Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Suomenkielinen pikakirjoitus

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --Ryhanen 14. syyskuuta 2009 kello 23.33 (EEST) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Suomenkielinen pikakirjoitus

Tällaista kulttuurihistoriaa ehdolla hyväksi, täyttää mielestäni kriteerit. Oli vertaisarvioinnissa kesä–heinäkuussa; olen korjannut puutteita, lisännyt kuvia ja laajentanut artikkelia hiukan. Lisäpalautekin on tervetullutta. --Ryhanen 7. syyskuuta 2009 kello 23.30 (EEST)

Äänestys päättyy 14. syyskuuta 2009 kello 23.30 (EEST).

Kannatan

1. Hienoa työtä! --Hrrkrr31 7. syyskuuta 2009 kello 23.31 (EEST)
2. Huimasti viitteitä. –Crimson Cherry Blossom™ 7. syyskuuta 2009 kello 23.43 (EEST)
3. --Morottaja 8. syyskuuta 2009 kello 14.56 (EEST)
4. Vaikeasta aiheesta hyvä artikkeli! --Lakritsa 8. syyskuuta 2009 kello 18.25 (EEST)
5. Vaikka aihetta en juuri tunnekaan. —kallerna™ 8. syyskuuta 2009 kello 19.28 (EEST)
6. --Nironen 9. syyskuuta 2009 kello 05.45 (EEST)
7. --Makele-90 9. syyskuuta 2009 kello 06.06 (EEST)
8. --Eetvartti ^(Kommentoi) 9. syyskuuta 2009 kello 10.11 (EEST)
9. --Soppakanuuna 10. syyskuuta 2009 kello 16.38 (EEST)
10. Mielenkiintoinen aihe ja kattavasti selvitetty.--Tanár 10. syyskuuta 2009 kello 20.13 (EEST)
11. Kannatan todella. Tanárin ehdotus johdannoksi alla on hyvä. --albval (keskustelu) 10. syyskuuta 2009 kello 20.14 (EEST)
12. Hyvä avaus. --Ras 10. syyskuuta 2009 kello 23.18 (EEST)
13.  Kannatan. --Pentti Repo 12. syyskuuta 2009 kello 12.53 (EEST)
14. --Tappinen 12. syyskuuta 2009 kello 14.04 (EEST)

Vastustan

Keskustelu

Anteeksi että en sanonut tätä jo vertaisarvioinnissa, mutta nyt vasta tuli mieleen, että johdannossa voisi olla jotain määritelmän tynkää. Tähän tapaan: "Suomenkielinen pikakirjoitus on erityisesti suomen kieltä varten kehitetty pikakirjoitus, eli järjestelmä jonka avulla voi kirjoittaa käsin huomattavasti nopeammin kuin tavallista oikeinkirjoitusta käyttäen." Eihän varsinkaan nuoremmille ihmisille ole välttämättä ollenkaan selvää, mitä pikakirjoitus tarkoittaa.--Tanár 10. syyskuuta 2009 kello 10.25 (EEST)

Kiitos kommenteista. Mietiskelin alun perin määritelmämuotoista alkua, mutta en keksinyt, miten saisi vältettyä kömpelöä tautologiaa, ja väänsin tuollaisen hiukan epäsuoran alun, vaikken ole siihenkään mitenkään erityisen tyytyväinen. Ehdottamassasi muotoilussa on mielestäni se ongelma, että artikkelin nimi suomenkielinen pikakirjoitus ei tarkoita varsinaisesti kirjoitusjärjestelmää, vaan on laajempi käsite. Ainakin niin olen sen itse ajatellut. Tuo on kyllä hyvä huomio, että kaikille ei välttämättä ole selvää, mitä pikakirjoitus tarkoittaa. (Eipä itsellänikään ollut joitakin vuosia sitten oikein minkäänlaista hajua.) Jossain määrin sama ongelma lienee muissakin pikakirjoitusaiheisissa artikkeleissa, esim. Melinin järjestelmä tai Saksan yhtenäisjärjestelmä. Olen ajatellut, että yleensä linkki pikakirjoitus-artikkeliin riittäisi, mutta olisiko tässä syytä kirjoittaa merkitys auki? --Ryhanen 10. syyskuuta 2009 kello 17.50 (EEST)

