don’t Buy Kremlin Propaganda’: Lithuanian activists call for boycott of goods in Russian TV ads (englanniksi) (youtube.com)
• Kyiv stores boycott Russian goods (englanniksi) (euromaidanpress.com)
• Ukraine in campaign to boycott Russian goods, restaurants, sex (26.7.2014) (englanniksi) (smh.com.au)
• Eric Reed: 9 Russian Brands to Boycott (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (mainstreet.com)
• Ukrainalaisnaisten kampanja: "Älä anna venäläiselle" (25.3.2014) (nyt.fi)