Wikipedia:Äänestys/Uskomuslääkintä vai vaihtoehtolääkintä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Filing cabinet icon.svg Tämä sivu on arkisto alla olevasta äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien, ohjeiden tai käytäntöjen keskustelusivuille.
  Äänestyksen tulos oli: (Lopputulosta ei ilmoitettu äänestyksen arkistoinnin yhteydessä vuonna 2006.)

Tämä on äänestys artikkelin nimestä. Wikipedian virallinen nimeämislähde YSA käyttää muotoa Vaihtoehtolääkintä (uskomuslääkintä ei ole hakusanana) ja toinen virallinen nimeämislähde Duodecimin lääketieteen sanasto muotoa Uskomuslääkintä (vaihtoehtolääkintä ei ole hakusanana. Vaihtoehtolääketiede on hakusanana, mutta johtaa artikkeliin uskomuslääkintä). Kielitoimisto pitää termejä samanarvoisina. Artikkelin nimeä on vaihdettu useaan otteeseen, ja tällä hetkellä se on nimellä Uskomuslääkintä. Aiheesta on keskusteltu sivulla Keskustelu:Uskomuslääkintä. --Alphaios 4. joulukuuta 2006 kello 03.37 (UTC) Äänestys päättyy 31.12.

Todettakoon vielä, että MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 sanoo: 'vaihtoehtolääkintä = uskomuslääkintä ja ’uskomuslääkintä: tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jäävät hoitomenetelmät, vaihtoehtolääkintä’.--Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 07.53 (UTC)
Todettakoon tähän että "Kielitoimiston kannalta ne ovat samanarvoisia eli se ei suosittele erityisesti kumpaakaan, ja on siis arvovalinta kumpaa käytetään." - ( Ulrikan kommentti alempana artikkelissa.) --Alphaios 9. joulukuuta 2006 kello 11.06 (UTC)
Todettakoon myös se, että Duodecimista löytyvät hakusanoina vaihtoehtolääketiede ja uskomuslääkintä, jolle on annettu synonyymeiksi vaihtoehtolääkintä ja vaihtoehtoehtoiset hoitomuodot. --Taulapaa 5. joulukuuta 2006 kello 08.09 (UTC)
Todettakoon vielä, että Duodecimin sanaston asema nimeämislähteenä on kyseenalaistettu, kts. #Ylhäällä viitatun nimeämiskäytännön hyväksyntä on kyseenalainen jkp 5. joulukuuta 2006 kello 09.01 (UTC)

Äänestäminen[muokkaa wikitekstiä]

Äänestä toista näistä vaihtoehdoista jättämällä #-merkki ja sen jälkeen oma nimimerkkisi haluamasi vaihtoehdon alle. Äänestys päättyy 31.12.2006. Artikkeli sekä siihen liittyvät luokat (Luokka:Uskomuslääkintä, Luokka:Uskomuslääkintään liittyvät henkilöt) nimetään enemmän ääniä saaneen vaihtoehdon mukaan.

Uskomuslääkintä[muokkaa wikitekstiä]

  1. Joko taas - tämähän on voittanut jo kaksi mielipidetiedustelua... --Tynkänen 4. joulukuuta 2006 kello 07.07 (UTC)
  2. --Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 07.31 (UTC)
  3. Neutraalimpi. --Hasdrubal 4. joulukuuta 2006 kello 07.40 (UTC)
  4. Uskomuslääkinnän vastustajilla näyttää olevan meneillään väsytystaktiikka. --Zxc 4. joulukuuta 2006 kello 08.50 (UTC)
  5. Mitä ihmettä. Näin selvästä tapauksesta ei pitäisi edes äänestää. Tuohirulla 4. joulukuuta 2006 kello 09.11 (UTC)
  6. --Jannex 4. joulukuuta 2006 kello 09.22 (UTC)
  7. --MiPe (wikinät) 4. joulukuuta 2006 kello 09.26 (UTC)
  8. --Cyborg Orangutan model-123 4. joulukuuta 2006 kello 09.35 (UTC)
  9. --OM 4. joulukuuta 2006 kello 09.39 (UTC)
  10. Uskon että tämä on oikea vaihtoehto. --—MikkoM () 4. joulukuuta 2006 kello 10.54 (UTC)
  11. Pidetään suomen kieli maailman parhaana suomen kielenä ja Wikipedia luotettavana tietolähteenä lääketieteellisissä asioissa. --Thi 4. joulukuuta 2006 kello 11.27 (UTC)
  12. --Green Bonsai 4. joulukuuta 2006 kello 14.23 (UTC)
  13. Näin se menee. --Kouluhai ۞ 4. joulukuuta 2006 kello 14.47 (UTC)
  14. Kuulostaa fiksummalta. --Iossed 4. joulukuuta 2006 kello 17.49 (UTC)
    --Höyhens 4. joulukuuta 2006 kello 17.53 (UTC)Ääni on jemmassa siltä varalta että kompromissia ei tule. En muuttanut mielipidettäni.
  15. Vaihtoehtolääkintä on kömpelön kuuloinen. --Miihkali 4. joulukuuta 2006 kello 19.06 (UTC)
  16. Ehdottomasti tieteellisempi. Crash 4. joulukuuta 2006 kello 19.48 (UTC)
  17. Ikäänkuin pseudolääketiede olisi joku todellinen "vaihtoehto" --Sunn 5. joulukuuta 2006 kello 00.03 (UTC)
  18. Nykyään käytössä oleva ilmaus, joka ei sisällä implisiittisesti menetelmien kannattamista. --M. Porcius Cato 5. joulukuuta 2006 kello 06.35 (UTC)
  19. Molemmilla on epä-NPOVit konnotaationsa, mutta luotan asiantuntijalähteeseen (ja oletan että artikkelin nimeksi ei kelpaa sinänsä neutraali "Sellaiset lääke- ja hoitotieteen menetelmät, joiden tehoa ei ole tieteellisesti todistettu tai jotka eivät ole normaalilääketieteen hyväksymiä"). -Samulili 5. joulukuuta 2006 kello 11.55 (UTC)
  20. Ppntori (jutskaa / muokkaukset) 5. joulukuuta 2006 kello 13.12 (UTC)
  21. --Zarzar2 5. joulukuuta 2006 kello 16.29 (UTC)
  22. Pitkän harkinnan jälkeen näin: kattavampi terminä ja yhtä NNPOV kuin vaihtoehtolääkintä. --Agony (403) 5. joulukuuta 2006 kello 17.12 (UTC)
  23. Uskomuslääkintä perustuu uskomukseen (kuten myös esim. uskonnot) eikä faktoihin, joten olisi aika kummaa jos siitä ei tätä nimeä saisi käyttää. "Vaihtoehtolääkintä" saa asian kuulostamaan siltä, että tällä olisi jotain tieteellistä pohjaa, jota tosiasiassa ei ole. --kompak 5. joulukuuta 2006 kello 18.22 (UTC)
  24. --thule 6. joulukuuta 2006 kello 10.22 (UTC)
  25. --Trainthh 6. joulukuuta 2006 kello 21.28 (UTC)
  26. Ongelmanahan taitaa olla se, että kannattajista "vaihtoehtolääkintä" ja vastustajista "uskomuslääkintä", eikä kumpikaan käytä molempia. Vaihtoehtolääkintä taitaa olla vaihtoehtolääkintää siksi että ne eivät ole läpäisseet lääketutkimusprosessia, joten uskomuksesta on epäpyhän mielipiteeni mukaisesti enemmän kyse kuin faktaan perustuvasta vaihtoehdosta. Squirrel 7. joulukuuta 2006 kello 11.50 (UTC)
  27. Janne Uusitalo 7. joulukuuta 2006 kello 16.28 (UTC)
  28. Tämä on ainoa oikea nimi. Latinus 8. joulukuuta 2006 kello 14.29 (UTC)
  29. Kyllä, oikea termi. --Darwin 9. joulukuuta 2006 kello 11.27 (UTC)
  30. Juurikin näin -Ras 9. joulukuuta 2006 kello 11.30 (UTC)
  31. ilaiho (kitinää) 11. joulukuuta 2006 kello 15.50 (UTC)
  32. Nykyaikaisempi nimitys ja "virallinen" mediassa käytettävä termi. Anteeksi meni äsken väärälle puolelle... siis uskomuslääkintä se pitää olla =D --Lovemachine 19. joulukuuta 2006 kello 20.24 (UTC)
  33. Äänestämisen ilosta, oikeastaan lähes yhdentekevää. --jkv 26. joulukuuta 2006 kello 22.38 (UTC)
  34. --Kohko 29. joulukuuta 2006 kello 16.09 (UTC)
  35. Hmm... kuten Samulili. -Aslak 29. joulukuuta 2006 kello 17.26 (UTC)
  36. Ei vahvaa kantaa, mutta lienee hyvä olla eri leirissä kuin YSA. --Tsemii 29. joulukuuta 2006 kello 23.23 (UTC)

Vaihtoehtolääkintä[muokkaa wikitekstiä]

