Voiton temppeli (Himera)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Voiton temppeli
Voiton temppelin raunioita.
Voiton temppelin raunioita.
Sijainti Buonfornello, Termini Imerese, Palermo, Sisilia, Italia
Koordinaatit 37°58′26″N, 13°49′27″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi n. 480–476 eaa.
Tyylisuunta doorilainen
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Voiton temppeli oli antiikin aikainen kreikkalainen temppeli Himerassa Sisiliassa Italiassa. Se oli omistettu Athene-jumalattarelle ja rakennettiin noin vuonna 480 eaa.[1][2][3] Temppelin rauniot sijaitsevat Buonfornellon kylässä Termini Imeresen kunnassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiton temppelin rauniot ilmasta.

Voiton temppelinä tunnettu temppeli rakennettiin Karthagosta vuoden 480 eaa. Himeran taistelussa saadun voiton kunniaksi. Rakentaminen aloitettiin oletettavasti pian taistelun jälkeen tai viimeistään kun Theron otti vallan kaupungissa vuonna 476 eaa.[2][4] Rakentamiseen käytettiin todennäköisesti karthagolaisia orjia, jotka oli saatu taistelussa sotavangeiksi. Myös Syrakusaan rakennettiin saman taistelun kunniaksi Athenen temppeli. Temppelit muistuttivat arkkitehtuuriltaan toisiaan monissa suhteissa, ja niitä on kutsuttu arkkitehtonisiksi kaksosiksi.[5][6]

Voiton temppeli tuhoutui toisessa Himeran taistelussa vuonna 409 eaa., jossa karthagolaiset tuhosivat koko kaupungin.[4]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temppeli sijaitsi rannikkotasangolla heti Himeran akropoliin eli yläkaupungin pohjoispuolella Himera-joen eli nykyisen Fiume Granden länsirannalla, lähellä saaren pohjoisrantaa.[4]

Ennallistusmalli Voiton temppelistä.

Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli lyhyillä sivuilla kuusi ja pitkillä sivuilla 14 pylvästä. Temppelin pohjan koko oli 55,9 x 22,4 metriä, ja se oli rakennettu neliportaiselle perustukselle. Temppelissä oli naos eli cella sekä pronaos ja opisthodomos, joiden kummankin edessä oli kaksi pylvästä (distylos in antis). Naoksen sisäänkäynnin kummallakin puolella oli ylempiin osiin johtaneet portaat.[2][4][5]

Temppelin päätykolmiot oli koristeltu veistoksin, mikä oli Sisilian kreikkalaisille temppeleille harvinaisempaa. Veistoksiin kuuluivat suurikokoisempi naishahmo, mahdollisesti Athene, sekä mieshahmoja ja leijona, mikä esitti mahdollisesti yhtä Herakleen urotöistä. Vaihtoehtoisiksi aiheiksi on ehdotettu myös gigantomakhiaa ja Troijan tuhoa.[6] Katon reunassa oli leijonanpäisiä gargoileja,[5] joita on säilynyt hyvin. Ne ovat nykyisin Palermon arkeologisessa museossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”24 Himera”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”HIMERA Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Himera: The Temple of Victory Archaeology Channel. Viitattu 22.10.2018.
  4. a b c d Vassallo, Stefano: Himera città greca. Guida alla storia e ai monumenti. Palermo: Dipartimento dei Beni Culturali, Ambientali e dell'Educazione Permanente, 2005. Teoksen verkkoversio.
  5. a b c Dinsmoor, William Bell & Anderson, William James: The Architecture of Ancient Greece: An Account of Its Historic Development, s. 108–109. Biblo & Tannen Publishers, 1973. ISBN 0819602833. Teoksen verkkoversio.
  6. a b Morgan, Kathryn A.: Pindar and the Construction of Syracusan Monarchy in the Fifth Century B.C., s. 49–50. Oxford University Press, 2015. ISBN 0190266619. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]