Filmistudio Projektio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Filmistudio Projektio oli Suomen ensimmäinen elokuvakerho, joka toimi vuosina 1934–1936 Helsingissä.

Kerhon perustamisen ajatus tuli Nils-Gustav Hahlilta ja Alvar Aallolta, jotka olivat tutustuneet vastaavanlaisiin kerhoihin Pariisissa ja Lontoossa. Kerho toimi elokuvateatteri Joukolassa Helsingin Kapteeninkatu 26:ssa (nyk. KOM-teatteri) ja esitti jäsenilleen muun muassa René Clairin, Sergei Eisensteinin ja Luis Buñuelin elokuvia. Kerhon jäsenin kuuluivat muiden muassa Nyrki Tapiovaara, Valentin Vaala ja Teuvo Tulio.[1]

Projektion käytännön toiminnasta vastannut Hans Kutter muisteli 1950-luvun puolivälissä, miten kerhon ensimmäiseen näytökseen unohdettiin hankkia lupa elokuvien esittämiseen, mistä seurasi kutsu raastupaan. Siellä jo kansainvälistä kuuluisuutta saavuttanut Alvar Aalto aloitti vuolaan ja rönsyilevän puolustuspuheensa elokuvataiteen merkityksestä, joka kuitenkin keskeytettiin noin viidentoista minuutin jälkeen ja syyte raukesi.[1]

Kerhon ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat Kutterin mukaan professori Gunnar Castrén, arkkitehti Aili-Salli Ahde, insinööri Eero Erkko, taiteilija Atte Laitila, professori J. Lassila sekä Nils-Gustav Hahl.[1]

Kerho hankki elokuvansa lähinnä lainaamalla niitä toisilta pohjoismaisilta elokuvakerhoilta. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat Tukholman, Lundin, Uppsalan ja Malmön elokuvakerhot Ruotsissa. Lisäksi Projektio sai esitettäväkseen venäläisiä elokuvia Neuvostoliiton suurlähetystöstä, ja Saksan lähetystön kautta muun muassa Leni Riefenstahlin puoluekokousdokumentin Tahdon riemuvoitto.[1]

Kerhoa epäiltiin vasemmistolaisesta toiminnasta ja se joutui Etsivän keskuspoliisin tarkkailuun. Elokuvakerho joutui lopettamaan toimintansa jo 1936, kun se ei saanut tullilaitokselta tullipalautuksia ruotsalaisilta elokuvakerhoilta lainaamistaan elokuvista.[1]

LUETTELO NÄYTÖKSISTÄ

AVAJAIS- ESITTELYNÄYTÖS marras- tai joulukuussa 1934

Ballet mecanique

schwarz weiss grau Entr’acte

7.3.1935

schwarz-weiss-grau

A nous la liberte (Clair, )

21.3.1935

Tshornoje i beloje (1932) Ivan Ivanov-Vano

Emperor Jones (Dudley Murphy 1933)

22.3.1935

avajaisnäytöksen uusinta

5.4.1935

Der blaue Engel (kaksi lisänäytöstä)

10.4.1935

Das Lied von Leben (Granowsky 1931)

23.4.1935

Tshapajev (Vasiljev, 1934)

10.5.1935

Le Tour (Clair, 1928)

Gardiens de phare (Gremillon, 1929)

14.5.1935

Marseille

Windjammer und Janmaaten. Die letzten Segelschiffe. (Dokumentti, Saksa 1930)

20.5.1935

Episod vid fönstret

Novyi Gulliver (Ptushko, 1935)

7.10.1935

muistiinmerkitsemättä

25.10.1935

Turksib (Victor Turin, 1929)

2.11.1935

Un chien Andalou

Mensch ohne Namen (Ucicky, 1932)

15.11.1935

Magie du fer blanc

Thunder Over Mexico (1934) Ohjaus: Sol Lesser

28.11.1935

Le Sang d’un poete (ohj. Cocteau)

Gamla Stan (Almquist, 1931) Tango (Gösta Hellström, 1932)

5.12.1935

Le Million (1932)

17.12.1935

Kameradscharft (Pabst 1931)

30.12.1935

Philips Cavalcade (George Pal, 1934)

Nieuwe granden Ivens 1933

1936

25.2.1936

No greater glory (Borzage, 1934)

5.3.1936

Triumph des Willens

Un chapeau de paille d’Italias Clair 1928 (la rotondessa)

13.3.1936

Mädchen in Uniform Sagan (1931)

2.4.1936

Katorga (Raizman 1928)

7.4.1936 Bio Rexissä erikoisnäytös pohjoismaisille vieraille. Projektion vieraana oli 57 hengen delegaatio Lundin, Kööpenhaminan, Göteborgin ja Helsingborgin elokuvakerhoista, mukana Gösta Werner, matkalla Neuvostoliittoon.

Aho & Soldan (lyhyt teollisuuskuva)

VMV 6 (1936) Klo 18. illallinen sadalle hengelle La Rotondessa, pj Alvar Aalto. (Helsingin Sanomat 8.4.1936)

29.4.1936

Sylvester (lupu Pick) 1923

8.5.1936

City Lights

15.5.1936

Die unmögliche Liebe (Waschneck 1932) - Asta Nielsen –elokuva.

28.5.1936

Minns du

Meren houkutus

Suomi kutsuu (Aho & Soldan1932)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kutter, Hans: ”Projektio”, Studio 1, elokuvan vuosikirja 1955, julkaistu uudelleen teoksessa Studio 14, Elokuvan vuosikirja 1984, s. 118–126.