  1. --Alphaios 4. joulukuuta 2006 kello 03.37 (UTC)
  2. --Ulrika 4. joulukuuta 2006 kello 03.46 (UTC)
  3. --jkp 4. joulukuuta 2006 kello 06.24 (UTC)
  4. --Velma 4. joulukuuta 2006 kello 06.28 (UTC)
  5. --Miika10 4. joulukuuta 2006 kello 07.31 (UTC)
  6. --Taulapaa 4. joulukuuta 2006 kello 07.35 (UTC)
  7. --ELLusKa_86 4. joulukuuta 2006 kello 07.38 (UTC)
  8. Tämä ei ole vastustusääni toista muotoa kohtaan, vaikka toisesta muodosta en ole ennen kuullutkaan. --Tve4 4. joulukuuta 2006 kello 09.32 (UTC)
  9. Ehkä kuitenkin neutraalimpi ilmaus, uskomus tavallaan pitää sisällään väitteen tämän perustumisesta vain uskomuksiin. -- mzlla 4. joulukuuta 2006 kello 09.34 (UTC)
  10. Onko ne edes samat asiat? Uskomuslääkinnästä tulee mieleen myös ns. lumelääke. Vaihtoehtohoilääkintä/-hoito taas vie ajatukset luontaistuotteisiin. Jotkut niistä jopa toimivat.--EsaL-74 4. joulukuuta 2006 kello 11.46 (UTC)
  11. -- Ufsark 4. joulukuuta 2006 kello 13.23 (UTC)
  12. --PeeKoo 4. joulukuuta 2006 kello 15.13 (UTC)
  13. --Lilian 4. joulukuuta 2006 kello 15.45 (UTC)
  14. --Inzulac 4. joulukuuta 2006 kello 19.15 (UTC)
  15. Tyhmä nimi, mutta Wikipedian pitää olla neutraali, ei tieteellisen maailmankuvan äänitorvi.--SM 4. joulukuuta 2006 kello 22.08 (UTC)
  16. //John Locke 4. joulukuuta 2006 kello 23.25 (UTC)
  17. Todellakin näin. Wikipedian pitäisi olla neutraali. - ulayiti (puhe) 5. joulukuuta 2006 kello 11.48 (UTC)
  18. "Viralliset / epäviralliset hoidot" olisi parempi jaottelu, näistä tämä on neutraalimpi - uskomuslääkintää käyttävät vain aiheen vastustajat. ATR 5. joulukuuta 2006 kello 12.22 (UTC)
  19. Ville-e 5. joulukuuta 2006 kello 20.58 (UTC)
  20. Jotenkin käsittämätöntä että Duodecim on noin monen mielestä neutraali lähde. Voiko enää lähteellä olla selvemmin oma lusikkansa sopassa? Termi uskomuslääkintä ei muutenkaan ole neutraali. Se on P, se on O, se on V, mikä se on, se on POV. Samulille itsenäisyyspvn kielikukkaspalkinto kommenttinsa alusta... t., --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 6. joulukuuta 2006 kello 07.44 (UTC)
    En kuollaksenikaan huomaa mainitsemaasi kielikukkasta... -Samulili 6. joulukuuta 2006 kello 10.20 (UTC)
    Taisin käyttää väärää termiä. Tarkoitin sanoa että "Molemmilla on epä-NPOVit konnotaationsa" on tyylillisesti jotain josta KKTK ei välttämättä huutaisi 'jippii' :)... --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 9. joulukuuta 2006 kello 08.24 (UTC)
  21. --Altair 6. joulukuuta 2006 kello 19.39 (UTC)
  22. --Wipu 7. joulukuuta 2006 kello 11.40 (UTC)
  23. --Kathy 7. joulukuuta 2006 kello 13.31 (UTC)
  24. Auru Aro 7. joulukuuta 2006 kello 15.56 (UTC)
  25. --Jukka Kolppanen 9. joulukuuta 2006 kello 06.40 (UTC)
  26. Kuten SM. -tKahkonen 9. joulukuuta 2006 kello 09.56 (UTC)
  27. --psych3 10. joulukuuta 2006 kello 15.48 (UTC)
  28. --Nironen 10. joulukuuta 2006 kello 19.36 (UTC)
  29. --DracoLeSorcier 11. joulukuuta 2006 kello 15.46 (UTC)
  30. --Duke 13. joulukuuta 2006 kello 15.50 (UTC)
  31. Anzee (kesk. | muokk.) 13. joulukuuta 2006 kello 16.31 (UTC)
  32. Neutraalimman kuuloinen --Hazjibab 19. joulukuuta 2006 kello 20.01 (UTC)
    1. Nykyaikaisempi nimitys ja "virallinen" mediassa käytettävä termi --Lovemachine 19. joulukuuta 2006 kello 20.24 (UTC) sori, meni väärin
  33. Vaikka molemmissa nimityksissä on ongelmansa, uskomuslääkintä-nimitys on asenteellisempi joten äänestän tämän puolesta. Nikke 22. joulukuuta 2006 kello 12.50 (UTC)

Hylätyt[muokkaa wikitekstiä]

  1. On olemassa vain yksi lääketiede, eikä sille ole vaihtoehtoista lääketiedettä. Uskomuslääkintä synnyttää mielikuvan, että olisi olemassa muka jokin vaihtoehtolääketiede. Ehdottomasti oikea nimi uskomuslääkintä. --Ioannis Äänen jätti Ioannis (keskustelu - muokkaukset). Anonyymit käyttäjät, sekä käyttäjät, joilla on liian vähän muokkauksia, tai jotka ovat rekisteröityneet äänestyksen aloittamisen jälkeen, eivät ole äänioikeutettuja. --Agony (403) 5. joulukuuta 2006 kello 08.10 (UTC)
  2. --Ioannis 5. joulukuuta 2006 kello 12.56 (UTC)
  3. kuvittelija Äänen jätti Kuvittelija (keskustelu - muokkaukset). Anonyymit käyttäjät, sekä käyttäjät, joilla on liian vähän muokkauksia, tai jotka ovat rekisteröityneet äänestyksen aloittamisen jälkeen, eivät ole äänioikeutettuja. --Agony (403) 6. joulukuuta 2006 kello 07.15 (UTC)
  4. --Sanzibar Liian lyhyt muokkaushistoria. -Samulili 7. joulukuuta 2006 kello 11.57 (UTC)
  5. --Beatific 7. joulukuuta 2006 16:47 (UTC) ...mutta tämäkään vaihtoehto ei ole kovin hyvä, jos sisältö säilyy nykyisen kaltaisena (ts. tiivistettynä, vaihtoehtoinen = humpuuki). Englanninkielisen wikipedian puolella näytetään päässyn mielestäni melko järkevään tilanteeseen; on tehty ero complementaryn, alternativen, evidence-basedin sekä integrative medicinen välillä. Suosittelen hakemaan ratkaisun eväitä sieltä... Ensimmäiset muokkaukset. -Samulili 7. joulukuuta 2006 kello 15.57 (UTC)
  6. --((Käyttäjä: mustalainen 11.joulukuuta 2006 klo 17:32 Äänen jätti Mustalainen (keskustelu - muokkaukset). Anonyymit käyttäjät, sekä käyttäjät, joilla on liian vähän muokkauksia, tai jotka ovat rekisteröityneet äänestyksen aloittamisen jälkeen, eivät ole äänioikeutettuja. --Agony (403) 11. joulukuuta 2006 kello 17.12 (UTC)
  7. Eihän vaihtoinen lääkintä välttämättä liity mitenkään uskomuksiin. --Foster 17. joulukuuta 2006 kello 17.34 (UTC) Äänen jätti Foster (keskustelu - muokkaukset). Anonyymit käyttäjät, sekä käyttäjät, joilla on liian vähän muokkauksia, tai jotka ovat rekisteröityneet äänestyksen aloittamisen jälkeen, eivät ole äänioikeutettuja. --Marimba 17. joulukuuta 2006 kello 19.40 (UTC)
  8. Bulsu 17. joulukuuta 2006 kello 19.01 (UTC) Äänen jätti Bulsu (keskustelu - muokkaukset). Anonyymit käyttäjät, sekä käyttäjät, joilla on liian vähän muokkauksia, tai jotka ovat rekisteröityneet äänestyksen aloittamisen jälkeen, eivät ole äänioikeutettuja. --Marimba 17. joulukuuta 2006 kello 19.41 (UTC)
  9. --Kekkone 19. joulukuuta 2006 kello 22.04 (UTC) Äänen jätti Kekkone (keskustelu - muokkaukset). Anonyymit käyttäjät, sekä käyttäjät, joilla on liian vähän muokkauksia, tai jotka ovat rekisteröityneet äänestyksen aloittamisen jälkeen, eivät ole äänioikeutettuja. --Zxc 20. joulukuuta 2006 kello 13.05 (UTC)
    Kerrotko mikä hylkäyskriteeri kohdallani täyttyy. Kekkone 22. joulukuuta 2006 kello 15.06 (UTC)
    Minä kerron. Syksyllä tuli jonkinlainen konsensus että muokkauksia pitäisi olla ennen äänestyksen alkamista yli sata, sinulla taitaa jäädä alle 40. --Ulrika 22. joulukuuta 2006 kello 15.23 (UTC)
    Itse laskin yli 60... ja jos on "jonkinlainen konsensus" että "miltei olematon" = alle 100, voisi olla kohtuullista kertoa se ko. paikassa. Kekkone 22. joulukuuta 2006 kello 15.42 (UTC)
  10. koululääketiede ei hyväksy vaihtoehdoksi esim reiki -´hoitoja´.--Pees 23. joulukuuta 2006 kello 20.58 (UTC) Äänestys oli ensimmäinen muokkaus; käytännön mukaan ei äänioikeutta. --jkp 25. joulukuuta 2006 kello 11.20 (UTC)
  11. --Iltsu 27. joulukuuta 2006 kello 01.30 (UTC) Alle sata artikkelimuokkausta äänestyksen alkaessa; käytännön mukaan ei äänioikeutta. --jkp 27. joulukuuta 2006 kello 11.12 (UTC)
  12. Tuuli_nen Aika kinkkinen..
  13. AkH 1972 30. joulukuuta 2006 kello 21.44 (UTC) Ei äänioikeutta, alle sata muokkausta. --Alphaios 30. joulukuuta 2006 kello 22.03 (UTC)

Keskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Vaihtoehtolääkinnän puolesta[muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaihtoehtolääkintä. Nicki= Ikiaika Vaikka oikea nimitys olisi Kansanomainen lääkintä.
  1. Neutraali ilmaus. --Ulrika 4. joulukuuta 2006 kello 03.47 (UTC)
  • Voidaan epäillä että Duodecimin suositus on puolueellinen
  • Artikkeli ja luokka on nimetty "Vaihtoehtolääkinnäksi" ainakin Englannin, Saksan, Viron, Espanjan, Italian, Hollannin, Norjan, Portugalin, Venäjän ja Ruotsin Wikipedioissa.
  • Missään muussa Wikipediassa artikkelia ei ole nimetty "Uskomuslääkinnäksi".
  • Myös Encyclopedia Britannica käyttää muotoa "Alternative Medicine"
  • Nimi on neutraali, koska se ei viittaa uskomukseen, mutta ei myöskään tieteeseen.
  • Useat vaihtoehtolääkinnän muodot (kuten akupunktio) eivät perustu uskomukseen.

