Tuulen viemää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjaa. Kirjan pohjalta tehdystä elokuvasta katso Tuulen viemää (elokuva).
Tuulen viemää
Gone with the Wind
Alkuperäisteos
Kirjailija Margaret Mitchell
Kieli englanti
Kustantaja Macmillan Publishers
Julkaistu 1936
Suomennos
Suomentaja Maijaliisa Auterinen[1]
Kustantaja Otava[1]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tuulen viemää (engl. Gone with the Wind) on yhdysvaltalaisen kirjailijan Margaret Mitchellin romaani vuodelta 1936. Se kertoo varakkaan etelävaltiolaisen plantaasinomistajan tyttärestä Scarlett O’Harasta, joka joutuu mukaan sisällissodan pyörteisiin, ja hänen ihmissuhteistaan muun muassa Rhett Butler -nimisen miehen kanssa. Tuulen viemää on tapahtumat ajoittuvat Yhdysvaltojen sisällissodan aikaan. Kirja nousi jo ensijulkaisunsa aikaan suosioon ja oli esimerkiksi myyntitilastojen kärjessä ensimmäiset kaksi vuotta julkaisustaan. Vuonna 1937 se voitti Pulitzer-palkinnon[2]. Sen pohjalta on tehty vuoden 1939 samanniminen elokuva, joka voitti 8 Oscar-palkintoa.

Teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltojen sisällissodan (1861—1865) molemmin puolin pääosin etelävaltioiden alueelle. Päähenkilö Scarlett O’Hara kuuluu maataomistavaan varakkaaseen perheeseen, joka saa elantonsa puuvillan viljelystä. Tapahtumat käynnistyvät sodan kynnyksellä, kun maa on jakautumassa kahtia. Kirjassa sodan kynnyskysymykseksi nostetaan orjuus, johon etelävaltioiden puuvillan tuotanto perustuu.

Romaanille on olemassa kaksi jatko-osaa: Alexandra Ripleyn kirjoittama Scarlett (1992)[3] sekä Donald McCaigin kirjoittama Rhett Butler’s People (2008). Rhett Butler’s People kuvaa samoja tapahtumia kuin Tuulen viemää, mutta Rhett Butlerin näkökulmasta. Kyseessä ei siis ole varsinainen jatko-osa. Mitchell itse kuoli jo 1949 eikä koskaan jatkanut Tuulen viemää -teoksen tarinaa.

Juoni (lähinnä elokuvan mukaan)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Scarlett O'Hara on äkkirikastuneen, rahvaanomaisen irlantilaisen isänsä Geraldin ja hienostuneen, velvollisuudentuntoisen ranskalais-amerikkalaisen äitinsä Ellen Robillardin kolmesta tyttärestä vanhin. He asuvat Georgiassa kotiplantaasillaan Tarassa ja Scarlett rakastaa elämää. Hän on lumoava ja tuittupäinen nuori nainen, jota lähes kaikki alueen pojat palvovat. Scarlett on pinnallinen luonne, jonka irlantilaisessa veressä piilevän rakkauden maahan ja Taraan isä Gerald yrittää saada syttymään.

Kuitenkin ainoa, jonka Scarlett tahtoisi, on viisas ja rauhallinen aristokraattinaapuri Ashley Wilkes. Kun Ashleyn ja tämän kiltin ja lempeän serkun, Melanie Hamiltonin kihlaus julkistetaan, Scarlettista tulee epätoivoinen. Juhlissa, joissa kihlaus julkistetaan, Scarlett ottaa yhteen Ashleyn kanssa ja on raivoissaan, koska saa tietää, että Ashley vastaa hänen tunteisiinsa, mutta aikoo silti naida Melanien. Lopulta Scarlett lyö Ashleytä, joka poistuu paikalta. Heitettyään vihoissaan maljakon päin seinää Scarlett saa kauhukseen huomata, että samassa huoneessa kohtausta todistamassa on ollut pahamaineinen Rhett Butler, joka on vierailemassa paikkakunnalla. Nauraen mies kuitenkin lupaa Scarlettille olla puhumatta tapahtuneesta kenellekään. Rhett on katsellut jo aiemmin Scarlettia varsin riettaalla tavalla.