Miltäs tämä kuulostaisi? "Suomenkielisellä pikakirjoituksella tarkoitetaan erityisesti suomen kieltä varten kehitettyjä pikakirjoitusjärjestelmiä ja niiden käyttöä. Pikakirjoituksella voi kirjoittaa käsin huomattavasti nopeammin kuin tavallista oikeinkirjoitusta käyttäen." Tietysti tuon jälkimmäisen lauseen voisi jättää poiskin, jos ajattelet että linkki riittää. Mielestäni kuitenkin asian ymmärtämisen kannalta ihan olennaista tietoa ei kannata jättää hypertekstin varaan vaan sen pitäisi olla suoraan tekstissä.--Tanár 10. syyskuuta 2009 kello 20.10 (EEST)

Kyllä tuo minustakin aika hyvältä kuulostaa. Paitsi tavallinen oikeinkirjoitus kuulostaa hiukan oudolta (oikeinkirjoituksesta tulee mieleen kielenhuolto), mutta en tiedä onko parempaakaan ilmausta, kun pikakirjoittajille tuttu kurrenttikirjoitus-sana kuulostanee muista vielä oudommalta. (Kurrenttikirjoitus oli vielä Nykysuomen sanakirjassa, mutta ei enää Perussanakirjassa tai myöhemmissä.) --Ryhanen 10. syyskuuta 2009 kello 21.06 (EEST)

No voisihan se olla vain "tavallista kirjoitusta".--Tanár 10. syyskuuta 2009 kello 21.32 (EEST)

..tekstausta tai kaunokirjoitusta .. ? Myös tuo tavallinen kirjoitus on hyvä. Tai "tavallista käsialaa käyttäen" ? --Tappinen 10. syyskuuta 2009 kello 23.41 (EEST)

Taitaa olla "kaunokirjoitus" nykynuorisolle yhtä tuntematon termi kuin "pikakirjoitus". "Käsiala" taas tarkoittaa minusta ihmisen yksilöllistä tapaa kirjoittaa, joten pikakirjoituksessakin voisi olla "käsiala". Mites olisi "Pikakirjoituksella voi kirjoittaa käsin huomattavasti nopeammin kuin tavallisesti".--Tanár 11. syyskuuta 2009 kello 09.48 (EEST)

Muokkasin alun uusiksi, sanamuotona tavallinen kirjoitus. Saa kyllä muokata, jos joku muu muotoilu tuntuu paremmalta. --Ryhanen 12. syyskuuta 2009 kello 15.52 (EEST)

Varsin paljon lähteettömiä kappaleita, alaotsikossa ”Järjestelmän rakenne” niitä on kolme. Niihin viitteet, niin on statuksen arvoinen. Yst. terv. – EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 12. syyskuuta 2009 kello 14.02 (EEST)

Yleisesti ottaen olen pyrkinyt merkitsemään lähteet hyvinkin tarkasti, ja mielestäni onnistunut tämän artikkelin osalta kohtuullisen hyvin. Järjestelmän rakenne -osassa lähteettömät kappaleet ovat nähdäkseni kiistatonta alkeisoppikirja-asiaa, johon ei tuntunut mielekkäältä merkitä viitteitä. Kyllähän noihinkin saa merkittyä viittauksia johonkin oppikirjaan, joskaan en näe että merkinnöistä olisi varsinaisesti kovinkaan paljon hyötyä. Oppikirjat-osassa tiedot ovat jotakuinkin kokonaan peräisin kyseisistä kirjoista. Voin noita merkitäkin. --Ryhanen 12. syyskuuta 2009 kello 15.50 (EEST)