--Alphaios 4. joulukuuta 2006 kello 03.50 (UTC)

Akupunktio (niiltä osin kun sen teho on lääketieteellisesti osoitettu) ei kuulu "vaihtoehtolääkinnän" piiriin, vaan ihan koululääketieteeseen.. --Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 07.57 (UTC)
Kyllä kuuluu, ainakin jos uskomme Uskomuslääkintä -artikkelin määritelmäkappaleen kuvausta siitä, mitä vaihtoehtolääkintä on: Uskomuslääkintä tai vaihtoehtolääkintä ... tarkoittaa ihmisten ja eläinten hoitamisen ja parantamisen harjoittamista menetelmin, jotka eivät kuulu lainsäädännössä säänneltyihin tavanomaisen lääketieteen hoitomuotoihin. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 09.29 (UTC)
Näppärää vedota itse kirjoittamaansa tekstiin [1] ;) --Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 09.34 (UTC)

"Vaihtoehto" termissä on yhteiskunnallis-taloudellisesta näkökulmasta katsottua - on verovaroin tuettuja ja julkisesti säänneltyjä hoitomuotoja ja sitten muita; termi ei viittaa siihen, että mihin tahansa vaivaan olisi tarjolla "vaihtoehto" säännellylle ja tuetulle. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 09.09 (UTC)

Missä ja kuka näin on todennut? --Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 09.19 (UTC)
jkp 4. joulukuuta 2006 kello 09.09 (UTC) juuri tuossa yllä ja jossain muuallakin fi-wikipediassa, haku varmaan löytää jos tarvis on. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 12.53 (UTC)

Huomautanpa vielä, että tässä on nyt kyllä normiriemu pahasti vallannut wikipedistit ja pääasia eli yleiskielisyys unohtunut. Ohje, johon ahkerasti mutta kovin valikoivasti vedotaan, Ohje:Tyyliopas/Artikkelin nimi alkaa näin: Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan yleiskielessä. Googlaus voisi olla yksi hyvä keino muodostaa käsitystä siitä, miten aiheeseen viitataan yleiskielessä. Googlaus antaa tulokseksi keskustelussa esillä olleille vaihtoehdoille seuraavia noin-lukuja: "luontaishoidot" 196 000 osumaa, "vaihtoehtoiset hoitomuodot" 82 200 osumaa, "vaihtoehtohoidot" 17 900 osumaa, "vaihtoehtoinen lääketiede" 2 220 osumaa, "vaihtoehtolääketiede" 1 640 osumaa, "vaihtoehtolääkintä" 1 080 osumaa, "uskomuslääkintä" 800 osumaa, "puoskarointi" 686 osumaa, "luontaislääkintä" 482 osumaa, "uskomushoidot" 292 osumaa, "luontaislääketiede" 250 osumaa, "uskomuslääketiede" 104 osumaa. Tällä perusteella enemmän yleiskielen mukainen näistä siis on tuo "vaihtoehtolääkintä", mutta yleisin koko kentän kattava termi on "vaihtoehtoiset hoitomuodot", jota esiintyy webbisivuilla n. 76 kertaa niin yleisesti kuin "vaihtoehtolääkintä" ja n. satakertaisesti verratuna termiin "uskomuslääkintä". Eikös yhden perusperiaatteen wikipediassa pitänyt olla jotain siihen suuntaan, että se kertoo maailmasta, eikä yritä lanseerata uusia ajatuksia, kuten sanastonikkareiden laatimia uudissanoja käsitteille joilla on vallan kelvolliset käytössä olevat termit jo olemassa. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 11.42 (UTC)

Google-osumien määrä on yleisesti todettu erittäin huonoksi mittariksi termin yleiskielisyydelle. Jos jostain artikkelien nimeämisessä valitsee jonkinlainen yhteisymmärrys, niin se on tästä. --Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 11.45 (UTC)
Sitten voit varmaankin antaa viitteen, missä näin on todettu. Voisi katsoa keskustelua siinä mielessä, että onko sen perusteella tehtävissä johtopäätös, että jopa satakertainen ero esiintyvyydessä tulee jättää täysin huomiotta. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 11.58 (UTC)
Jokainen voi arvioida sen merkitystä ennen äänensä antamista. Sitä vartenhan tätä keskustelua varmaankin käydään.. --Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 12.19 (UTC)
Niinpä, tosin eväiksi arviointiin väitteellesi ei etsinnällä kovin helposti löytynyt tukea. Keskustelu:Texas ehkä johtaa jäljille, ja varmaankin esim. oikeakielisyyden toteamiseen normikieliopin mukaan googlaus ei ole välttämättä aina toimiva työkalu. Kuitenkin peräti satakertainen ero kyllä kertoo jo melko paljon siitä, mitä nimeä yleiskielessä käytetään ja mitä ei. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 13.09 (UTC)
Google-tulosten ongelmallisuudesta on keskustelua muun muassa täällä, täällä ja erityisesti täällä. Ai niin ja vielä täällä ja täällä sekä varmaan vielä jossain muuallakin. --Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 13.16 (UTC)
Joo, puhuttiinhan noissa ihan asiaa siitä, miten google-tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella ja millä tavoin googlaus voi antaa virheellisen kuvan sanan yleiskielisyydestä. Arvio siitä, että keskusteluissa vallitsisi yhteisymmärrys siitä, että google on erittäin huono työkalu tehtävään, on minusta kuitenkin hyvin kaukana siitä mitä keskusteluista ilmenee, ja näyttää keskustelussa olleen lähinnä Joonasl:n mielipide. 4. joulukuuta 2006 kello 15.40 (UTC)
Lisätäänpä vielä Wikipedia:Äänestys/Artikkelien nimeäminen#Yleiskieli, jossa asiasta on keskusteltu, ja joka ei kovin yksimieliseltä keskusteltu näytä pikavilkaisulla. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 13.19 (UTC)
Jatko Siirretty otsikon #Ylhäällä viitatun nimeämiskäytännön hyväksyntä on kyseenalainen alle. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 19.14 (UTC)

Nämä "vallan kelvolliset" ilmaukset ovat uskomuslääkinnän kannattajien käyttämiä ilmauksia, jotka on korvattu paremmilla suomen kielen kehittämiseksi ja tieteen kielen pitämiseksi ajan tasalla.

Anglosaksisessa kulttuurissa käytetty "alternative medicine", vaihtoehtoinen lääketiede, on vastakohta käsitteelle "orthodox medicine", oikeaoppinen lääketiede. Tähän on historiallinen perusta sikäli, että etenkin Yhdysvalloissa oli 1800-luvulla mm. homeopaattisia korkeakouluja ja laillistettuja lääkäreitä."

– – "vaihtoehtolääkinnän" piirissä on paljon sellaista hoitotoimintaa, jota ei tieteellisin perustein tai parhaalla tahdollakaan voi pitää "lääkintä" -käsitteeseen sisältyvänä. "Vaihtoehtolääkintään" luettavat hoitomenetelmät eivät yleensä tarjoa todellista vaihtoehtoa oikealle lääketieteelliselle hoidolle ja siinä mielessä termi "vaihtoehtoinen hoito", jota olen itsekin käyttänyt, tuntuu harhauttavalta.

– – "Vaihtoehtoisille hoidoille" ja "uskomushoidoille" on joka tapauksessa ominaista, että ne ja niiden käyttö olennaisesti perustuvat hoitojen kehittäjien, antajien ja saajien uskoon menetelmien tehokkuudesta. (Arno Forsius)

”Virallisen terveydenhuollon ulkopuolista, lääketieteeseen perustumatonta lääkintää kutsuttiin 1970-luvulla luonnon- tai luontaislääkinnäksi. Termeillä tarkoitettiin rohdosvalmisteiden ja kansanomaisten hoitojen käyttöä sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Myös nimiä luonnon- tai luontaislääketiede käytettiin ja käytetään yhä, vaikka kyseessä ei ole terveyden tai sairauksien tieteellinen tutkimus tai tieteelliseen tutkimukseen perustuva hoito.

Kiinnostus luontaislääkintään kytkeytyi 1960-luvun Yhdysvalloissa ns. vaihtoehtoliikkeisiin, joissa pyrittiin etsimään vaihtoehtoja teollistuneessa yhteiskunnassa vallitseville elämisen tavoille. Siksi luontaislääkinnän nimitykseksi tuli yleisesti käyttöön sana vaihtoehtolääkintä. Se mielletään yhä ensisijaisesti vanhoihin kansanomaisen lääkinnän hoitoihin perustuvaksi, mutta todellisuudessa vaihtoehtolääkinnän markkinoita Suomessa vallitsivat jo 1980-luvulla ulkomaiset valmisteet ja terapiaopit. – –

Vaihtoehtolääkinnästä kehittyi Suomessakin 1980-luvun aikana merkittävä elinkeino ja kaupanala. – – Samalla levitetään lääketieteeseen perustumattomia käsityksiä terveydestä ja sairauksien hoidosta, ja viime vuosina myös epätieteellisten taudinmääritysmenetelmien käyttö on yleistynyt. – –

Vaihtoehtolääkintä, nykynimeltään uskomuslääkintä, perustuu pääosin meille vieraista kulttuureista tuotuihin hoito-oppeihin ja kaupallisiin valmisteisiin. Niiden käytölle esitetään perusteiksi kansanomaiseen ajatteluun sopivia selityksiä sairauksien ja hoitojen vaikutuksista. Nykyisin näihin hoitoihin kytkeytyy yhä useammin elämänkatsomuksellisia seikkoja, uskoa yliluonnollisiin voimiin ja muuhun nk. rajatietoon. Vastaavasti uskomushoitojen vaikutusselityksen perustana on usein vitalismi, usko materiasta riippumattomiin tapahtumiin."

http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=sae46000 Kommentin jätti Thi (keskustelu – muokkaukset).

