Vladko Maček

Jugoslavian varapääministeri Vladko Maček (keskellä) vannomassa virkavalaansa Dušan Simovićin hallituksen nimittämisen yhteydessä vuonna 1941.

Vladko Maček (20. heinäkuuta 1879 Jastrebarsko, Itävalta-Unkari – 15. toukokuuta 1964 Washington, Yhdysvallat) oli kroatialainen poliitikko, joka toimi Kroatian talonpoikaispuolueen johtajana vuodesta 1928 kuolemaansa asti. Edeltäjänsä Stjepan Radićin tavoin hän ajoi Jugoslaviaan kuuluneelle Kroatialle itsehallintoa. Toisen maailmansodan jälkeen Maček eli maanpaossa.

Maček liittyi Kroatian talonpoikaispuolueeseen vuonna 1905, jolloin Kroatia kuului vielä Itävalta-Unkariin. Hänet valittiin vuonna 1920 Jugoslavian perustuslakia säätävän kansalliskokouksen jäseneksi. Hänestä tuli puolueensa puheenjohtaja vuonna 1928, kun puolueen perustanut Radić murhattiin. Kroatian talonpoikaispuolue oli tuolloin muutosvaiheessa. Alkujaan se oli ollut talonpoikien asiaa ajanut sosiaalinen liike, mutta muuttui vähitellen keskiluokan ja älykköjen hallitsemaksi nationalistiseksi puolueeksi, joka vastusti serbien hallitsevaa asemaa Jugoslavian valtiossa ja kannatti maan muuttamista liittovaltioksi. Kuningas Aleksanteri I:n ryhdyttyä hallitsemaan diktatorisesti Maček joutui olemaan vangittuna vuosina 1929–1930 ja 1933–1934.

Aleksanterin kuoleman jälkeen sijaishallitsija Paulin kaudella maassa ryhdyttiin taas järjestämään vaaleja, ja talonpoikaispuolue sai Kroatian alueella ylivoimaisen kannatuksen vuosien 1935 ja 1939 parlamenttivaaleissa. Elokuussa 1939 Maček sai neuvoteltua pääministeri Dragiša Cvetkovićin kanssa kompromissin, jonka mukaan Kroatia saisi autonomian ja oman parlamentin sekä edustuksen Jugoslavian hallitukseen. Näin syntyi Jugoslavian kuningaskunnan sisällä autonominen Kroatian Banovina. Maček nimitettiin jo samassa kuussa Jugoslavian varapääministeriksi. Hallituksen jäsenenä hän hyväksyi vastentahtoisesti Jugoslavian liittymisen Antikomintern-sopimukseen 25. maaliskuuta 1941. Kun sotilasvallankaappaus kaksi päivää myöhemmin syrjäytti sijaishallitsija Paulin, Maček sai pitää ministerinpaikkansa myös uudessa hallituksessa. Saksan vallatessa Jugoslavian huhtikuussa 1941 Maček ei lähtenyt maanpakoon, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta ryhtyä Saksan alaisen nukkehallituksen johtoon, ja vetäytyi julkisesta toiminnasta. Hän joutui olemaan syksystä 1941 seuraavaan kevääseen vangittuna ja sitten kotiarestissa aina toisen maailmansodan loppuun asti.

Kommunistien tultua valtaan sodan jälkeen vuonna 1945 Maček pakeni ensin Pariisiin ja lopulta Washingtoniin Yhdysvaltoihin, jossa myös kuoli. Hänet uudelleenhaudattiin Zagrebiin vuonna 1996.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vladko Maček Wikimedia Commonsissa