Sota syttyy etelävaltioiden ja pohjoisvaltioiden välille. Kaikki nuoret miehet värväytyvät innolla mukaan rintamalle, paitsi inhorealistinen Rhett Butler. Hetken mielijohteesta ja kateellisena Ashleyn ja Melanien kihlauksesta, uhmakas 16-vuotias Scarlett päättää mennä naimisiin Melanien ujon veljen, Charlesin kanssa. Heidät vihitään vain muutama päivä Ashleyn ja Melanien häiden jälkeen. Charlesin sairastuttua kulkutautiin sotatantereella Scarlett jää leskeksi vain muutama kuukausi häiden jälkeen, Charlesin lasta odottaen. Rintamalta kuuluu huonoja uutisia, moni Scarlettin entinen ihailija kaatuu taistelussa mm. molemmat Tarletonin kaksospojat.

Teini-ikäisen Scarlettin raskaus ja synnytys ovat niin helppoja, että sitä jopa paheksutaan epäsopivana. Herttainen Melanie pyytää kälyään muuttamaan luokseen Atlantaan Wade Hamptoniksi ristityn poikavauvan kanssa. Niinpä Scarlett muuttaa Melanien ja tämän Pittypat-tädin luokse. Hänen elämänsä on lohdutonta; hän on vain 17-vuotias, mutta jo leski, oma lapsi ei voisi häntä vähempää kiinnostaa, ja aikakauden leskiä koskevat säännöt vievät turhamaiselta Scarlettilta tämän pienimmätkin ilot. Hänen ei auta muuta kuin alistua kohtaloonsa. Rhett Butler vierailee talossa ja yrittää turhaan saada Scarlettista itselleen rakastajatarta.

Atlantassa järjestetään hyväntekeväisyysjuhlat, joihin Scarlett saa pitkän harkinnan jälkeen osallistua. Hän on innoissaan tästä pienestäkin ilon pilkahduksesta, vaikka joutuukin käyttämään lesken asua eikä saa tanssia. Juhlissa järjestetään eräänlainen naisten huutokauppa, jossa naisesta eniten tarjoava mies saa tämän tanssiparikseen. Kauhukseen Scarlett huomaa Rhett Butlerin olevan paikalla. Vielä suuremman järkytyksen hän kokee, kun Rhett huutaa hänet yleisestä vastustuksesta huolimatta parikseen hyvin mittavalla summalla. Innoissaan siitä että saa tanssia pitkästä aikaa, vaikka sitten vastenmielisen Rhettin kanssa, Scarlett suostuu innosta kiljuen tämän paheksutun miehen pariksi. Tästä alkaa heidän julkinen tuttavuutensa, ja samalla myös Scarlettin halveksinta ihmisten keskuudessa.

Scarlettin elämä alkaa tuntua taas valoisammalta. Rhett auttaa häntä pääsemästä lesken roolistaan ostamalla tälle kauniita vaatteita ja viemällä huvituksiin. Heidän välilleen kehittyy eräänlainen viha-rakkaussuhde. Rhett osaa olla viehättävä ja mukava, mutta hänen suurimpiin huveihinsa kuuluu Scarlettin piikittely. Tästä johtuvat useat riidat näiden kahden välillä.

Melanien aviomies Ashley, jota Scarlett yhä rakastaa, pääsee jouluksi kotiin. Onnekseen Scarlett varmistuu siitä, että Ashley yhä rakastaa häntä, ja lupaa tälle pitää Melaniesta huolta. Pian selviää, että Melanie on raskaana. Scarlett jatkaa eloaan Atlantassa unelmoiden Ashleystä ja viettäen aikaa Rhett Butlerin kanssa. Tämä kuitenkin lähtee aina välillä pois, mutta palaa aina takaisin ja tulee aina ensimmäiseksi tervehtimään Scarlettia.