Uskomuslääkinnän puolesta[muokkaa wikitekstiä]

Aikaisemmassa mielipidetiedustelussa olin vaihtoehtolääkinnän kannalla, mutta asiaa tarkemmin mietittyäni termi on varsin ongelmallinen. "Vaihtoehto" mille ja miten? Käsittääkseni (juuri) kukaan, ei edes homeopaatit itse, ole esimerkiksi ehdottamassa homeopatiaa "vaihtoehdoksi" syöpäpotilaiden sytostaateille vaan sitä markkinoidaan "tukevana" tai "täydentävänä" hoitona. Termi vaihtoehtolääkintä ei siten vastaa todellisuutta, jossa koululääketieteen ulkopuolisia hoitoja äärimmäisen harvoin todella esitetään koululääketieteen vaihtoehdoksi.--Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 07.42 (UTC)

Asiasta on keskusteltu jo aikaisemmin, mutta vielä kerran tämä lainaus, lihavoinnit omiani.

Aikaisemmin uskomuslääkintää on kutsuttu ainakin luonnonlääkinnäksi, luontaislääkinnäksi, vaihtoehtolääkinnäksi, täydentäviksi hoitomuodoiksi sekä jopa luontais- tai vaihtoehtolääketieteeksi. Uskomuslääkintä-nimitys on kuitenkin sopivin monestakin syystä.

Ensinnäkin uskomuslääkinnälliset opit ja hoidot perustuvat lähinnä myönteisistä yksittäistapauksista yleistettyihin uskomuksiin, eivät kattavaan ja systemaattiseen tietoon, todelliseen näyttöön. Toiseksi uskomuslääkinnälliset opit ovat yleensä osa jotakin maailmankatsomuksellista uskomusjärjestelmää: oppeihin yhdistyy moraalisia näkökulmia (esim. ”vihreät arvot”, sairaus aiheutuu epäuskosta), tietoteoria (esim. intuitiivisuus, auktoriteetti tietää totuuden, tutkimustiedon väheksyntä) sekä maailmankuvan perusteita (esim. jumalolentoja, kosmiset yhteydet, vitalismi).

Kolmanneksi uskomuslääkintä ei ole vaihtoehto näyttöön perustuvalle hoidolle; enintään se on huono, pelkkään plaseboon perustuva vaihtoehto. Neljänneksi uskomuslääkintä ei ole täydentävä hoitomuoto, paitsi jos katsotaan, että plasebo-vaikutusta varten tarvitaan omat hoitomuotonsa. Viidenneksi uskomuslääkintä on nimenomaan lääkintää, hoitamista, ei tutkimusta tai tiedettä.

Uskomuslääkintä-nimike erottaa uskomuslääkinnän selvästi ja perustellusti lääketieteestä ja lääketieteelliseen näyttöön perustuvasta lääkinnästä."

http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/uskomuslaakinta.html

--Thi 4. joulukuuta 2006 kello 11.30 (UTC)

Kumoan nyt vielä kerran toisella puolella esitetyt täysin harhaanjohtavat perusteet:

  1. Artikkeli ja luokka on nimetty "Vaihtoehtolääkinnäksi" ainakin Englannin, Saksan, Viron, Espanjan, Italian, Hollannin, Norjan, Portugalin, Venäjän ja Ruotsin Wikipedioissa.
  2. Missään muussa Wikipediassa artikkelia ei ole nimetty "Uskomuslääkinnäksi".

Tuolla perustelulla ei ole enempää merkitystä kuin jos perusteluna olisi Artikkeli ja luokka on nimetty "Finlandiksi", "Finlandiaksi" tai "Finljandijaksi" ainakin Englannin, Saksan Espanjan, Italian, Hollannin, Norjan, Portugalin, Venäjän ja Ruotsin Wikipedioissa. Eri kielten samankantaiset tai samalta kuulostavat termit eivät missään nimessä ole aina yhteismitallisia. Kuten artikkelissa itse todetaan, uskomuslääkintä on omakielinen uudissana, siispä on varsin ymmärrettävää että sitä ei ole käytössä missään muussa Wikipediassa.Kommentin jätti Tynkänen (keskustelu – muokkaukset).

Eivät varmastikaan aina, mutta tässä tapauksessa ovat. Mitähän muuta sanalla "alternative" ja sen muunnoksilla eri kielissä tarkoitetaan kuin "vaihtoehtoa"? Ei ainakaan "uskomusta". Englanninkielessäkin kyllä tunnetaan termi "Belief Medicine", mutta sitä ei käytetä tämän artikkelin nimenä englanninkielisessä Wikipediassa. --Alphaios 5. joulukuuta 2006 kello 17.02 (UTC)

Nimimerkki Sunn äänesti perusteella: Ikäänkuin pseudolääketiede olisi joku todellinen "vaihtoehto". Tästä on neutraali näkökulma kaukana. Yrittäkää ihmeessä sisäistää tuo neutraali näkökulma. Nyt ei äänestetä siitä, onko vaihtoehtolääkintä humpuukia vai ei. --Taulapaa 5. joulukuuta 2006 kello 06.02 (UTC)

Nimimerkki kompak jatkaa samalla ei-neutraalilla linjalla: "Uskomuslääkintä perustuu uskomukseen (kuten myös esim. uskonnot) eikä faktoihin, joten olisi aika kummaa jos siitä ei tätä nimeä saisi käyttää. "Vaihtoehtolääkintä" saa asian kuulostamaan siltä, että tällä olisi jotain tieteellistä pohjaa, jota tosiasiassa ei ole." Rautalankakin pääsi jo loppumaan. --Taulapaa 6. joulukuuta 2006 kello 07.32 (UTC)

Wikipedian sanastolähteiden mielipiteet[muokkaa wikitekstiä]

Tässä koottuna, mitä Wikipedian virallisiksi nimeämislähteiksi määritetyt tahot ovat nimeämisestä mieltä, sillä jotkut ovat vahingossa tai tahallaan levittäneet väärää tietoa tästä asiasta. --Taulapaa 5. joulukuuta 2006 kello 06.39 (UTC)

  • Kielitoimiston sanakirja: Vaihtoehtolääkintä ja uskomuslääkintä tasavertaisina hakusanoina.
  • YSA: Vaihtoehtolääkintä hakusanana. Asiasanaa uskomuslääkintä ei käytetä.
  • Duodecim: Vaihtoehtolääketiede ja uskomuslääkintä hakusanoina. Synonyymeiksi mainittu lisäksi vaihtoehtolääkintä ja vaihtoehtoiset hoitomuodot.

Tämä kai vastaa paremmin todellisuutta kuin äänestyksen johdantokappale - tuo äänestyksen johdannosssa olevan tekstin alun "suosittelee" -virke ei kai ainakaan YSAn osalta oikein pidä paikkaansa - aiempien keskustelujen ja YSAn sisällön tarkastelun perusteella on ilmeisesti niin, että YSA ei suosittele termistä mitään muotoa yleisesti käytettäväksi, vaikka pitääkin luokittelussa ensisijaisena termiä "vaihtoehtolääkintä". YSAhan ei millään muotoa pyri kielenhuollon saati käsitteiden norminasettajaksi, vaan on kirjastojen tiedonhaun välineenä käytettävä luokittelusanasto. jkp 5. joulukuuta 2006 kello 08.28 (UTC)

Tulee vielä mieleen, että mahtaako kuitenkin myös Duodecimin sanaston kohdalla olla väärinkäsitys se, että sanasto suosittelisi jompaakumpaa muotoa - aiemminhan samaa väitettiin kielitoimiston osalta, mutta osoittautui että ei pitänyt paikkansa että kielitoimisto suosittelisi jompaa kumpaa muotoa. Duodecimin sanastossa sanat ovat samaan tapaan kuin kielitoimiston sanakirjassa, ja kun kielitoimisto ei suosittele kumpaakaan muotoa, herää kysymys onko uskomukselle siitä, että duodecim suosittelee toista termiä, jotain perustetta? Ellei, ehkä olisi parasta poistaa äänestyksen johdannossa olevasta tekstistä maininnat suosituksista ja vaihtaa sinne vaikkapa tuo Wikipedian sanastolähteiden mielipiteet -alla oleva ensimmäinen tekstikappale. --jkp 12. joulukuuta 2006 kello 07.00 (UTC)
Niin, kyllähän tuossa johdannossa syötetään ns. pajunköyttä. Duodecimista löytyy hakusanana myös vaihtoehtolääketiede. --Taulapaa 12. joulukuuta 2006 kello 10.02 (UTC)

Mitä artikkelit ja luokat tulee pitämään sisällään[muokkaa wikitekstiä]

Kertokaahan tällaiselle perustollolle (lääketieteen suhteen) että mitä artikkelit ja luokat tulisi pitämään sisällään? Kuuluuko lumelääke kokonaisuuteen? Entä akupunktio, homeopatia tai uskolla parantaminen? Laitettaisiinko tulevan nimen alle myös luontaistuotteet tai vitamiinit? Vaikea päättää kun ei ole tietoa eri nimiä kannattavien näkemyksestä mitä uskomuslääkintä / vaihtoehtolääkintä pitäisi sisällään. --Agony (403) 4. joulukuuta 2006 kello 14.03 (UTC)

No lähtökohdaksi voidaan ottaa varmaankin määritelmä "Uskomuslääkintä on ihmisten tai eläinten hoitamista menetelmin, jotka jäävät tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääketieteen ulkopuolelle", jolloin tuonne kuuluu akupunktio (osittain), homeopatia ja uskolla parantaminen kuten myös vitamiinit ja hivenaineet niiltä osin kun niiden tehoa ei ole osoitettu tieteellisesti. Ts. kaikki sellainen lääkintä, jonka uskotoaan auttavan, mutta jonka tehoa ei ole osoitettu tieteellisin menetelmin. --Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 14.06 (UTC)

