Voionmaan opisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Voionmaan opiston päärakennusta.

Voionmaan opisto on Ylöjärvellä sijaitseva viestintään erikoistunut kansanopisto, jota ylläpitää Väinö Voionmaan säätiö.

Opisto järjestää kymmenen kuukauden mediakoulutusta kuudella eri linjalla: elokuva ja tv, dokumentti, elokuvanäyttelijä, radio- ja tv-toimittaja, toimittajat sekä valokuvaus. Näillä linjoilla opiskelee joka vuosi yhteensä noin 150 opiskelijaa. Lisäksi opistolla on viestinnän kursseja yrityksille ja järjestöille. Opiston rehtorina toimii Pasi Salmikallio.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinö Voionmaa esitti jo 1920-luvulla ajatuksen tavallista kansanopistoa vastaavan työläisnuorisolle tarkoitetun opiston perustamisesta. Hänen sivistysihanteidensa mukaan jokaisella nuorella oli oltava mahdollisuus koulutukseen yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta. Ajatus hautautui kuitenkin toisen maailmansodan puhjettua.

Talvella 1944 Voionmaa täytti 75 vuotta ja sai kansalaislahjarahan, josta tuli opiston rakentamisen alkupääoma. Voionmaa lahjoitti saamansa rahan Väinö Voionmaa -säätiölle, joka oli perustettu opiston rakentamista ja ylläpitämistä varten. Rahaa rakentamiseen saatiin myös yleisistä rahankeräyksistä, joita järjestettiin vuodesta 1945 vuoteen 1950. Lisäksi valtio osallistui hankkeen tukemiseen.

Pohjois-Häme liittyi monin tavoin Voionmaan omaan elämään ja hän halusi, että opisto perustetaan Tampereen seudulle. Voionmaa itse osallistui opiston paikan valitsemiseen ja sopiva paikka löytyi Ylöjärven Kyöstilän kylästä, Näsijärven rannalta. Säätiö osti silloisen Peltolan maatilan ja rakennustyöt aloitettiin keväällä 1950. Opiston nimeksi tuli aluksi Hämeen Työläisnuoriso-opisto, mutta myöhemmin se muutettiin omistavan säätiön päätöksellä Väinö Voionmaan opistoksi. Varsinainen toiminta opistolla alkoi 22. huhtikuuta 1951 kuuden viikon mittaisilla kursseilla. Opiston vihkiäisjuhla pidettiin kuitenkin vasta lokakuun 1. päivänä seuraavana syksynä, kun opiston rakennukset olivat valmiit.

Opiston koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1950–60-luvut: Voionmaan opisto antoi lähinnä yleissivistävää koulutusta ja antoi näin oppilaille valmiuksia myös jatko-opintoihin.
  • 1970–80-luvut: Opistolla järjestettiin yhteiskunnallista ja järjestöpoliittista koulutusta. Syynä suunnanmuutokseen oli seitsemänkymmentä luvulla toimeenpantu yhtenäinen peruskoulu-uudistus, jonka myötä yleissivistävän koulutuksen tarve väheni.
  • 1980-: Kahdeksankymmentä luvun lopussa opistolla käynnistettiin viestinnän koulutushanke, joka on ollut pohjana nykyiselle viestintään erikoistuneelle kansanopistolle.

Alueen rakennusten historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1950-luku: Ensimmäiset tontille nousseet rakennukset kivinen päärakennus, oppilasasuntola Kipinä ja opettajien asuntorakennus valmistuivat -51. Kipinän taakse rakennettiin henkilökunnan asuinrakennus (-56), jossa rehtorin asunnon lisäksi olivat huoneet keittiöapulaisille, emännälle sekä vieraille.
  • 1968: Opiston yhteydessä toiminut maatila lopetti toimintansa.
  • 1970-luku: Opiston pellot metsitettiin talkoovoimilla ja oppilasmäärän kasvaessa päärakennusta laajennettiin kahteen kertaan sekä rakennettiin kaksi uutta oppilasasuntolaa Soihtu (-71) ja Puukstaavi (-78). Alkuperäisiä tiloja muutettiin myös uusia tarpeita vastaaviksi.
  • 1980-luku: Rehtorin asunto muutettiin valokuvaus- ja AV-opetustiloiksi. Opiston viimeisimmän asuntolan Näsikylän rakensi Nuorten Kotkien Keskusliitto (-83). Alun perin asuntolan nimi oli Kotkakylä, mutta asuntolan tullessa opiston omistukseen myös sen nimi vaihtui. Opiston päärakennus sai lopullisen muotonsa 1987, kun ruokalan jatkeeksi rakennettiin kolmas juhlasali, pukuhuoneet sekä yleisökahvio, joka toimii nykyisin opiston pubina.

Opisto tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiston 10 kuukauden medialinjat alkavat elokuussa ja päättyvät kesäkuun alussa. Linjat valmentavat media-alan jatko-opiskeluun, mutta antavat valmiudet toimia myös alan työtehtävissä koulutuksen jälkeen. Opiskelu opistolla on maksullista.

  • Elokuva- ja tv-linjan sekä dokumenttilinjan vastaava opettaja on Tapio Kivirinta, joka on itsekin toiminut niin ohjaajana kuin tuottajanakin. Vuosittain linjalla opiskelee 30-40 opiskelijaa. Elokuva ja tv-linjalla on vuodesta 2010 lähtien oma jatko-opintolinja Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistava koulutus, jonka aikana suoritetaan audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon kuuluvat näytöt.
  • Elokuvanäyttelijälinjan vastaava opettaja on näyttelijä Pauli Poranen. Linjalla opiskelee vuosittain noin 20 opiskelijaa. Vuodesta 2009 linjalla on voinut ansaita 50 Teatterikorkeakoulun opintopistettä.
  • Tv- ja radiotyölinjan vastaavina opettajina toimivat Pasi Salmikallio ja Timo Ruusuvuori. Vuosittain linjalla opiskelee noin 20 opiskelijaa.
  • Toimittajalinjan vastaava opettaja on Pasi Salmikallio, joka on itsekin ollut toimittajana, mutta myös tuottajana sekä toimitus- ja uutispäällikkönä. Vuosittain linjalla opiskelee noin 25 opiskelijaa.
  • Valokuvauslinjan vastaava opettaja on FL Hannu Sinisalo[1]. Valokuvauslinjalla on myös oma jatko-opintolinja, jonka aikana suoritetaan Valokuvaajan ammattitutkinto (VAT). Vuosittain valokuvauslinjalla opiskelee noin 30 ja valokuvauksen jatko-opinnoissa noin 20 opiskelijaa.

Vuonna 2009 elokuva- ja tv-linja, elokuvanäyttelijälinja ja uusi dokumenttilinja yhdistettiin yhteisen Voionmaan elokuvakoulu -kokonaisuuden alle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väinö Voionmaa - työväen sivistystyön isä ja työväenliikkeen tienviitoittaja 1979. Kansan Voima Oy.
  • Voionmaan opisto viitattu 8.7.2008
  • Voiz.fi viitattu 21.3.2012

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]