Sota jatkaa kulkuaan ja etelävaltioiden asema näyttää yhä huonommalta. Lopulta aletaan puhua vain päivistä, että ”jenkit” valtaavat Atlantan. Melanie on viimeisillään raskaana, ja Scarlett ei tiedä mitä tehdä. Heidän on päästävä pois Atlantasta ja Scarlett päättää lähteä kotiin Taraan. Tilanne vaikuttaa kuitenkin epätoivoiselta, sillä hän ei voi paeta, koska lupasi Ashleylle pitää huolta Mellystä, eikä tätä voi kuljettaa viimeisillään raskaana olevana. Myöskään hevosia ei ole saatavilla mistään, ja jenkit ovat jo piirittäneet Atlantan lähes kokonaan.

Jenkkien lähestyessä Scarlett auttaa yksin, ilman tyhmän orjatyttönsä Prissyn apua, Melanien lapsen maailmaan ja päättää lähteä Taraan jenkkejä pakoon. Niinpä hän anoo apua Rhett Butlerilta, joka rientääkin paikalle hevosen ja vaunujen kanssa. Scarlett on taas rauhallinen, Rhettin kanssa hänestä tuntuu, ettei mikään voi satuttaa häntä. He ajavat kaupungin rajalle ja pysähtyvät hetkeksi. Scarlettin ja Rhettin noustessa vaunuista Rhett sanoo Scarlettin valtavaksi järkytykseksi, että aikookin lähteä vihdoinkin mukaan sotaan ja jättää Scarlettin selviämään pienen pojan, sairaan naisen, vastasyntyneen lapsen sekä orjatyttö Prissyn kanssa. Rhett suutelee Scarlettia, joka hetken huumauksen jälkeen selvenee ja lausuu Rhettille raivoisat jäähyväiset.

Scarlett joutuu kokemaan kovan matkan Taraan, mutta lopulta he pääsevät perille, löytääkseen entisen sadan orjan ja runsaitten varastojen sijaan vain muutamat uskollisimmat orjat eli O’Haran tyttöjen hoitajan Mammyn, sisäpalvelija Porkin ja tämän vaimon Dilceyn sekä mieleltään järkkyneen isänsä Gerald O'Haran, sisaret Suellenin ja Carreenin lavantaudista heikkoina, sekä äitinsä Ellen O’Haran kuolleena samaiseen tautiin. Tämä on musertava isku Scarlettille, varsinkin kun huolena on vielä heikko Melanie ja tämän lapsi sekä huvenneet ruokavarastot. Scarlett tajuaa että hän on ainoa, joka voi pelastaa Taran ja sen asukkaat. Hän lupaa itselleen: En tule enää koskaan olemaan nälissäni!

Scarlettille koittavat kovat ajat. Seuraavat kuukaudet koko Taran väki raataa kätensä verille koettaen pelastaa jenkkien tuhoamia peltojaan ja saada Taraa näyttämään entiseltä loistokkaalta itseltään. Suellen suree peltotöiden kuluttamia käsiään ja sanoo vihaavansa Taraa. Scarlett raivostuu tästä. Kuukausiin Scarlett ei ehdi huolehtia ulkonäöstään, vaan huolet täyttävät hänen mielensä. Scarlett ampuu ryöstelevän jenkkisotilaan ja kätkee ruumiin Melanien avustuksella.

Lopulta saapuu kirje, jossa kerrotaan että sota on loppu ja että Ashley on tulossa kotiin. Vihdoinkin kauan kaivattu Ashley saapuu Taraan. Scarlett tajuaa, että hänen on joko hankittava jostain rahaa huimia veroja varten tai myytävä Tara entiselle työnjohtajalle, joka on nainut roskaväkeen kuuluvan Emma Slatteryn. Mutta hän ei kestä ajatusta näistä ihmisistä asumassa kotonaan. Scarlett ajaa heidät raivoissaan oveltaan ja heitä lähtee karkottamaan ratsain myös Gerald O'Hara, joka kuolee pudottuaan hevosen selästä. Scarlett lähtee rahapulassaan tapaamaan Rhett Butleria.