Entä onko vaihtoehtolääkintää kannattavilla sama näkemys, vai tipahtaisiko joku antamistani esimerkeistä pois? --Agony (403) 4. joulukuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Vaihtoehtolääkintään ns. virallisen terveydenhoidon ulkopuolisena järjestelmänä kuuluvat nähdäkseni akupunktio silloin kun sitä harjoittaa muu kuin lääkäri tai muu nimikesuojattu tms. ammattihenkilö, homeopatia ja uskolla parantaminen. Vitamiini kai on pikemminkin ravitsemuksen alaa ja käsite lumelääke lääketieteen alaa, luontaistuotteesta en osaa sanoa kun en moisia oikein tunne eikä näy olevan artikkelia aiheesta. Esimerkiksi apteekissa myytävät käsikauppayskänlääkkeet eivät nähdäkseni ole vaihtoehtolääkintää, vaikka ovatkin Kustannus Oy Duodecimin sanaston määritelmän mukaan uskomuslääkintää (ainakin jos brittilaiseen metatutkimukseen on uskominen, kts. yskänlääke). jkp 4. joulukuuta 2006 kello 15.57 (UTC)
Rajanveto on välillä vaikeaa, sillä kokeneilla lääkäreillä on paljon sellaista tietoa, jota ei ole tieteellisesti osoitettu päteväksi, mutta teho perustuu kokemukseen. Kukaan ei kuitenkaan sano niitä humpuuksi tai uskomushoidoiksi. Toisaalta vaihtoehtolääkinnän toisessa ääripäässä on sitten sellaista jonka teho on samanlainen kuin lumelääkkeen: potilaassa itsessään käynnistyy sen vaikutuksesta toimintoja, jotka edistävät paranemista - tai sitten eivät. Niitä voisi nimittää jollakin vielä muulla nimityksellä mutta käytännön syistä nekin ryhmitellään näköjään tähän samaan. Mutta voisit vilkaista en.Wikipediaa, siellä on lueteltu näitä hoitomuotoja.--Ulrika 4. joulukuuta 2006 kello 18.54 (UTC)
Whoaa! Olisiko mitenkään mahdollista saada en-wikin artikkelista referaattia, tuohonhan tuhrautuu koko ilta kun tahkoaa artikkelin olemattomalla lääketieteen englanninsanastotaitamuksella läpi :) --Agony (403) 4. joulukuuta 2006 kello 18.57 (UTC)
En ole lukenut sitä kokonaan, mutta mielenkiintoiselta vaikuttaa. Lähinnä kehotin tutkailemaan sitä luetteloa eri menetelmistä siinä sivussa. ARtikkeli on sillä lailla perusteellinen, että ajattelin vähän kääntää sen, mutta toisaalta pituus hirvittää. Pitäisi olla tuhottomasti joutoaikaa. Katsotaan nyt. --Ulrika 4. joulukuuta 2006 kello 20.03 (UTC)
Nopean käsityksen siitä, mitä en-wikipediassa luetaan vaihtoehtohoidoksi, saa sivulta en:Category:Alternative_medicine, ja siellä on näköjään myös joku enemmän tai vähemmän virallinen sääntelyluokittelu myöskin, se ilmenee sivulta en:Category:Alternative_medical_systems. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 21.45 (UTC)
Englanninkielisen luokan mukaan siihen kuuluvat mm. sellaisetkin alat joista on tutkimuksiin perustuvaa todistusaineistoa, todistusaineisto on ristiriitaista tai niitä käytetään virallisen lääketieteen rinnalla kuten luontaistuotteet, yrtit, kiropraktiikka, kuppaus, homeopatia, shiatsu ja naprapatia. --Alphaios 5. joulukuuta 2006 kello 18.15 (UTC)

Ylhäällä viitatun nimeämiskäytännön hyväksyntä on kyseenalainen[muokkaa wikitekstiä]

Näyttää vahvasti siltä, että Duodecimin sanastoa ei ole normaalien wikipedian menettelyjen mukaan hyväksytty nimeämiskäytännöksi, kts. tarkemmin teksti viitteineen otsikon "Vaihtoehtolääkinnän puolesta" alla. Tämän perusteella "Uskomuslääkintä" vaatisi kahden kolmasosan enemmistön käytännön Ohje:Tyyliopas/Artikkelin nimi mukaisesti. Näyttää kyllä tuon määräenemmistösäännönkin hyväksyntä jossain määrin kyseenalaiselta - se on ensin äänestyksessä hylätty ja sitten kuitenkin "vähän kikkailemalla" sovittu hyväksytyksi ilman uutta äänestystä. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 18.10 (UTC)

Siirretystä keskustelusta: jkp 4. joulukuuta 2006 kello 19.16 (UTC)

Kas, tuossa äänestyksessähän ehdotus kielitoimiston/YSA:n käytöstä auktoriteettina on hylätty ja tulos on ollut pitäytyä yleiskielisyydessä, ja toinen äänestys nimeämiskäytännöstä on keskeytetty, mitenkähän tuo auktoriteettiin vetoaminen nimeämisperusteena kuitenkin on päätynyt tuonne käytäntösivulle, pitänee katsoa tarkemmin. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 13.43 (UTC)

Päätös tuosta modatun version hyväksymisestä vietiin loppuun tuon sivun keskustelusivulla. Ja jopa konsensuksella, kun ketään ei huvittanut enää kolmatta äänestystä aiheesta järjestää. --Hasdrubal 4. joulukuuta 2006 kello 13.51 (UTC)
Mielenkiintoista. Kuuluiko konsensukseen vielä se, että hyväksytty muutos ei ole vaihtoehto .. käytännölle, jonka mukaan artikkelit tulee nimetä hyvän yleiskielen mukaan, vaan menetelmä, jolla epäselvissä tilanteissa voidaan päästä konsensukseen siitä mikä on hyvää yleiskieltä.? jkp 4. joulukuuta 2006 kello 14.06 (UTC)
Nyt en oikein pysy kärryillä tämän käytäntömuutoksen hyväksymisen kanssa - Wikipedia:Äänestys/Artikkelien_nimeäminen jossa muutosehdotus on hylätty, on päättynyt 17.3.2006, ja käytäntömuutos on tehty 22.3.2006 [2], mutta ko. käytäntöartikkelin keskustelusivulla Keskustelu ohjeesta:Tyyliopas/Artikkelin nimi ei ole yhtään muokkausta ko. aikavälillä? jkp 4. joulukuuta 2006 kello 16.11 (UTC)
Ahaa, löytyihän se, tämä keskustelu onkin käyty sivulla Keskustelu_Wikipediasta:Äänestys/Artikkelien_nimeäminen, ei itse artikkelin sivulla; tuossa keskustelussa näköjään katsotaan sovituksi, että "vähän kikkailemalla" (niin siellä tosiaan lukee!) äänestyksessä hylätty tulos voidaankin julistaa hyväksytyksi. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 16.19 (UTC)
Tuosta muuten käy ilmi sekin, että Duodecimin sanasto on otettu käytäntöön mukaan Joonasl:n äänestyksen keskustelusivulla tekemän ehdotuksen perusteella ilman minkäänlaista keskustelua ko. käytännön keskustelusivulla. Toisin sanoen Duodecimin sanasto nimeämislähteenä ei ole konsensusmenettelyllä tai keskustelulla hyväksytty wikipedian käytäntö. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 18.03 (UTC)
Saat tietysti esittää niin paljon kritiikkiä prosesseja kohtaan kuin katsot tarpeelliseksi, mutta niin kauan kuin näillä sinun omalaatuisilla käytäntötulkinnoillasi ei ole yhteisön selkeää tukea takanaan niitä ei mielestäni tarvitse huomioida tässä äänestyksessä. (Normaalisti siirtäisin tuon keskustelukommenttisi artikkelin alusta keskusteluun mihin se kuuluukin. Taidan nyt kuitenkin välttää enempiä siivoamisia tässä yhteydessä, kun kerran itse tulin aiemmin osallistuneeksi aiemmin artikkelin siirtelyyn. Voisit kyllä siirtää kommenttisi itse...) Anteeksi, että keskeytin, voit nyt vapaasti palata aiheeseesi. --Hasdrubal 4. joulukuuta 2006 kello 18.56 (UTC)
En pysy tässä asiassa täysin kärryllä, mutta jos prosessissa on ohitetty jotakin, ei sitä asiaa voi sivuuttaa olankohauksella. --Ulrika 4. joulukuuta 2006 kello 19.46 (UTC)
Sikäli, kun ymmärsin (korjatkaa, jos en), jkp:n pointti oli se, että viime kädessä tämä muokkaukseni rikkoi Wikipedian päätöksenteossa vakiintuneita käytäntöjä ja siksi tämä äänestys on mitätön. Sanoin tulkintaa omalaatuiseksi, koska mielestäni pyrin huolellisesti varmistamaan, että käytäntö hyväksyttiin asianmukaisesti ja kaikki halukkaat saivat osallistua siihen (ja maaliskuussa osallistuivatkin). Eikä tullut muokkaukseen reverttiäkään, vaikka sitä erikseen vielä mainostin. Nuo Jkp:n näkemykset vaikuttavat omien muistikuvieni varassa aika äärirevisionistisilta. Mutta ehkä on parempi, että en tulkitse enempää. Tämä äänestys ei ole oikea paikka tälle keskustelulle muutenkaan, mutta puolestani keskustelua jatkakoot ne, joita se kiinnostaa. Minusta tuo käytäntö on täysin pätevä ja sillä on yhteisön laaja konsensus takanaan. Ugh, olen puhunut. --Hasdrubal 4. joulukuuta 2006 kello 20.11 (UTC)

Korjataanpa sitten: Pääpointti oli itse asiassa se, että muokkauksesi [3] toi käytäntöön mukaan uudeksi sanastolähteeksi Duodecimin sanaston. Tämän sanaston mukaan ottaminen tapahtui ilman minkäänlaista edeltävää keskustelua ko. käytännön keskustelusivulla, eikä Duodecimin sanasto ollut myöskään muutosta edeltävässä äänestyksessä Wikipedia:Äänestys/Artikkelien_nimeäminen mukana. Toisin sanoen Duodecimin sanasto nimeämislähteenä ei ole konsensusmenettelyllä, keskustelulla tai äänestyksessä hyväksytty tai enemmistöä saavuttanut wikipedian käytäntö.

