Zita Maria delle Grazie Adelgonda Micaela Raffaela Gabriella Giuseppina Antonia Luisa Agnese de Bourbon, Parman prinsessa syntyi Villa Pianoressa lähellä LuccaaItaliassa. Hänen vanhempansa olivat Parman herttua Robert I (1848–1907) ja tämän toinen puoliso Portugalin infanta Maria Antónia (1862–1959). Hänellä oli 16 sisarusta.
Arkkiherttua Kaarlen ja prinsessa Zita Bourbon-Parman häät 1911 Schwarzaun palatsissa
Zita avioitui Itävallan prinssi Kaarlen kanssa vuonna 1911. Häät kuvattiin filmille, mikä oli yksi harvoista tilaisuuksista taltioida keisarillisen perheen yksityiselämää. Avioliittoa on kuvattu onnelliseksi, ja Zitan vaikutusta mieheensä positiiviseksi.[1]
Heillä oli kaikkiaan kahdeksan lasta ja 33 lapsenlasta:
Kruununprinssi Otto von Habsburg (20. marraskuuta 1912 – 4. heinäkuuta 2011) avioitui 1951 Saxe-Meiningenin prinsessa Reginan (6. tammikuuta 1925 – 3. helmikuuta 2010) kanssa ja heillä oli seitsemän lasta, kaksikymmentäkaksi lastenlasta ja kymmenen lastenlastenlasta.
Arkkiherttuatar Adelheid (3. tammikuuta 1914 – 2. lokakuuta 1971), kuoli naimattomana ilman jälkeläisiä
Lapset noin vuonna 1926Robert, Itävalta-Esten arkkiherttua (8. helmikuuta 1915 – 7. helmikuuta 1996) meni naimisiin 1953 Savoiji-Aostan prinsessa Margheritan kanssa (7. huhtikuuta 1930 - 10. tammikuuta 2022) ja heillä oli viisi lasta, 19 lastenlasta ja kolme lastenlastenlasta.
Itävallan arkkiherttua Felix (31. toukokuuta 1916 – 6. syyskuuta 2011) meni naimisiin 1952 prinsessa Anna Eugenie von Arenbergin (5. heinäkuuta 1925 - 9. kesäkuuta 1997) kanssa ja heillä oli seitsemän lasta ja kaksikymmentäkaksi lastenlasta.
Arkkiherttua Carl Ludwig (10. maaliskuuta 1918 – 11. joulukuuta 2007) meni naimisiin 1950 Lignen prinsessa Yolandan kanssa (6. toukokuuta 1923 – 13. syyskuuta 2023) ja heillä oli neljä lasta, 19 lastenlasta ja kymmenen lastenlastenlasta.
Arkkiherttua Rudolf (5. syyskuuta 1919 – 15. toukokuuta 2010) meni naimisiin 1953 kreivitär Xenia Tschernyschev-Besobrasoffin (11. kesäkuuta 1929 - 20. syyskuuta 1968) kanssa ja heillä oli neljä lasta, kolmetoista lastenlasta ja kolme lastenlastenlasta. Naimisissa toisen kerran 1971 Wreden prinsessa Anna Gabriele (s. 11. syyskuuta 1940) kanssa ja heillä oli yksi tytär ja kolme pojanpoikaa.
Arkkiherttuatar Charlotte (1. maaliskuuta 1921 – 23. heinäkuuta 1989) naimisissa 1956 Mecklenburgin herttua Georgin kanssa (5. lokakuuta [22. syyskuuta] 1899 – 6. heinäkuuta 1963).
Arkkiherttuatar Elisabet (31. toukokuuta 1922 – 6. tammikuuta 1993) meni naimisiin 1949 Liechtensteinin prinssi Heinrichin kanssa (5. elokuuta 1916 – 17. huhtikuuta 1991) ja heillä oli viisi lasta, seitsemän lastenlasta ja kuusi lastenlastenlasta.
Zita asui vuodesta 1962 Sveitsissä entisessä fransiskaaniluostarissa. Zita oli aina ollut harras katolilainen. Hän kuoli 96-vuotiaana entisessä fransiskaaniluostarissa Zizersissä, Graubündenissä 14. marraskuuta 1989. Zita oli älykäs nainen ja piti yhteyttä muihin Euroopan kuningashuoneisiin. Hän puhui viittä kieltä.
Zita kuoli 14. maaliskuuta 1989 Zizersissa ollessaan 96-vuotias. Hänet on haudattu WieniinKeisarilliseen kryptaan, jossa lepäävät myös kaikki Habsburgien dynastian keisarit. Hänen sydämensä on haudattu Murin luostariin Zürichin lähistölle hänen viimeisen toiveensa mukaisesti.[1] Vuodesta 1971 lähtien suvun jäsenet, kuten nuorin poika arkkiherttua Rudolf (1919–2010) on enimmäkseen haudattu Sveitsin Murissa sijaitsevan benediktiiniläisluostarin Loretto-kappelin kryptaan, jonka kreivi Radebot von Habsburg perusti vuonna 1027.
_crowned.svg){kind=small}
Lucca, Italian kuningaskunta
Zizers, Graubünden, Sveitsi
Elisabetin ritarikunta (Itävalta, 1916)[3]
Tähtiristin ritarikunta (Itävalta, 1916)[4]
Pro Merito Melitensi -ritarikunta (Maltan ritarikunta)[5]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zita von Bourbon-Parma Wikimedia Commonsissa
