Vuorisyrikkä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuorisyrikkä
Vuorisyrikkä Sikkimissä, Intiassa
Vuorisyrikkä Sikkimissä, Intiassa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Lahko: Lamiales
Heimo: Syyläjuurikasvit Scrophulariaceae
Suku: Syrikät Buddleja
Laji: paniculata
Kaksiosainen nimi

Buddleja paniculata
Wall.

Katso myös

  Vuorisyrikkä Wikispeciesissä
  Vuorisyrikkä Commonsissa

Vuorisyrikkä (Buddleja paniculata) on syyläjuurikasvien (Scrophulariaceae) heimoon, syriköiden (Buddleja) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on yhdestä kuuteen metriä korkeaksi kasvava pensas tai pieni puu. Laji on yleensä ainavihanta, mutta voi myös pudottaa lehtensä viileän talvikauden ajaksi. Vuorisyrikkä muistuttaa paljolti Buddleja crispa -lajia ja risteytyy spontaanisti muiden syrikkälajien kanssa. Vuorisyrikkä on myös kaksikotinen.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorisyrikkä kasvaa luonnossa Aasiassa lähinnä Himalajan alueen ympäristössä. Lajia tavataan Intian pohjoisosissa, Kiinan eteläosissa, Nepalissa, Bhutanissa, Myanmarissa ja Vietnamissa. Vuorisyrikkä kasvaa vuorten rinteillä, vuoristometsien reunoilla tai avoimilla paikoilla ja tiheiköissä 500–3 000 metrin korkeudella merenpinnasta. Erityisesti lajia tavataan täysin avoimilla ja aurinkoisilla rinteillä 1 200–2 250 metrin korkeudella merenpinnasta.

Käyttö ja kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorisyrikän osia kerätään luonnosta paikallisesti lääkinnällisiin tarkoituksiin ja puuainesta polttopuuksi. Vuorisyrikän lehdistä valmistettua juomaa on käytetty ehkäisemään ripulia ja punatautia. Mikäli juomaan on lisätty kuituherneisiin kuuluvan Crotalaria alata -kasvilajin lehtiä, on juomaa käytetty ehkäisemään kuumetta.

Vuorisyrikkää voi kasvattaa koristekasvina, jolloin se tarvitsee aurinkoisen kasvupaikan. Maaperän suhteen se menestyy useimmilla hyvin vettä läpäisevillä puutarhamailla, mutta laji suosii runsasravinteista ja savista maata. Lämpötilojen suhteen laji kestää pakkasta noin -5°C:n ja -10°C:n välille asti ja uusiutuu tyveltään, mikäli versot ovat kuolleet pakkasen myötä. Vuorisyrikkä on erinomainen laji mehiläisille ja perhosille.

Suhteellisen nopean kasvuvauhtinsa ja laajalle levittäytyvän juuristonsa myötä vuorisyrikkä sopii myös pioneerilajiksi ja eroosion torjuntaan rinnepaikoille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]