Muusta käytännön muutoksesta määräenemmistösääntöineen taas - sanoin, että sen hyväksyntä näyttää jossain määrin kyseenalaiselta. Hasdrubalin kuvaus sen suhteen vaikuttaa minusta varsin oikeaanosuvalta - vaikka ehdotus tuli äänestyksessä hylätyksi, se sai selvän enemmistön ja läpimeno oli lähellä ja ehdotusta ilmeisesti muokattiin niin että jotkut sitä vastaan äänestäneistä saatiin sen puolelle. Eiköhän tuon voi kokonaisuutena konsensukseksi kohtuudella laskea, vaikkei kaikkien ns. taiteen sääntöjen mukaan mennyt etenkään kun muokkaus käytiin äänestyksen keskustelusivulla eikä käytännön keskustelusivulla kuten kai tapana on.

Ja edelleen: minusta tuo ei tee tästä äänestyksestä mitätöntä. Tälle sivulle asia kuuluu siinä mielessä, että voi olla paikallaan jo tässä vaiheessa miettiä, miten tämän äänestyksen tuloksia tulkitaan noiden määräenemmistösäädösten valossa - voihan olla ettei noihin vaikuta se onko duodecimin sanasto mukana vai ei, en ole niin seurannut mikä on missäkin sanastossa kun tuntuu niin oudolta tuollaisia normeja käyttää kun pääperiaate on yleiskielisyys. Voi olla että joka tapauksessa on selkeintä mennä yksinkertaisen enemmistön mukaan kuten kai oletus alussa on ollut, mutta voisi olla selkeämpi keskustella asia nyt. Muilta osin voisi olla hyvä miettiä asiaa sivulla Keskustelu ohjeesta:Tyyliopas/Artikkelin nimi jkp 4. joulukuuta 2006 kello 21.05 (UTC)

Duodecim on nimenomaisesti konsensusmenettelyllä hyväksytty ja lisäksi jkp:n ehdotus sen poistamiseksi virallisista nimeämislähteistä ei ole saavuttanut laajaa kannatusta. --Joonasl (kerro) 5. joulukuuta 2006 kello 08.29 (UTC)
Tuoltahan tuo sivulta Keskustelu ohjeesta:Tyyliopas/Artikkelin nimi ja yllämainituista lähteistä ilmenee, että sanasto on tullut ilman minkäänlaista käytännön keskustelusivulla käytävää keskustelua; on vaikea nähdä, miten tuosta olisi voinut syntyä konsensus. jkp 5. joulukuuta 2006 kello 13.38 (UTC)
Et voi valita mitä osia käytännöstä haluat noudattaa ja mitä et. Duodecim oli mukana tässä käytäntöehdotuksessa, jonka laitoin esille käytäntösivulle, josta informoin keskustelussa kommenttien toivossa ja johon ei enää haluttu muutoksia. Itse asiassa se oli mukana jo keskustelusivulla 18. maaliskuuta 2006 kello 18.26 esittämässäni versiossa. Kukaan ei protestoinut sen mukaan ottamista käytäntöön. Kun sitten otin työn alla -lätkän pois, hyväksytyksi tuli juurikin tuo versio duodecimineen päivineen. Ei ole olemassa mitään mahdollisuutta, että osa käytännöstä kyllä käy, mutta tuo yksi rivi on väärin päätetty. Joko koko käytäntö pätee tai sitten se on kokonaan mitätön ja mitään nimeämiskäytäntöä ei ole. Siinä tapauksessa mitättömiä olisivat tämän lisäksi tietysti myöskin aiemmat käytännön mukaan käydyt äänestykset. --Hasdrubal 5. joulukuuta 2006 kello 16.32 (UTC)
Ehdotus oli keskustelusivulla, muttei nimeämisohjeen keskustelusivulla vaan äänestyksen keskustelusivulla äänestyksen päätyttyä eli ei kovin näkyvässä paikassa. Työn alla -lätkä ja linkki käytäntösivulla tuonne äänestyksen keskustelusivulle oli käytäntösivulla alle kaksi vuorokautta, joten tuossa nyt ei kovin pitkää aikaikkunaa päätöksentekoon osallistumiseen ollut. Artikkelin nimeämisohjehan toki oli olemassa jo ennen puheenaolevaa muutosta, muodossa [4]. 5. joulukuuta 2006 kello 19.37 (UTC)
Olen täysin samaa mieltä Hasdrubalin kanssa tapahtumien kulusta ja on selvää, että Duodecim tuli hyväksytyksi muun käytännön mukana ja mitään due diligenceä ei ole rikottu. Lisäksi koko keskustelu on sikäli turha, että ehdotettuasi sen poistamista nimistölähteistä voi käydyn keskustelun perusteella varsin yksiselitteisesti todeta, että Duodecimin käyttö nimistölähteenä nauttii selkeän enemmistön kannatusta (ainoa poistoa kannattanut käyttäjä näytti pikaisen vilkaisun perusteella olevan Ulrika). Eli voimme toki jatkaa tätä prosessiteknistä piloktomiaa parousiaan asti, mutta lopputuleman kannalta sillä ei tunnu kovin paljoa olevan merkitystä. --Joonasl (kerro) 5. joulukuuta 2006 kello 20.31 (UTC)
Duodecimin kanta ei ole tässä tapauksessa edes kovin oleellinen, koska kielitoimiston toinen suosittelema muoto on uskomuslääkintä ja toisaalta YSA suosittelee vaihtoehtolääkintää, joten äänestys menee sääntöjen mukaan Duodecimin kanssa tai ilman. --Joonasl (kerro) 5. joulukuuta 2006 kello 09.05 (UTC)
Millä perusteella katsot, että molemmat ovat kielitoimiston suosittelemia muotoja? Tuntuu ajatuksena vähän oudolta, että kielenhuoltaja suosittelisi kahta keskenään tasa-arvoista vaihtoehtoista muotoa. jkp 5. joulukuuta 2006 kello 09.28 (UTC)
Pelkästään Kielitoimiston sanakirjan sähköisen version perusteella voisi päätellä, että uskomuslääkintä on suositeltavampi muoto, koska sanan selitys on sen kohdalla. Jonkun pitäisi soittaa itse toimistoon, puhelinnumero on kyllä valmiina matkapuhelimessani mutta minulla ei tule koskaan käytettyä sitä. --Thi 5. joulukuuta 2006 kello 15.36 (UTC)
Sen perusteella ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, sillä jommastakummasta on viitattava toiseen. Sitä paitsi minä soitin toimistoon ja kesksutelin asiasta, kun täällä tuntui olevan outoja näkemyksiä. Kielitoimiston kannalta ne ovat samanarvoisia eli se ei suosittele erityisesti kumpaakaan, ja on siis arvovalinta kumpaa käytetään. Et ehkä ole vielä lukenut kahta viimeistä keskustelua tuolta Keskustelu ohjeesta:Tyyliopas/Artikkelin nimi.--Ulrika 5. joulukuuta 2006 kello 16.07 (UTC)

Vaihtoehto mille?[muokkaa wikitekstiä]

Tässä tongitaan nyt muurahaispesää, hyvä on. Uskomus on OK. Usko parantaa niinkuin lumelääkekin. On olemassa nin sanottu näyttöön perustuva lääketiede, jonka kannattajien mielestä lääkinnässä pitäisi perustua vain sellaisiin toimenpiteisiin ja lääkkeisiin, jotka on kiistatta kaksoissokko- ym. tutkimuksissa todettu lumelääkintää tehokkaammiksi. Kuitenkin tieteessä on konsensus siitä, että lume auttaa esimerkiksi unilääkkeenä. Eniten minua ihmetyttää tämä vaihtoehtolääkintä-nimitys. Minusta se jotenkin implisiittisesti sulkee pois mahdollisuuden että tieteellisesti todistettu voisi olla jotenkin tehokkaampaa hoitoa kuin nk. vaihtoehtolääkintä. Ymmärrän kyllä että tässä liikkuu isot (toistan: isot) rahat. Mitä tällä yritän todistaa? Sitä että uskomuksesa ei ole mitään pahaa ja että sitä ei saa rinnastaa vaihtoehdoksi koetun ja tieteellisesti osoitetun lääketieteen rinnalle. Koettakaa kestää. --Höyhens 8. joulukuuta 2006 kello 16.32 (UTC)

