Virtsarakontulehdus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Virtsarakontulehdus eli kystiitti on yleinen infektiotauti, joka paikantuu virtsarakkoon.

Virtsatieinfektiot jaetaan pyelonefriittiin ja kystiittiin. Kystiitti tarkoittaa virtsarakon tai virtsaputken infektiota. Se on yleisempi naisilla kuin miehillä. Kystiitti hoidetaan antibiooteilla, eikä se yleensä vaadi sen laajempia tutkimuksia. Kystiitin tavallisimpia oireita ovat tihentynyt virtsaamisen tarve, kipu virtsatessa, kuume ja huonovointisuus. Samanlaisia oireita voi aiheuttaa eturauhasen tulehdus.

Naisilla kystiitti on paljon yleisempi kuin miehillä. Tämä johtuu siitä, että naisen virtsaputki (n. 3–5 cm) on paljon lyhyempi kuin miehen (n. 20–25 cm). Bakteerit pääsevät helposti kulkeutumaan virtsateihin. Tavallisin taudinaiheuttaja on Escherichia coli -bakteeri. Sairaus on kivulias mutta paranee lääkityksellä yleensä ilman lisätauteja. Mahdollista on kuitenkin sen leviäminen ylös virtsanjohtimiin ja munuaisiin. Munuaistason (virtsajohtimien, munuaisaltaan tai munuaisten) virtsatieinfektiota kutsutaan pyelonefriitiksi. Itse munuaiskudoksen tulehdusta kutsutaan nimellä glomerulonefriitti.

Kolmasosa naisista sairastaa virtsarakontulehduksen jossakin elämänsä vaiheessa. Tautia esiintyy tavallisimmin 25–54-vuotiailla, vaikkakin sairautta esiintyy myös lapsilla ja ikääntyneillä. Sairautta tavataan myös miehillä, tosin harvinaisempana. Vanhuksilla virtsarakontulehdus on yleinen sekavuuden aiheuttaja.

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.