Lucca

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lucca
(Comune di Lucca)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Lucca

Koordinaatit: 43°51′N, 10°31′E

Valtio  Italia
Alue Toscana
Maakunta Lucca
Hallinto
 – pormestari Alessandro Tambellini
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 185,79[1] km²
Korkeus 8–950[1] m
Väkiluku (31.12.2015) 89 219[2]
 – Väestötiheys 479 as./km²
Postinumero 55100
Suuntanumero(t) 0583









Lucca on kaupunki Serchiojoen rannalla Toscanassa Italian luoteisosassa. Kaupunki on Luccan maakunnan pääkaupunki. Vuosisatojen ajan se oli itsenäinen kaupunkivaltio, aluksi Luccan tasavalta ja 1800-luvulla Luccan herttuakunta. Kaupungissa on noin 90 000 asukasta.

Lucca on etruskien perustama. Rooman valtakunnan osaksi kaupunki tuli vuonna 180 eaa. Kaupungin nykyinen keskusta noudattaa roomalaisajalta periytyvää asemakaavaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luccan tasavalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italiaan muodostui 1100-luvulla useita tasavaltoja. Niiden piti pystyä säilyttämään itsenäisyytensä toisia kaupunkeja vastaan. Menestyksekkäimmät niistä olivat Venetsia ja Firenze (tasavaltana vain lyhyen aikaa), mutta myös Siena, Pisa, Genova ja Lucca olivat itsenäisiä tasavaltoja ainakin jonkin aikaa, ja joutuivat sitten alistumaan ruhtinaiden valtaan. Lucca säilyi itsenäisenä tasavaltana vuodesta 1160 Napoleonin valtaukseen 1805 saakka, vaikka se ei ollut kovin suuri kaupunki. Lucca on sisämaakaupunki, mutta sen satamana toimi lähellä oleva Viareggio.[3] Suurin osa vanhan Luccan rakennuksista on tasavallan ajalta. Huomattavimpia näistä ovat alkuperäinen kaupungin muuri, soikion muotoinen tori Piazza dell’Anfiteatro, Ducen palatsi Palazzo Ducale ja San Martinon kirkko.[4]

Luccan ruhtinaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napoleonin valtakausi kesti Italiassa kymmenisen vuotta, ja se päättyi Wienin kongressiin 1815. Siellä päätettiin antaa Lucca Bourbon-suvun parmalaiselle haaralle, josta se vuonna 1847 joutui osaksi Toscanaa.[4]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin kasvaessa sitä ympäröineet muurit säilyivät vahingoittumattomina. Muurien menettyä sotilaallisen merkityksensä niistä tuli vanhaakaupunkia ympäröivä kävelykatu, vaikkakin niitä käytettiin 1900-luvulla useiden vuosien ajan autokilpailuihin. Muurit ovat yhä edelleen ehjät ja jokainen neljästä pääsivustasta on eri puulajin reunustama.

Luccassa on useita koristeellisia basilikatyyppisiä kirkkoja, joista vanhimmat on rakennettu 700-luvulla. Kirkoissa on tyypillisesti holvatut julkisivut ja kellotornit. Tällaisista romaanisista kirkoista kuuluisin on Duomo di San Martino, vaikkakin se on kokonaan rakennettu uudelleen 1400-luvulla. Kirkossa on puinen veistos Volto Santo, joka kuvaa Kristuksen kasvoja.[5]

San Michele in Foro -kirkko sijaitsee Piazza San Michelellä ja se on Luccan kuuluisin kirkko. Kerrotaan, että rakentajien rahat eivät riittäneet julkisivun tekemiseen saman tasoiseksi kuin kirkon sisäosat. Julkisivun marmoriset pilasterit ovat kaikki erilaisia. Julkisivun huipulla on arkkienkeli Mikaelin suuri patsas.[5]

Guinigi-torni (Torre Guinigi) on yksi Luccan 1300-luvun torneista. 130 porrasta johtaa sen huipulle, josta on upeat näkymät Luccaan. Via Guinigi on hyvin säilynyt keskiaikainen katu. Guinigi-tornin tunnistaa kaukaakin, koska sen päällä kasvaa suuri tammi.[5]

Oopperasäveltäjä Giacomo Puccini syntyi Luccassa vuonna 1858. Hänen synnyinkotinsa on nykyään museona ja hänen muistopatsaansa on Piazza della Cittadella -aukiolla. Kesäisin järjestetään Puccini Festival lähistön Torre del Lago -teatterissa.[5]

Kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luccaan on hyvät bussi- ja junayhteydet Firenzestä ja Pisasta. Junayhteys on Firenze-Viareggio-rataosaa pitkin.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Altitudini dei comuni tramite DEM Italian kuntien pinta-alat ja korkeus merenpinnasta. Viitattu 3.7.2017. (italiaksi)
  2. https://demo.istat.it/popres/index.php?anno=2022&lingua=ita
  3. Jacob Burckhardt: Italian renessanssin sivistys, s. 50–69. Suomentanut A. A. Koskenjaakko. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23524-5.
  4. a b Sito turistico ufficiale de Lucca: Lucca - Storia e Tradizioni comune.lucca.it. Viitattu 13.2.2013.
  5. a b c d James Martin: Lucca Travel and Tourism Guide goeurope.about.com. Arkistoitu 29.3.2013. Viitattu 9.3.2013.
  6. Sito turistico ufficiale de Lucca: Arrivare a Lucca comune.lucca.it. Viitattu 13.2.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]