Wikiprojekti:Mediataide/Mediataiteen aikajana/1900-luvun alkupuoli
Navigaatio
1900-luvun alkupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1901 – Juho Uoti
julkistaa elektronisoittimen, sähköurut
. Soitin on ensimmäinen kollektiiviseen live-soittoon suunniteltu sähkösoitin maailmassa.[1]
1901 – Keksijä Heikki Salmi rakentaa äänikoneen, joka tallentaa ja toistaa ääntä ja musiikkia.[1]
1906 – Tampereen Biografi-teatterissa Heikki Salmi soittaa äänikoneellaan musiikin mykkäelokuvaan Kuvia Eugen Schaumanin hautajaisista Porvoossa. Vuosia myöhemmin Salmi tuottaa ”elokuvagraffiteja” projisoimalla salaa filminpätkiä ja kuvia Oy Enqvistin tehtaan seinään Killinkoskella .[1]
1911 – Eric Tigerstedt valmistaa 1911–15 useita keksintöjä liittyen äänielokuvan tallentamiseen sekä mikrofoni-, vahvistin-, kaiutin-, radio- ja puhelintekniikkaan. Kannettavan puhelimen ohella hän keksii magneettisen videotallennuksen ja esittää television (”sähköinen silmä”) periaatteen.[1]
1919 – Ilmari Jäämaa julkaisee Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirjan. Jäämaa on harraste-elektroniikan ja työpajatoiminnan edelläkävijä, ja julkaisu tarjoaa mediateknologiaan liittyviä rakennusohjeita ja virikkeitä tee-se-itse-rakentajille vuosikymmeniksi.[1]
1924 – Nuoren Voiman Liitossa syntynyt Tulenkantajat-ryhmä julkaisee Tulenkantajat-albumin. Vuoteen 1930 saakka ilmestynyt lehti tuo kulttuurikeskusteluun tulevaisuusvisioita, koneromantiikkaa sekä ekspressionismin, futurismin ja dadaismin taidesuuntauksia. Olavi Paavolainen kirjoittaa Aitta-lehdessä 1927: ”Jokainen voi olla dadaisti!”[2]
1925 – Juhani Pohjanmies rakentaa sähköisen nuottipikakirjoittajan, joka piirtää kosketinten painallukset pyörivälle paperirullalle.[2]
1928 – Insinööri Martti Selinin rakentamalla radiovastaanottimen ja piirturilaitteen yhdistelmällä vastaanotetaan ensimmäiset sähköisesti siirretyt radiokuvat.[2]
1929 – Eino Mäkinen esittelee Valokuvaus-lehdessä fotogrammeja ja valokuvia ilman kameraa. Jatkoartikkelissa hän kertoo kuvarajauksen, negatiivikuvauksen ja fotomontaasin mahdollisuuksista. Valokuvan ”uusi suunta” ilmaisee pyrkimystä teknillisistä menettelytavoista riippumattomaan tyyliin.[2]
1929 – Turkulainen Lahyn-Filmi valmistaa levyäänitekniikalla sarjan lyhyitä äänielokuvia, aikansa musiikkivideoita. Joulukuussa valmistuu ensimmäinen optinen äänitys filmille.[2]
1929 – Näyttelijä Elli Tompurin radikaali lausuntatyyli on toimittajien mukaan äänitaidetta.[2]
1931 – Eero Selin rakentaa sähkömekaanisen väliaikamerkkilaitteen soittamaan 5-sävelistä Pim-pam-pulla-melodiaa, joka soi YLE radiossa 1931–1978. Kone korvataan myöhemmin uusilla malleilla.[2]
1932 – Suomen ensimmäiset TV-kokeilut itserakennetuilla laitteilla.[2]
1934 – Suomen ensimmäinen elokuvakerho Projektio perustetaan, mukana mm. Alvar Aalto.[2]
1935 – Insinööri Akseli Soini esittelee magneettisen videotallennus- ja toistotekniikan, jolla TV-ohjelma voidaan taltioida levylle tai filmille.[2]
1939 – Juhani Pohjanmies rakentaa Automaattikellot. Itsestään soiva sähkö-pneumaattinen kone soittaa satunnaisia melodioita satunnaisessa rytmissä.[2]
1939 – Nyrki Tapiovaaran elokuva Herra Lahtinen lähtee lipettiin yhdistää realistiseen kerrontaan tajunnan ulottuvuuksia, ajan tihentymiä ja laajentumia sekä kokeilevaa äänen ja leikkauksen käyttöä. 76-minuuttisesta elokuvasta on säilynyt ainoastaan 40-minuuttiseksi restauroitu versio.[2]
1942 – Vienan rintamaradiossa rakennetaan sähkömekaaninen Kanuunaviulu. Installaatio-soitin soittaa aseman tunnussävelmää.[2]
1945 – Sodan päätyttyä käynnistyy aktiivinen tee-se-itse-sähkösoitinten ja -vahvistimien rakentaminen. Tampereella Helmer Rautsola rakentaa lankkusähkökitaran ja sähköviulun.[2]
1948 – Martti Leppänen rakentaa Tampereella kaksi sähköistä kiinteärunkoista pystybassoa. Juhani Pohjanmies jatkaa keksintöjen tekemistä ja rakentaa sarjan uusia sähkömekaanisia soittimia.[2]