Saapuessaan Atlantaan Scarlett kuulee Rhettin olevan vankilassa. Hän pukee parhaansa päälle ja lähtee tapaamaan tätä. Hän yrittää viekoitella Rhettin naimisiin kanssaan pelastaakseen rakkaan Taransa hänen rahoillaan. Suunnitelma toimii loistavasti, Rhett on sulaa vahaa hänen käsissään - kunnes hän näkee Scarlettin kädet. Niistä näkyy kuukausien raadanta pelloilla ja Rhett tajuaa, mitkä Scarlettin taka-ajatukset olivat. Niinpä Scarlett muuttaa taktiikkaa ja yrittää lainata rahat Rhettiltä tarjoutuen vakuudeksi hänen rakastajattarekseen. Rhett kuitenkin kieltäytyy lainaamasta rahaa, koska jenkit pääsisivät hänen sotakeinottelulla hankkimiensa rahojen jäljille, jos hän koettaisi nostaa jonkin summan. Palatessaan vankilasta Scarlett on epätoivoinen. Sattumoisin hän törmää sisarensa Suellenin kihlattuun, Frank Kennedyyn. Uusi suunnitelma punoutuu hänen mielessään. Ei kulu kuin muutama viikko, ja Scarlett on jo rouva Kennedy. Taran tulevaisuus on taas taattu Frankin rahojen ansiosta.

Päästyään vankilasta Rhett saapuu heti tapaamaan Scarlettia. Heidän ystävyytensä jatkuu samaan tapaan kuin ennenkin, mikä lisää kummankin paheksuntaa entisestään Atlantan seurapiireissä. Kauhukseen Scarlett tajuaa olevansa jälleen raskaana, ja synnyttää Frankille tyttären, Ellan. Samoihin aikoihin Scarlett lisää yhä vettä juorukellojen myllyihin ostamalla sahan ja työskentelemällä siellä joka päivä aamusta iltaan, kuin mies.

Jonkin ajan kuluttua myös Melanie ja Ashley muuttavat takaisin Atlantaan Scarlettin houkuttelemina. Hän ottaa Ashleyn töihin sahalleen, vaikka tämä ei olekaan kovin taitava työntekijä. Melanien sisarellinen rakkaus Scarlettia kohtaan syvenee entisestään, vaikka Scarlett itse ei voi sietää Melaniea. Tämä ei kuitenkaan huomaa mitään, vaan luulee Scarlettin rakastavan itseään yhtä paljon kuin hän tätä.

Eräänä iltana Scarlett on palaamassa yksin sahaltaan, kun tuntemattomat valkoinen ja musta mies pysäyttävät hänet ja yrittävät käydä häneen käsiksi. Tämän seurauksena Scarlettin aviomies Frank ja muut paikallisesta Ku Klux Klanista lähtevät etsimään näitä miehiä. Tapahtuneen kahakan seurauksena Rhett Butlerista tulee sankari ja Frank kuolee.

Scarlett tuntee olevansa syypää Frankin kuolemaan, ja on siitä hirveissä omantunnontuskissa. Vain muutama päivä tämän kuoleman jälkeen sattuu kuitenkin jotain vielä järkyttävämpää; koska ei keksi enää muuta, Rhett Butler vihdoin kosii Scarlettia. Hän vakuuttaa ettei rakasta tätä, mutta painostaa Scarlettia kunnes tämä Rhettistä huumautuneena suostuu kosintaan. Tämä on viimeinen piste kaupungin väelle, kaikki kääntävät tuoreelle rouva Butlerille selkänsä. Kaikki, paitsi Melanie ja Ashley.

