Virpi Hämeen-Anttila
| Virpi Hämeen-Anttila | |
|---|---|
 Virpi Hämeen-Anttila Jakomäen kirjastossa Kirjan ja ruusun päivänä toukokuussa 2007. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. lokakuuta 1958 Espoo, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | Kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | Suomi |
| Esikoisteos | Suden vuosi (2003) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Virpi Helena Hämeen-Anttila (o.s. Määttä; 15. lokakuuta 1958 Espoo)[1] on suomalainen tutkija, suomentaja, kuvittaja ja kirjailija.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämeen-Anttila valmistui ylioppilaaksi Pohjois-Tapiolan yhteiskoulusta vuonna 1977 ja humanististen tieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1987.[2] Vuodesta 1987 hän on opettanut Helsingin yliopistossa sanskritia ja Intian kirjallisuutta, historiaa, filosofiaa ja kulttuurihistoriaa. Hämeen-Anttila valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1996 ja filosofian tohtoriksi 2019. Väitöskirja käsittelee vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriaa. Sanskritin lisäksi hän on suomentanut useista muista intialaisista kielistä kuten paalista, bengalista ja hindistä. Hän on kääntänyt myös englannista ja ranskasta.[3]
Vuonna 2003 ilmestyi Hämeen-Anttilan esikoisromaani Suden vuosi. Siitä on tehty samanniminen elokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 2007. Hämeen-Anttila on kirjoittanut tyttärensä Maria Hämeen-Anttilan kanssa kolmiosaisen Nietos-nuortenkirjasarjan, joka ilmestyi vuosina 2007–2009. Lisäksi hän julkaisi miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan (k. 2023) kanssa kaksi tietokirjaa. He ovat myös kirjoittaneet yhdessä jännitysromaaneita pseudonyymillä Markus Falk.[4]
Vuonna 2002 Hämeen-Anttila sai Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnon käännöstyöstä ja monikulttuurisen kirjallisuuskuvan edistämisestä. Vuonna 2004 Tieteentekijöiden liitto nimesi Hämeen-Anttilan vuoden tieteentekijäksi.[3] Vuonna 2008 hänelle ja Jaakko Hämeen-Anttilalle myönnettiin Vantaan kulttuuripalkinto.[5] Hämeen-Anttila on ollut Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2017.[6]
Hämeen-Anttila asuu Vantaalla.[3] Hän on kertonut, että hänellä on henkistä väkivaltaa harjoittaneesta isästään johtuen dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Hämeen-Anttila kuvaa ilmiötä omaelämäkerrallisessa kirjassa Tapetinvärinen.[7]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suden vuosi, Otava 2003
- Alastonkuvia, Otava 2004
- Kolmastoista lapsi, Otava 2005
- Perijät, Otava 2006
- Sokkopeli, Otava 2007
- Muistan sinut Amanda, Otava 2008
- Päivänseisaus, Otava 2009
- Toisen taivaan alla, Otava 2010
- Railo, Otava 2011
- Tapetinvärinen, Otava 2012
- Marionetit, Otava 2013
- Villa Speranza. Otava, 2017. ISBN 978-951-1-30772-3
Rikosromaanit (Karl Axel Björkin tutkimuksia)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yön sydän on jäätä, Otava 2014. ISBN 978-951-1-28214-3
- Käärmeitten kesä, Otava 2015. ISBN 978-951-1-28245-7
- Kuka kuolleista palaa, Otava 2016. ISBN 978-951-1-28246-4
- Koston kukat, Otava 2017. ISBN 978-951-1-30787-7
- Tiergartenin teurastaja, Otava 2018. ISBN 978-951-1-30786-0
- Kirkkopuiston rakastavaiset, Otava 2019. ISBN 978-951-1-30788-4
- Kalman kevät, Otava 2020. ISBN 978-951-1-36008-7
- Juhannusyön painajainen, Otava 2021. ISBN 978-951-1-36337-8
- Vapauden vahdit, Otava 2022. ISBN 978-951-1-36338-5
- Synnin jäljet. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-46259-0
Nuortenromaanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nietos-sarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Intro, yhdessä Maria Hämeen-Anttilan kanssa, Otava 2007
- Riffi, yhdessä Maria Hämeen-Anttilan kanssa, Otava 2008
- Fade out, yhdessä Maria Hämeen-Anttilan kanssa, Otava 2009
Muu tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämeen-Anttila, Virpi & Hämeen-Anttila, Jaakko: Rakkauden atlas. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20024-0
- Hämeen-Anttila, Virpi & Hämeen-Anttila, Jaakko: Tarujen kirja: Kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa. (Koonneet ja selityksin varustaneet Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21475-5
- Minun Intiani. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27042-3
Markus Falk
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Profeetan soturit, Otava 2018. ISBN 978-951-1-30832-4
- Aleppon kirjuri, Otava 2019. ISBN 978-951-1-33249-7
Synnyinmaa-sarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sarastus. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-41625-8
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Purnabhadra, Viisi kirjaa viisaita satuja. Intialainen Pañcatantra. Suomen Itämaisen Seuran suomenkielisiä julkaisuja 24, 1995.
- Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon. Jataka-tarinoita. Basam Books 1998.
- Papukaijakirja. Lemmentarinoita muinaisesta Intiasta. Basam Books 1999.
- Jasmiiniyöt. Eroottista runoutta Intiasta. Basam Books 2000.
- Revel, Jean-François – Ricard, Matthieu : Munkki ja filosofi. Basam Books 2000.
- Stevenson, Robert Louis: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia. Basam Books 2001.
- Comte-Sponville, André: Pieni kirja suurista hyveistä. Basam Books 2001.
- Strong, John: Buddha. Elämä ja teot. Art House 2002.
- Balzac, Honoré de: Tuntematon mestariteos ja muita novelleja. Basam Books 2002.
- Stevenson, Robert Louis: Huomispäivän laulu. Satuja täysikasvuisille. Basam Books 2003.
- Dalai-lama: Sydämeni neuvoja. Opas nykyihmiselle. Bazar 2004.
- Mehta, Gita: Joen sutra. Basam Books 2005.
- Lal, Vinay - Van Loon, Boris: Hinduismi vasta-alkajille ja edistyville. Jalava 2006.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuka kukin on 2011, s. 261–262. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8
- ↑ Hämeen-Anttila, Virpi Kirjasampo.fi. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ a b c Virpi Hämeen-Anttila Otava. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ https://otava.fi/kirjailijat/markus-falk/ Otava. Viitattu 31.5.2018
- ↑ Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ Suomen Kirjailijaliiton johtokunta Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 5.6.2018.
- ↑ Helmi 2/2013 Issuu. Arkistoitu 4.6.2016. Viitattu 5.5.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virpi Hämeen-Anttila Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video.
- Jari Olavi Hiltunen: Virpi Hämeen-Anttilan jännittävien perhekuvausten äärellä. Vetus Et Nova 19.10.2012.
- Virpi Hämeen-Anttila 375 humanistia -sivustolla 22.5.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
- Yle Areena: Virpi Hämeen-Anttila – elämän makuinen kertoja
- Yle: Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila on myös tubettaja – "Olen aina halunnut tehdä videoita"
- Virpi Hämeen-Anttilan blogi Björk-sarjasta: https://20lukuaetsimassa.wordpress.com/
- Lea Toivola: Karl Axel Björkin kaksoiselämä Helsingissä sata vuotta sitten. Ruumiin kulttuuri 4/2020.
- Kuusi kuvaa kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan elämästä, 17.3.2018 Yle Areena
| ||||||||||||||||||