En usko että vaihtoehtolääkintä-nimitystä on keksitty siinä tarkoituksessa että sillä yritettäisiin jotenkin "peitellä" tällaisten hoitojen väitettyä tehottomuutta. Tuntuu siltä että lääkebisneksessä ne paljon isommat rahat liikkuvat, ja "uskomuslääkintä"-nimitys palvelee oikein hyvin lääkefirmojen tarkoituksia.
Vaikka osaa vaihtoehtolääkinnästä varmaankin voi pitää täysin tai lähes täysin blacebona, on silti osalla (kuten aiemmin luettelin) menetelmistä varmasti paljon muitakin vaikutusmekanismeja.
Hoidon kutsuminen vaihtoehdoksi ei oikeastaan ota mitään kantaa sen toimintamekanismeihin, mutta sellaisen hoidon kutsuminen uskomukseksi, josta on tietellistä näyttöä, on yksinkertaisesti väärin. Lisäksi tätä tiede-epätiede-politiikkaa ei tulisi sotkea Wikipediaan varsinkaan sillä tasolla että ryhdytään perustelemaan artikkelin nimeä tieteellisillä seikoilla. Artikkelin näkökulman tulee olla neutraali (uskoisin että tämä pätee myös artikkelin nimeen). Faktat kuten tieteelliset tutkimukset eivät kuitenkaan ole näkökulmia, ja niitä voidaan esittää artikkelissa. Termi "uskomuslääkintä" on hyvin uusi ja hyvin vähän käytetty verrattuna muihin käytössä oleviin termeihin, ja on selvää että sen taustalla on väite siitä että vaihtoehtolääkinnällä ei ole todellista tehoa, vaan että se perustuu uskomukseen. Tämä pätee kuitenkin vain osaan vaihtoehtolääkinnästä, osassa se on perusteeton ja osassa kiistanalainen koska toisenkinlaisia tutkimustuloksia on. Lainaus: "Täytyy kuitenkin huomioida, että vaikka fakta ei ole näkökulma, vain yhden puolen esiin tuomien faktojen käyttäminen on neutraaliusongelma, olipa lähteet merkitty kuinka huolellisesti tahansa." – Wikipedia:Neutraali näkökulma. Tästä syystä sellaisia tutkimustuloksia jotka puoltavat vaihtoehtolääkinnän tehottomuutta ei voida pitää lähtökohtana artikkelin nimelle.
Ja lisään tähän vielä, että muun muassa omega3-rasvahapoillla on todistetusti vaikutusta masennuksen hoidossa, joten kyllä luontaislääkkeeksi luokiteltava kalaöljy on joissain tapauksissa todellinen vaihtoehto masennuslääkkeille. http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/e-epa_taulukko.html --Alphaios 9. joulukuuta 2006 kello 01.14 (UTC)
Niin. En löydä tähän lähdettä, mutta muistelen diktaattori Jimbon kirjoitelleen sen suuntaisesti, että wikipediassa pitää käyttää sitä tietoa mitä ihmiset yleisesti uskovat, ei sitä mikä on tieteellisesti todeksi määritelty. Tätä pidän valitettavana, mutta sehän ei ole kannanotto vaan vain oma mielipiteeni. Voisikohan ystävämme Hasdrubal auttaa? Hän on tähän nimenomaiseen asiaan perehtyneempi. Kysytääs. terv. --Höyhens 10. joulukuuta 2006 kello 19.32 (UTC)
Mitäköhän ihmiset yleensä uskovat tämän asian suhteen, onko jossain tilastoja, ja minkä maan tilastoja käytetään jos ei maailmanlaajuisia ole saatavilla? --Zxc 10. joulukuuta 2006 kello 19.34 (UTC)
Vaihtoehtoinen lääkintä on vaihtoehto KELA-korvattaville hoidoille. Koululääketeiteen voi määritellä siten, että se sisältää kansanterveytenä rahallisesti korvattavia hoitoja. Tämä käsittää myös medikalisoidun lääkinnän, missä ei edellytetä riskikäyttäymisen vähentämistä elämäntapaa, ravitsemista tms. muuttamista. 81.175.153.179 22. joulukuuta 2006 kello 05.33 (UTC)
Erittäin hyvä kommentti. Ehkä tähän olisi hyvä päättää tämä nimivääntö. --Taulapaa 22. joulukuuta 2006 kello 06.27 (UTC)
Äänestys päättyy 31.12.2006 kuten tuolla alussa sanotaan. --Ulrika 22. joulukuuta 2006 kello 06.30 (UTC)
No äänestys elää omaa elämäänsä. Tuskin kaikki äänestäjät ovat jaksaneet tätä keskustelua seurata muodostaakseen järkevän mielipiteen asiasta. --Taulapaa 22. joulukuuta 2006 kello 07.11 (UTC)

Lääkintä, lääketiede ja hoidot - käsitteiden taustaa[muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi wikipedian Paramedikalisaatio -artikkeli [5] tekee varsin selväksi sen, miten jaottelu käytännössä toimii: Paramedikalisaatio merkitsee lääketiedeinstituution ulkopuolisten hoitomenetelmien vahvistumista. Paramedikalisaatio ja lääketieteen vahvistuminen (medikalisaatio) ovat tavallaan vastakkaisia trendejä, mutta ne ovat edenneet rinnakkain. Molemmat lujittavat ihmisten kiinnostusta omaan terveyteen. Toisin sanoen jako menee lääketiedeinstituution sisälle kuuluvan ja sen ulkopuolisen hoidon välillä. Artikkeli jatkuu: Yleisimmin käytettyjä hoitomuotoja Suomessa ovat fyysiset hoidot: hieronta ja muut manipulatiiviset hoidot, fysikaaliset hoidot ja luontaislääkkeet. Harvinaisimmasta päästä ovat parapsykologiset hoidot. Suomessa vaihtoehtolääkinnän profiili on erilainen kuin muualla Euroopassa, jossa ovat korostuneet homeopatia, akupunktio ja manuaaliset hoidot. Kuppaus on muualta lähes kadonnut. Kutsutko esimerkiksi sinä, Höyhens, hierontaa ja fysikaalisia hoitoja uskomuslääkinnäksi? Entäpä kutsuuko maallikko?

Jos lähdettäisiin hakemaan käsitteellistä selkeyttä "puhtaalta pöydältä" tai yleiskielestä, niin pohjakäsitteenä olisi varmaankin käsite "hoidot". Käytännössä kuitenkin sekä ns. lääketiedeinstituution sisällä että sen ulkopuolella tarjottavista hoidoista on ainakin ns. virastokielessä tai kapulakielessä (jota fi-Wikipediassa näkyy olevan pyrkimys suosia huolimatta kirjatus yleiskielisyyden periaatteesta) vakiintunut käytettäväksi käsite "lääkintä", joka toisin kuin termin perusteella luulisi, kuitenkin pitää sisällään muutkin kuin lääkkeelliset hoidot. Lääkinnän käsitettä kuvataan esim. Duodecimin sanastossa näin: lääketiede 1. (suppea merkitys:) terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuva tiede; 2. (laaja merkitys:) terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuva tiede sekä näihin päämääriin tähtäävät käytännön toimet (lääkintä) [6]. Toisin sanoen käsite lääkintä tarkoittaa käytännön hoitotoimia. Vrt. esim. armeijan lääkintä-RUK, lääkintämies jne. ja esim. englannin käsite "medicine".

Pyrkimys jakaa lääkintä kahtia "lääketieteeseen" ja "uskomuslääkintään" on ilmeisesti varsin tuore Suomessa elävä ilmiö, jonka puolesta toimivien esiintyminen näyttää perustuvan pääasiassa kahteen ajatukseen: toisaalta karsastetaan paramedikalisaatiota ja mm. pyritään torjumaan rahan tuhlausta hyödyttöminä pidettyihin hoitoihin (huuhaan vastustaminen, skeptismi, pyrkimys tieteellisyyteen), toisaalta tehdään ammatillista edunvalvontaa samastamalla kaikki, näyttöön perustumattomatkin virallisen järjestelmän puitteissa ns. lääketiedeinstituution sisällä toimivat hoidot lääketieteeseen (lääkärit, lääkärijärjestöt kuten Duodecim joka järjesti nimikilpailun jonka voittajaksi valittiin termi uskomuslääkintä). Käsitesoppa ja lääkinnän virheellinen samaistaminen lääketieteeseen johtaa sitten välillä huvittaviinkin käsitteisiin kuten "näyttöön perustuva lääketiede" joka kielii sen, että on myös "näyttöön perustumaton lääketiede", joka tieteen viitekehyksessä on tietenkin varsin absurdi käsite, mutta ymmärrettävä silloin kun tiedetään, että laajalti on vedetty yhtäläisyysmerkit käsitteiden "lääkintä" ja "lääketiede" välillä. Sivumennen sanoen, Duodecimin sanaston laatijat eivät lankea tuohon sudenkuoppaan, vaan käyttävät termiä näyttöön perustuva hoito [7] suomennoksena evidence-based medicine:lle - tästähän voisi vaikka löytää tukea käsitteen hoito käytölle myös näiden muiden hoitojen kohdalla. --jkp 9. joulukuuta 2006 kello 10.40 (UTC)