Scarlett huomaa avioliiton Rhettin kanssa olevan hyvin mukavaa. Hän kuitenkin edelleen rakastaa Ashleyä, ja on varma, ettei Rhettkään rakasta häntä. Jonkin ajan päästä Scarlett synnyttää Rhettille tyttären, Eugenia Victorian, jota kutsutaan lempinimellä Bonnie Melanien sanottuaan hänen silmistään, "siniset kuin Bonnie blue flag”. Kaikkien kummastukseksi Rhettistä kuoriutuu hyvin rakastava isä, joka on hulluna tyttäreensä. Tytön varttuessa Rhett hemmottelee häntä yhä enemmän ja kääntää tietoisesti kelkkansa, jotta Bonnien tie seurapiireihin helpottuisi. Rhettistä tulee näennäisesti kunnon atlantalainen perheenisä entisen pahatapaisen hulivilin sijaan, koska hän ei halua Bonnien joutuvan kärsimään siitä että hänen isänsä ja äitinsä ovat huonomaineisia. Scarlettin maine kaupunkilaisten silmissä ei parane silti.

Jonkin ajan päästä Scarlett tekee päätöksen, ettei tahdo enää lapsia, lähinnä kunnioittaakseen hänen ja Ashleyn rakkautta. Tästä lähtien Rhett suo lähes kaiken huomion tyttärelleen, ja jättää Scarlettin huomiotta. Pian Scarlett tajuaa, että hän on hyvin tyytymätön tähän tilanteeseen, mutta ei kehtaa sanoa siitä mitään Rhettille.

Eräänä päivänä Scarlett on keskustelemassa sahalla Ashleyn kanssa. Hän toteaa tämän muuttuneen hyvin apeaksi ja yrittää lohduttaa tätä. Juuri kun hän halaa tätä, ovella seisovat Ashleyn vanhapiikasisar India, joka vihaa Scarlettia, eräs mies, joka kantaa kaunaa Scarlettille, sekä kaupungin pahin juorukello. Hetkessä koko kaupunki - myös Rhett ja Melanie - kuulevat, että Scarlett Butlerilla ja Ashley Wilkesillä on salasuhde. Kaikesta huolimatta Rhett pakottaa Scarlettin Ashelyn syntymäpäiväjuhliin samana iltana. Siellä Scarlettille tulee varsin selväksi, että Melanie ei ole uskonut sanaakaan ihmisten puheista. Ettäkö kaksi hänen eniten rakastamaansa ihmistä toimisivat niin! Kotona Scarlett kohtaa humalaisen Rhettin. Riidan jälkeen Rhett raahaa Scarlettin väkisin makuuhuoneeseensa. Seuraavana aamuna Scarlett on onnessaan ja alkaa todella toivoa, että olisi raskaana. Rhettiä ei kuitenkaan kuulu kotiin kuin vasta seuraavana päivänä. Ja silloinkin aivan humalassa, jolloin syntyy taas uusi riita näiden välille, vaikka Scarlett onkin huomannut välittävänsä Rhettistä. Tilanne kääntyy kuitenkin aivan pieleen kun Rhett ottaa Bonnien mukaansa ja lähtee Lontooseen sekä äitinsä luokse Charlestoniin. Scarlett ikävöi heitä kotiin ja odottaa innolla, että saisi kertoa miehelleen olevansa taas raskaana, mutta kun Rhett viimein palaa, hän on hyvin kylmä Scarlettia kohtaan. Syntyy jälleen riita, jonka seurauksena Scarlett kaatuu portaissa ja saa keskenmenon.

Parannuttuaan Scarlett huomaa, että on jopa mustasukkainen tyttärelleen kaikesta siitä huomiosta, mitä Rhett hänelle antaa. Sitten toistuu Scarlettin elämän aiempi tragedia. Bonnie on hyppäämässä ponillaan esteitä pihalla ja hän tahtoo välttämättä hypätä korkeammalta kuin olisi viisasta. Lopulta Rhett antaa luvan, mutta poni ei pääsekkään yli esteen. Tyttö putoaa ponin selästä, taittaa niskansa ja kuolee.

