Ylä-Siikajärvi (Kuopio, Ylä-Siikajärven valuma-alue)
| Ylä-Siikajärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Kuopio |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
| Järvinumero | 04.624.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 95,9 m [1] |
| Rantaviiva | 19,59 km [2] |
| Pinta-ala | 2,28 km² [2] |
| Tilavuus | 0,011 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5 m [2] |
| Suurin syvyys | 20 m [2] |
| Veden viipymä | 169 vrk |
| Saaria | 5[2] |
|
Lehtosaari Riissaari Sikosaari |
|
 Ylä-Siikajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ylä-Siikajärvi on pieni humusjärvi Kuopion pohjoisosassa Pohjois-Savon maakunnassa. Sen pinta-ala on 2,3 neliökilometriä. Etäisyys Kuopion keskustasta on 49 kilometriä koilliseen. Järven etelärannan läheisyydessä on Täyssinän rauhan rajamerkki.[2][1][3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylä-Siikajärven pohjoisosa on kutakuinkin yhtä pitkä kuin leveä ja rantaviivaltaan varsin mutkainen. Järven eteläosan nimi on Valkeinen ja sen pituus etelästä pohjoiseen on nelisen kilometriä. Leveydeltään se on salmimaisen kapea. Järven osia yhdistää Valkeissalmi. Kaikkiaan järven ulottuvuus eteläkolkasta pohjoiskolkkaan on 5,7 kilometriä. Noin kuudesosa Ylä-Siikajärvestä on vähintään kymmenen metriä syvä. Syvimmät alueet sijaitsevat Valkeisella, jossa on useita 15–20 metrin syvänteitä. Pohjoisen järvenosan itäpuoliskolla on noin 10–15 metrin syvänteitä, mutta sen länsipuolisko on korkeintaan kaksi metriä syvä.[2][1]
Ylä-Siikajärven saariluku on viisi. Laajin saari on keskellä pohjoista järvenosaa sijaitseva Riissaari (lähes 2 ha). Sen lounaispuolella sijaitsee runsaan hehtaarin laajuinen Lehtosaari ja kaakkoispuolella noin hehtaarin laajuinen Sikosaari. Riissaaren länsipuolella sijaitsee Kalmosaari ja pohjoispuolella Malmisaari. Valkeinen on saareton.[1]
Ylä-Siikajärven pohjoisosan rannoilla on kulttuurimaisemaa, Valkeisen rannat ovat metsäisiä ja maasto kohoaa ylängöksi. Lounaisrannan Pisan korkeustaso on noin 70 metriä järven pintaa ylempi.
Ylä-Siikajärveen laskee lyhyt Vellijoki pohjoisesta Vellijärveltä (96,0 metriä mpy). Valkeiseen virtaa laskuoja etelästä Kiiskilammelta (136,0 metriä mpy). Ylä-Siikajärven koilliskolkasta alkaa Välijoki, jota myöten järven vedet laskevat kaakkoon Ala-Siikajärveen (95,6 metriä mpy).
Ylä-Siikajärven vesitilavuus on 11 043 000 kuutiometriä.[2] Järven ekologinen tila luokiteltiin vuonna 2013 tyydyttäväksi.[3]
Ylä-Siikajärvi (04.641.1.001) kuuluu Ylä-Siikajärven valuma-alueeseen (04.624), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Vuoksen vesistössä (04). Toinen jakovaihe on Vuotjärven alue (04.62) ja ensimmäinen on Nilsiän reitin valuma-alue (04.6). Ylä-Siikajärven valuma-alueeseen kuuluu kolmetoista vähintään hehtaarin laajuista vakavettä, joista Ylä-Siikajärvi on laajin. Seuraavaksi laajimmat ovat Raatti ja Venejärvi.[4]
Kuopion Ylä-Siikajärven valuma-alueen Ylä-Siikajärvi on laajin Suomen kolmesta Ylä-Siikajärvestä. Kuopiossa on myös toinen Ylä-Siikajärvi (04.273.1.043). Kolmas Ylä-Siikajärvi (04.418.1.026) sijaitsee Lieksassa.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ylä-Siikajärvi, vakavesi, Kuopio
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 1.10.2022.
- ↑ a b Ylä-Siikajärvi. Järviwiki. Viitattu 1.10.2022.
- ↑ Ylä-Siikajärven valuma-alue (04.624). Järviwiki. Viitattu 1.10.2022.
- ↑ Ylä-Siikajärvi. Järviwiki. Viitattu 10.10.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Tutkimusraportti 160. Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.10.2022).