Tähän vain kaksi täsmennystä: 1) Wikipedian paramedikalisaatio-artikkeli ei todista mistään yhtään mitään, 2) hyvä että korjasit tuon minun virheeni eli muutit sanan lääketiede muotoon hoito. terv. --Höyhens 10. joulukuuta 2006 kello 19.39 (UTC)
Minua kiinnostaa edelleen tuo hieronnan ja fysikaalisten hoitojen asema - kutsutaanko niitä lääkäreiden keskuudessa uskomuslääkinnäksi tai kutsuisitko niitä siksi itse? Vai tarkoitatko kommentillasi mahdollisesti, että paramedikalisaatio -artikkeli osuu harhaan lukiessaan nuo vaihtoehtohoitoihin kuuluvaksi? --jkp 11. joulukuuta 2006 kello 08.14 (UTC)
Riippuu varmasti hieronnasta ja siitä mitä sillä pyritään hoitamaan. Suomessa lääketieteessä on virallisena erikoisalana fysiatria, johon kuuluu käsittääkseni erilaisia fysikaalisia hoitoja ja hierontoja [8]. --Joonasl (kerro) 11. joulukuuta 2006 kello 08.17 (UTC)
Käsittääkseni lääkäri voi kirjoittaa lähetteen hierojalle, jolloin Kela korvaa osan hoidoista. Tuskin Kelan korvaamat hoidot voivat olla huuhaata? --Taulapaa 11. joulukuuta 2006 kello 08.19 (UTC)
Vaikkei olisikaan lääkärin lähetettä, hieronta ei silti ole uskomushoitoa. Koulutettu hieroja on suojattu ammattinimike. --Ulrika 11. joulukuuta 2006 kello 08.25 (UTC)
Jos Duodecimin sananselitystä termille uskomuslääkintä [9] käytetään, ei ammattinimikkeen suoja määrittele sitä, kuuluuko joku hoito uskomuslääkinnän piiriin, voihan tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jäädä myös suojattuja ammattinimikkeitä. Erityisesti tulevaisuudesa, nythän sosiaali- ja terveysministeriössä käsitellään sitä, pitäisikö nimikesuojaa ja vaihtoehtohoitojen ammattilaisten sääntelyä kehittää - nykytilannehan on oikeastaan kaikkien kannalta aika ongelmallinen, kun esimerkiksi vaikkapa nimikettä "hieroja" voi käyttää kuka tahansa ja nimike "koulutettu hieroja" taas on ammattisuojattu. Näiden ero kun ei ole helposti hahmotettavissa eikä muistettavissa. Käytännön kielenkäytössä varmaankin useimmat (allekirjoittanut mukaan lukien) hahmottavat Ulrikan tavoin, että vaihtoehtoisilla hoidoilla / uskomushoidoilla tarkoitetaan ei-suojatuilla nimikkeillä harjoitettuja hoitoja, eli Duodecimin uudissana ei käytännön kieliyhteisössä toimi sen selityksen mukaisesti missä Duodecim sen on pyrkinyt kieleen tuomaan. --jkp 11. joulukuuta 2006 kello 09.54 (UTC)
Itse asiassa minä en hahmota, tuli vain heitetyksi tuo sopan sekaan. Tällä hetkellä olen niin uppoutunut muihin asioihin, että kovin harkittuja ajatuksia en osaa esittää. Oikeastaan allekirjoitan lähes kaiken mitä olet kirjoittanut näistä vaihtoehtoasioista. Mutta se on outoa että Duodecimin piirissä halutaan äänestyspäätöksellä ratkaista hyvin keskeinen termiasia, jonka valinnassa ei ole ollenkaan kuultu asiantuntijoita. --Ulrika 11. joulukuuta 2006 kello 15.41 (UTC)
Ketä asiantuntijoita ajattelit? Miellään kuuntelemme toki asiantuntijamielipiteitäkin, jos sellaisia on olemassa. --Joonasl (kerro) 11. joulukuuta 2006 kello 19.09 (UTC)
Erityisesti jkp:lle - meidän lääkärien mielestä pääsääntöisestiei hieronta ja muut vastaavat hyvät hoidot eivät ole pelkkää uskomusta eivätkä pelkkää vaihtoehtoa. Tämä riippuu aika lailla tilanteesta. Niin lääkärit kuin muutkin rekisteröidyt ammattilaiset käyttävät uskomusta hoidon tukena ja esimerkiksi vastaavasti lääkkeetöntä hoitoa lääkkeellisen vaihtoehtona. Vaihtoehto-sanassa on erityisesti se paha puoli, että se tuo esiin mahdollisuuden esimerkiksi hoitaa syöpää kasvishauteilla, mikä hyvin harvoin onnistuu ja parantava hoito olisi käden ulottuvilla. Ei tämä sen mystisempää ole. Paramedikalisaatio-artikkeli on sellainen, johon en halua viitata enkä vedota tässä yhteydessä. Se on oma artikkelinsa ja oma lukunsa. terv. --Höyhens 11. joulukuuta 2006 kello 22.35 (UTC)
Tähän on vielä jatkettava, että ns. vaihtoehtoväki on taas ihan eri kysymys. Se kai tarkoittanee vegetaristeja, vihreitä, kommunisteja, kettutyttöjä, kierrätyksen kannattajia, linnanjuhlien vastustajia, sienivärjääjiä ja mäntysuovalla pesijöitä ja lentoliikenteen boikotoijia, saatananpalvojia, globalisaation vastustajia ym. erilaista porukkaa, jotka ovat huolissaan maapallon biosfääristä ja haluavat enemmän tai vähemmän tietoisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja lähinnä taloustieteen puolella kasvuideologian vaihtoehdoksi vaihtelevalla menestyksellä. Tällä käsitteellä on korkeintaan ohut linkki (antroposofia ja vastaavat?) kysymykseen nimeltä vaihtoehtoinen lääketiede. Tämä pitäisi laittaa kokonaan omaan keskusteluunsa ja jättää tämän lääkintä- ja hoitokeskustelun ulkopuolelle. --Höyhens 12. joulukuuta 2006 kello 05.35 (UTC)
Tähän on todettava, ettei ns. "taloustiede" ole sen eksaktimpaa kuin "valtiotiede" tai "teologia":kaan tai edes teoria "demokratiasta". Jos perehtyisit aiheeseen hieman syvemmältä, huomaisit, ettei edes rahan käsite, millä taloustieteessä mitataan, ole eksakti. Monet psyykkisesti sairaat paranevat "tulemalla uskoon" tai "rakastumalla". Näitä juoppojen hoitomenetelmiä voitaneen kutsua vaiehtoiseksi hoidoksi mm. siksi, etteivät rippi-isän tai puolison palvelut ole KELA-korvattavaa hoitoa. Vain se, joka tietää, mitä lääketiede on, tietää varmasti, mitä se ei ole. Sama asia pätee kaikkiin muihinkin asioihin. 81.175.153.179 22. joulukuuta 2006 kello 05.37 (UTC)
KELAa ei minusta voi pitää auktoriteettina tässä asiassa, koska KELAn korvauspäätökset ovat viime kädessä yksittäisten ihmisten tekemiä. KELA on joissakin tapauksissa korvannut mm. reiki-hoitoja yms. Ongelmalliseksi muodostuu joka tapauksessa se, että monet hoitomuodoista sopivat suppeassa käytössään lääketieteeseen, mutta ovat laajassa käytössä uskomushoitoa. Samoin ongelmallista on, että jotkut hoitomuodot ovat pelkkää uskomushoitoa, kun toiset taas ovat kiisteltyjä tai kaipaavat lisätutkimusta. -- Piisamson 25. joulukuuta 2006 kello 12.22 (UTC)
Nyt kun jaksoit luetella kaikki (ehkä) väheksymäsi asiat, ihmettelen miksi halusit ne nostaa esille samalla kun sanot että ne täytyy pitää pois? Onko tarkoitus provosoida? En jaksa uskoa. Ehkä aamuärtymystä. Jos keskustelu on tähän asti pysynyt edes jotakuinkin asiallisena, toivoisi ettei sitä nyt enää tahallaan vietäisi asiattomuuksiin. --Ulrika 12. joulukuuta 2006 kello 06.44 (UTC)

No voivoi. En minä montakaan noista väheksy. Vaihtoehtoväki on vain otettu keskusteluun jo muiden kuin minun toimestani. Ja yritin nyt pitää sen asian erillään tästä kysymyksestä näköjään onnistumatta. Lähdin sutta pakoon niin tuli karhu vastaan. (Älä ota henkilökohtaisena! Se on suomalainen sananlasku). :\ --Höyhens 12. joulukuuta 2006 kello 06.49 (UTC)

Kompromissiehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Koska tämä äänestämällä näyttää jäämään joka tapauksessa harmittamaan puolta wikipedian kelpo äänestäjistä, esitän viime hetken kompromissia: Nimeksi ei oteta kumpaakaan ehdotusta vaan Epätieteellinen lääkintä. Sen lähes ainoa huono puoli lienee, että se ei ole kovin yleisessä käytössä oleva sanapari, kertoo kuitenkin kaiken oleellisen. Hyvää joulua kaikenmielisille tasapuolisesti. --Höyhens 23. joulukuuta 2006 kello 14.37 (UTC)

Tieteellinen lääkintä ei ole mikään monoliitti, vaan tiede on kulloinkin vallassa olevaan tutkimusmenetelmään sitoutunut asiantuntijaprosessi, missä tieteen SISÄLTÖ muuttuu jatkuvasti. Näin ollen jossain maassa voi hengillä parantaminen olla lääketiedettä tai ainakin hoitotiedettä, kun taas jossain toisessa maassa sitä ei korvata yleisestä sairausvakuutuksesta. Jos lääkintä tieteellistetään, joudutaan määrittelemään tarkasti, minkä maan viimeisimmän koululääketieteen tutkimustulosten mukaan kunkin sairauden diagnoosia ja hoitomenetelmiä arvioidaan. Jos pitää ryhtyä äänestämään niin ehdotan, että äänestämme oikeasta kolesterolirajasta. Itse kannatan arvoa noin 4-5. 81.175.153.179 29. joulukuuta 2006 kello 06.51 (UTC)

Kompromissiehdotuksen sijaan kannatus molemmille, vaihtoehto- että uskomuslääkinnälle. Perusteluna jo aikaisemmin mainitut seikat, ettei vaihtoehtolääkintä ole monissa tapauksissa uskomukseen perustuvaa ja että uskomus itsessään ei sido vaihtoehtoiseen lääkintää. Ehdotan, ettei kumpaakaan edellämainituista korvata toisella vaan olkoot omina artikkeliaiheinaan ja täsmennystä tarkennetaan kumpaa näihin kuuluvaa artikkelia käsiteltävä asia viittaa. Lamat 23. joulukuuta 2006 kello 20.48 (UTC)

Olisin valmis pohtimaan kumpaakin edellä mainittua vaihtoehtoa. Jos tasapelitilanteesta edetään niin ratkaisu tulee todennäköisesti vain yhdellä äänellä, mikä ei ole lopulta hyvä asia. Jos keskeytän äänestyksen tilanteeseen 33-33, niin sitten pitäisi alkaa miettimään kolmatta vaihtoehtoa, tai jakaa "luontaishoidot" uskomuslääkintään ja vaihtoehtolääkintään. Kannatetaanko äänestyksen keskeyttämistä? --Alphaios 25. joulukuuta 2006 kello 16.41 (UTC)
Kannatan keskeyttämistä, kun selvää ratkaisua ei tule. Jos vielä johonkin suuntaan kallistuisi, seuraavana päivänä kallistuisi toiseen. Eli nähtävästi joku kompromissi on tehtävä. Jos ei kukaan hirveästi vastusta, niin pidetään molemmat käytössä. --Ulrika 25. joulukuuta 2006 kello 17.58 (UTC)

Tässä keskeyttämisehdotuksessa on sitten se puoli että pitää joka artikkeli ensin kiistellä joko vaihtoehto-tai uskomuspuolelle. Mutta se voi toimia. Tehtäköön puolestani tästä ratkaisematon, itse artikkeli jaetaan ja luokkiin kuuluvat artikkelit jaetaan uskomuksen ja vaihtoehdon kesken. Jos siis muille sopii. terv. --Höyhens 27. joulukuuta 2006 kello 20.25 (UTC)

Realismia semantiikkaan. Jokainen koululääketieteellinen tai vaihtoehtoinen hoitomuoto on uskomushoitoa siinä vaiheessa kun sitä kokeillaan ensimmäisen kerran eikä asiasta vielä ole kokemusta. Maailman ensimmäinen rokotuskin oli uskomushoitoa aikanaan. 81.175.153.179 29. joulukuuta 2006 kello 06.53 (UTC)
Ei kaiketi ollut hoitoa vaan ehkäisyä, eikä siihen välttämättä uskottu vaan kokeiltiin miten käy. --Höyhens 29. joulukuuta 2006 kello 17.18 (UTC)