Rhett menettää elämänhalunsa. Bonnie oli hänelle tärkeintä tässä maailmassa ja nyt hän on mennyttä. Kun hänen vaimonsa Scarlett, jolta hän tarvitsisi tukea, syyttääkin häntä kaikesta, Rhett alkaa ryypätä rajusti ja viettää iltansa ja yönsä ulkona.

Kun Scarlett on toipumassa Tarassa, hän saa Rhettiltä sähkeen, jossa tämä kertoo Melanien olevan sairas ja käskee Scarlettia palaamaan heti Atlantaan. Saapuessaan perille Scarlett kuulee Melanien saaneen keskenmenon, ja että tällä ei ole enää mahdollisuutta selvitä. Puhuessaan viimeisen kerran Melanien kanssa Scarlett tajuaa, että on jo vuosien ajan rakastanut tätä juuri niin syvästi kuin Melanie luulikin. Melanie vannottaa Scarlettia pitämään huolta Ashleystä ja hänen pojastaan Beausta. Hänen viimeiset sanansa ovat: ”Ole kiltti kapteeni Butlerille, hän rakastaa sinua niin.” Scarlett on hämmentynyt. Rakastaako Rhett häntä todella?

Yhtäkkiä kaikki selvenee hänelle. Hän ei ole ikinä todella rakastanut Ashleyä, vaan Rhettiä! Hän rientää kotiin innoissaan, voidessaan tunnustaa miehelleen todella rakastavansa tätä. Vastaanotto on kuitenkin hyvin toisenlainen, kuin mitä hän odotti. Rhett kertoo todella rakastaneensa Scarlettia kaikkien vuosien ajan, mutta että hänen rakkautensa on nyt kulunut loppuun, eikä hän enää koskaan pystyisi rakastamaan tätä. Kirja päättyy Scarlettin päättäessä lohduttomana lähteä kotiin rakkaaseen Taraan, joka merkitsee hänelle eniten maailmassa sekä keksiä keinon saada Rhett takaisin. ”Onhan huomenna taas uusi päivä!”

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

O’Harat, Taran tilalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vivien Leigh Scarlett O’Harana.
  • Scarlett O’Hara - Kirjan päähenkilö. Hän on viehättävä nuori nainen, joka on tottunut saamaan haluamansa, ja pystyy kietomaan lähes kenet tahansa sormensa ympärille. Hän on perinyt isänsä irlantilaisen päättäväisyyden ja rakkauden Taraan, mutta ihailee suuresti arvokasta äitiään ja tahtoisi olla hieno lady kuten tämä. Scarlett on teoissaan häikäilemätön, eikä vaivaa itseään ajattelemalla muiden tunteita. Ikävistä asioista hän toteaa aina itselleen ”ajattelen tätä sitten huomenna”.
  • Gerald O’Hara - Scarlettin irlantilainen isä. Temperamenttinen mies, joka rakastaa ja ihailee suunnattomasti vaimoaan. Katie Scarlett on hänen lempityttärensä. Pennitön maahanmuuttaja ja huimapäinen ratsastaja, josta tuli maanomistaja. Rakastaa Taran punaista maata ja haluaa välittää tämän irlantilaisen perintönsä myös tyttärelleen.
  • Ellen Robillard O’Hara - Scarlettin ranskalais-amerikkalainen äiti. Ellenin sydän murtui hänen nuoruudenrakkautensa Philippen kuollessa. Velvollisuudentuntoinen Ellen nai vain 15-vuotiaana hiomattoman ja huomattavasti vanhemman Gerald O’Haran. Ellen on hienokäytöksinen lady ja monitaitoinen rouva, joka yrittää parhaansa mukaan saada kuria tyttäriinsä, etenkin Scarlettiin. Miss Ellen on vanhasta ja hienosta Robillardin suvusta. Hän osaa ommella ja korjata kaikkien vaatteet sekä lääkitä kaikkien taralaisten vaivat. Tilanhoitajansa rakastajatarta Emma Slatterya hoitaessaan saa kohtalokkaan lavantautitartunnan.
  • Suellen O’Hara - Scarlettin vanhempi pikkusisko. Hän on itsekäs, laiska ja valittaa paljon. Scarlett ei pidä hänestä lainkaan. Scarlettin toisen aviomiehen Frank Kennedyn alkuperäinen kihlattu. Suellen ei ikinä antanut anteeksi siskolleen sulhasensa ”varastamista”. Menee naimisiin Will Banteenin kanssa.
  • Carreen O’Hara - Scarlettin ujo ja herttainen, nuorin sisko. Hän on hyvin uskonnollinen ja lopulta ryhtyykin nunnaksi.

