Zita von Bourbon-Parma
| Zita von Bourbon-Parma | |
|---|---|
 | |
| Itävalta-Unkarin keisarinna | |
| Virkakausi | 1916–1918 |
| Edeltäjä | Elisabet |
| Syntynyt |
9. toukokuuta 1892_crowned.svg){kind=small} Lucca, Italian kuningaskunta |
| Kuollut |
14. maaliskuuta 1989 (96 vuotta) Zizers, Graubünden, Sveitsi |
| Puoliso | Kaarle I |
| Uskonto | katolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Zita Bourbon-Parma (saks. Zita von Bourbon-Parma, 9. toukokuuta 1892 – 14. maaliskuuta 1989) oli Itävalta-Unkarin viimeisen keisarin Kaarle I:n puoliso.
Varhaiset vuodet ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zitan synnyinnimi oli Zita Maria delle Grazie Adelgonda Micaela Raffaela Gabriella Giuseppina Antonia Luisa Agnese. Zita Bourbon, silloinen Parman prinsessa, syntyi Villa Pianoressa lähellä Luccaa Italiassa. Hänen isänsä oli Parman herttua Robert I.
Avioliitto ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zita meni naimisiin prinssi Kaarlen kanssa vuonna 1911. Häitä kuvattiin filmille, mikä oli yksi harvoista tilaisuuksista taltioida keisarillisen perheen yksityiselämää. Avioliittoa on kuvattu onnelliseksi, ja Zitan vaikutusta mieheensä positiiviseksi.[1]
Vuonna 1912 parille syntyi poikalapsi Otto von Habsburg.
Maanpaossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itävalta-Unkari hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja perhe joutui maanpakoon. 11. marraskuuta 1918 Kaarle luopui kaikista tehtävistään valtion johdossa, muttei luopunut kruunustaan. Hän pakeni Sveitsiin ja yritti palata valtaan. Hän yritti kahdesti palata Unkarin kuninkaaksi, mutta valtionhoitaja Miklós Horthy suhtautui asiaan penseästi. Kaarle I kuoli keuhkokuumeeseen Portugalin Madeiralla vuonna 1922. Miehensä kuoleman jälkeen Zita pukeutui aina mustiin. Hän lähti Madeiralta ja asui ulkomailla muun muassa Ranskassa, Espanjassa, Belgiassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.[2]
Zita asui vuodesta 1962 Sveitsissä entisessä fransiskaaniluostarissa. Zita oli aina ollut harras katolilainen. Hän kuoli 96-vuotiaana entisessä fransiskaaniluostarissa Zizersissä, Graubündenissä 14. marraskuuta 1989. Zita oli älykäs nainen ja piti yhteyttä muihin Euroopan kuningashuoneisiin. Hän puhui viittä eri kieltä.
Kuolema ja hautajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zita kuoli 14. maaliskuuta 1989 Zizersissa ollessaan 96-vuotias. Hänet on haudattu Wieniin keisarilliseen kryptaan, jossa lepäävät myös kaikki Habsburgien dynastian keisarit. Hänen sydämmensä on kuitenkin haudattu Murin luostariin Zürichin lähistölle hänen viimeisen toiveensa mukaisesti.[1]
Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elisabetin ritarikunta (Itävalta, 1916)[3]
Tähtiristin ritarikunta (Itävalta, 1916)[4]
Pro Merito Melitensi -ritarikunta (Maltan ritarikunta)[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Zita, the last empress Die Welt der Habsburger. Viitattu 14.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Hapsburg Grandeur Is Dusted Off for Burial of 'Our Sister the Empress Zita' The New York Times. 1989. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Elisabeth-Orden (s. 251) Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie. 1916. Viitattu 14.4.2023. (saksaksi)
- ↑ Sternkreuzorden (s. 262) Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie. 1916. Viitattu 14.4.2023. (saksaksi)
- ↑ Genealogie des Allerhöchsten Herrscherhauses Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie. 1916. Viitattu 14.4.2023. (saksaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zita von Bourbon-Parma Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
