Viulunsoittaja katolla (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viulunsoittaja katolla
Fiddler on the Roof
Ohjaaja Norman Jewison
Käsikirjoittaja Joseph Stein
Perustuu musikaaliin Viulunsoittaja katolla
Tuottaja Norman Jewison
Säveltäjä Jerry Bock
Kuvaaja Oswald Morris
Leikkaaja Antony Gibbs
Tuotantosuunnittelija Robert F. Boyle
Pääosat Topol
Leonard Frey
Paul Mann
Molly Picon
Norma Crane
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Yhdistynyt kuningaskunta
Jugoslavia
Tuotantoyhtiö Mirisch Production Company
United Artists
Levittäjä United Artists
Netflix
Vudu
Ensi-ilta 1971
Kesto 182 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Viulunsoittaja katolla (Fiddler on the Roof) on Norman Jewisonin tuottama ja ohjaama musikaalielokuva vuodelta 1971. Se perustuu samannimiseen näyttämömusikaaliin vuodelta 1964, josta elokuvakäsikirjoituksen sovelsivat alkuperäismusikaalin tekijät Jerry Bock ja Joseph Stein. Musikaali puolestaan pohjautuu Šolom Aleichemin kirjaan Tewje, maitomies.[1] Elokuva sai kolme Oscar-palkintoa[2].

Elokuvassa köyhää ukrainanjuutalaista maalaismiestä Tevjeä esittää musikaalin Lontoon-versiossa näytellyt israelilainen Topol, ja muita päärooleja Leonard Frey, Paul Mann, Molly Picon ja Norma Crane.[3][4]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva kuvattiin Lontoon Pinewood-studioilla ja kolmessa paikassa Jugoslaviassa: Zagrebin Jadran-elokuvastudiolla sekä Lekenikissä ja Mala Goricassa.[1]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viulunsoittaja katolla hipoi Yhdysvalloissa Tuulen viemää -elokuvan 35 vuotta aiempia lipunmyyntiennätyksiä ja oli erittäin suosittu ympäri maailmaa, myös Suomessa[4]. Oswald Morris voitti Oscarin kuvauksesta, Gordon K. McCallum ja David Hildyard äänityksestä ja John Williams sovitetusta musiikista, jossa viulua soittaa Isaac Stern. Niiden lisäksi elokuva sai viisi muuta ehdokkuutta: parhaan elokuvan ja parhaan lavastuksen sarjassa, Topol ja Leonard Frey rooleistaan sekä Norman Jewison parhaan ohjauksen sarjassa.[2][5] Topol palkittiin roolistaan Golden Globessa, jossa elokuva sai myös parhaan musikaalin tai komedian palkinnon ja kaksi muuta ehdokkuutta.[6] Bafta-palkintoehdokkuuksia Viulunsoittaja katolla sai kuvauksesta, leikkauksesta ja musiikista[7].

Helsingin Sanomissa uusintaensi-illan arvostelussa elokuussa 1978 Helena Ylänen sanoi musikaalin ja elokuvan maailmanlaajuisen suosion perustuvan tarinan yleispätevyyteen ja sydämellisyyteen sekä tietenkin huumoriin ja musiikkiin. Yhdysvaltalaisena elokuvana hän katsoo sen osaltaan nostavan amerikanjuutalaisten historiaa osaksi Yhdysvaltojen hyväksyttyjen viihdemyyttien joukkoon lännen valloituksen, Jesse Jamesin ja Marilyn Monroen rinnalle. Hänestä on hienoa, että maan viihdebisneksessä aina vahvasti mukana olleet juutalaiset saavat kerrankin kertoa tarinaa omasta kulttuuristaan tässä ”amerikanjuutalaisten omassa Pohjantähdessä”.[8]

American Film Institute valitsi vuonna 2006 sata kaikkien aikojen innostavinta amerikkalaiselokuvaa, ja Viulunsoittaja katolla sijoittui sijalle 82.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Fiddler on the Roof American Film Institute. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
  2. a b The 44th Academy Awards Oscars.org. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
  3. Fiddler on the Roof (1971) Elonet.
  4. a b Talaskivi, Paula: Viikon elokuvia: Uutuuksia jouluksi. Helsingin Sanomat, , s. 40. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  5. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
  6. Fiddler on the Roof Golden Globes. Viitattu 17.6.2018. (englanniksi)
  7. Film in 1972 Bafta. Viitattu 17.6.2018. (englanniksi)
  8. Ylänen, Helena: Isä ja tyttäret. Helsingin Sanomat, 19.8.1978, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  9. AFI’s 100 Most Inspiring Films of All Time, American Film Institute 2006. Viitattu 16.6.2018.