Wilkesit, Twelve Oaksin tilalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ashley Wilkes - Scarlettin lapsuudenystävä ja naapuri, johon hän on rakastunut. Ashley on komea, vaaleatukkainen rikkaan perheen poika. Hän on rauhallinen ja mietteliäs, eikä Scarlett useimmiten ymmärrä hänen puheitaan tai ajatuksiaan.
  • Melanie Hamilton Wilkes - Ashleyn vaimo ja serkku. Hän on itse hyväsydämisyys. Melanie on kiltti, lempeä ja täydellisen hyväkäytöksinen, mikä saa Scarlettin inhoamaan häntä. Melanie kuitenkin rakastaa Scarlettia hyvin paljon ja pitää tätä tärkeimpänä ystävänään.
  • Beau Wilkes - Ashleyn ja Melanien ainoa lapsi. Hän on seudun parhaiten kasvatettu poika.
  • India Wilkes - Ashleyn sisko. Hän vihaa katkerasti Scarlettia, koska tämä liehitteli Stuart Tarletonia, jonka kanssa India oli melkein kihloissa.
  • Honey Wilkes - Ashleyn toinen sisko, joka on hulluna poikiin. Hänen oli määrä naida Charles Hamilton, mutta Scarlettin varastaessa tämän häneltä, hän nai miehen Mississipistä ja muuttaa tämän kanssa sinne.

Butlerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Clark Gable Rhett Butlerina.
  • Rhett Butler - romaanin miespäähenkilö. Hän on charmikas rikkaan perheen poika, joka on kuitenkin häpeällisten tekojensa vuoksi isänsä karkottama ja hankkinut rahansa likaisella pelillä. Rhett sanoo usein hänen ja Scarlettin olevan hyvin samanlaisia. Rhett ei välitä ihmisten mielipiteistä vaan tekee juuri mitä huvittaa, minkä vuoksi hän on ns. seurapiirien ulkopuolella. Häntä paheksutaan hyvin paljon epäsopivien naissuhteittensa vuoksi, mutta se ei häntä kiinnosta. Rhett kiusoittelee ja piikittelee etenkin Scarlettia hyvin paljon, mikä johtaa lähes aina Scarlettin suuttumiseen. Rhett tuntee heti alusta lähtien jonkinlaista vetoa Scarlettia kohtaan. Lopulta hän on palavan rakastunut Scarlettiin, muttei uskalla näyttää sitä, sillä Scarlett olisi käyttänyt tuota rakkautta ruoskana jolla olisi sivaltanut Rhettiä kostaen kaikki ilkeät pistelevät sanat, jotka lopulta vain peittivät Rhettin intohimoa Scarlettiin.
  • Eugenie Victoria ”Bonnie Blue” Butler - Scarlettin ja Rhettin kaunis, vilkas ja varsin hemmoteltu tytär. Scarlettin kolmas lapsi.

