Syyläjuurikasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naamakukkaiskasvit
Tummasyyläjuuri eli syyläjuuri (Scrophularia nodosa)
Tummasyyläjuuri eli syyläjuuri (Scrophularia nodosa)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheobionta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Asteridit
Lahko: Lamiales
Heimo: Syyläjuurikasvit Scrophulariaceae
Juss.
Synonyymit
  • Bontiaceae Horan.
  • Syrikkäkasvit Buddlejaceae K.Wilh., nom. cons.
  • Caprariaceae Martinov
  • Hebenstretiaceae Horan.
  • Hemimeridaceae Doweld
  • Limosellaceae J.Agardh
  • Rasterikkikasvit Myoporaceae R.Br., nom. cons.
  • Oftiaceae Takht. & Reveal
  • Selaginaceae Choisy, nom. cons.
  • Verbascaceae Bercht. & J.Presl
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Syyläjuurikasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Syyläjuurikasvit Commonsissa

Syyläjuurikasvit (Scrophulariaceae) on kukkivien kasvien heimo Lamiales-lahkossa. Aiemmin heimoa kutsuttiin nimellä naamakukkaiskasvit, sillä sen lajien kukat ovat peilisymmetrisiä, kuten ihmiskasvot. Heimoon kuuluvien sukujen ja lajien lukumäärä on myös muuttunut ajan kuluessa. Molekyylirakenteiden tutkimusten myötä Angiosperm Phylogeny Groupin luokittelussa heimoon aiemmin luokiteltuja sukuja sekä lajeja on siirretty muihin Lamiales-lahkon heimoihin, erityisesti näive- ja ratamokasveihin. Vanhassa, lähinnä kasvien ulkoasuun perustuvassa Cronquistin luokittelussa naamakukkaiskasveihin kuului liki viisituhatta lajia.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naamakukkaiskasvit ovat ruohoja tai pensaita. Lehdet ovat vastakkaisesti tai kierteisesti. Kukinto koostuu viuhkoista. Heteenponnen lokerot (teekat) sijaitsevat joko päittäin ja ovat vaihtelevissa määrin nuijamaisia tai rinnakkain. Kukassa voi olla joutoheteitä, ja mesiäinen on pieni tai puuttuu. Luotti on tavallisesti pallomainen. Hedelmä on tavallisesti kota, harvoin marja, luumarja tai lohkohedelmä. Siemeniä on paljon, ja niissä on runsas endospermi tai se puuttuu.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naamakukkaiskasveja tavataan lähes kaikkialla maapallolla kylmimpiä alueita lukuun ottamatta[2]. Eniten heimon lajeja tavataan lauhkeassa ilmastossa.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimossa on 65 sukua ja 1800 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat tulikukat (Verbascum, 360 lajia), emuntorvet (Eremophila, 215 lajia), syyläjuuret (Scrophularia, 200 lajia), Selago (190 lajia), syrikät (Buddleja, 125 lajia), briitankukat (Jamesbrittenia, 85 lajia), Manulea (75 lajia), dianat (Diascia, 70 lajia), kohtalonkukat (Nemesia, 65 lajia), lääkärinkukat (Zaluzianskya, 55 lajia) ja Chaenostoma (46 lajia).

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvut ja suomenkieliset nimet:[3][4]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]