Muut hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mammy - Scarlettin lastenhoitaja. Hän oli aikaisemmin jo Scarlettin äidin hoitaja, ja muutti tämän mukana Taraan. Mammy on rehevä tummaihoinen orja, joka yrittää kaikin tavoin pitää Scarlettia kurissa. Hän ei kunnioita ketään niin paljoa kuin tämän äitiä, Ellen-rouvaa. Vaikka Mammy onkin tarvittaessa varsin tiukka ja topakka, Scarlett rakastaa häntä hyvin paljon.
  • Prissy - Nuori orjatyttö, joka seuraa Scarlettia tämän elämän läpi. Hän on hieman hölmö ja laiska.
  • Pork - O’Haran perheen uskollisin miesorja.
  • Dilcey - Porkin vaimo ja Prissyn äiti. Puoliksi afrikkalaista, puoliksi intiaaniverta. Uskollinen palvelija.
  • Charles Hamilton - Scarlettin ensimmäinen aviomies ja Melanien veli. Hän on ujo nuorukainen, joka lähtee heti sotaan, mutta kuolee sairauteen ennen kuin sota on kunnolla edes alkanutkaan.
  • Frank Kennedy - Scarlettin toinen aviomies. Alun perin Suellenin kosija, mutta Scarlett houkuttelee tämän ovelasti naimaan itsensä pelastaakseen Taran Frankin rahoilla.
  • Belle Watling - Bordellin emäntä ja prostituoitu. Rhettin hyvä ystävä. Ystävällinen ja hyväsydäminen nainen, vaikkakin ammattinsa vuoksi hyvin paheksuttu.
  • Wade Hampton Hamilton - Charlesin ja Scarlettin poika, Scarlettin esikoinen. Hän on ujo poika, joka pelkää äitiään ja ihailee isäänsä, vaikkei olekaan tätä koskaan tavannut. Pitää myös kovasti ”Rhett-sedästä”.
  • Ella Lorena Kennedy - Frankin ja Scarlettin tytär, Scarlettin toinen lapsi. Ujo, ruma ja hiukan tyhmä lapsi. Scarlett olisi mieluusti antanut Ellan kuolla Bonnien sijasta.
  • Pittypat Hamilton - ”Pitty-täti”. Melanien ja Charlesin höpsö vanhapiika täti, jonka luona Scarlett ja Melanie asuvat sodan ajan.
  • Will Benteen - Rehellinen konfederaatin sotilas, joka jää Taraan auttamaan kunnostamisessa. Hän on rakastunut Carreeniin, mutta tämän lähtiessä luostariin nai Suellenin. Tuntuu tietävän kaikki asiat, vaikkei niistä hänelle puhuta. Rauhallinen, ennen sotaa pientilan omistanutta ”rahvasta”.
  • Archie - Vaimonsa murhaamisesta vankilassa ollut mies, jonka Melanie ottaa suojatikseen. Hän vihaa kaikkia naisia, etenkin Scarlettia. Ainoa nainen, jota hän kunnioittaa, on Melanie.

Vuoden 1939 elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulen viemää on kirjaan perustuva yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1939. Sen ohjasi Victor Fleming. Sen pääosassa Scarlett O’Harana nähdään englantilainen näyttelijä Vivien Leigh, ja Rhett Butleria näyttelee puolestaan yhdysvaltalainen Clark Gable. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Leslie Howard ja Olivia de Havilland. Tuulen viemää voitti kahdeksan Oscar-palkintoa. Elokuvaa on usein pidetty yhtenä hienoimmista koskaan tehdyistä elokuvista. Jos inflaatiokerroin otetaan huomioon Tuulen viemää on taloudellisesti menestynein koskaan tehty elokuva[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Scarlettin maisemat ovat tuulen viemää MTV3. Viitattu 22.4.2009.
  2. Margaret Munnerlyn Mitchell Margaret Mitchell House. Arkistoitu 16.3.2009. Viitattu 23.4.2009. (englanniksi)
  3. Margaret Mitchell authorscalendar.info. Viitattu 23.4.2009. (englanniksi)
  4. www.filmsite.org

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taylor, Helen: Tuulen viemät. (Scarlett’s Women: Gone with the Wind and Its Female Fans, 1989.) Suomentanut Laura Tohka. Tampere: Vastapaino, 1992. ISBN 951-9066-57-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuulen viemää.