Tämä on lupaava artikkeli.

Vilsandi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vilsandi
Vilsandin majakka.
Vilsandin majakka.

Vilsandi
Koordinaatit 58°23′00″N, 21°52′00″E
Pinta-ala 8,75 km²
Valtio
Valtio Viron lippu Viro
Väestö
Väkiluku 20

Vilsandi on saari Saarenmaan tuntumassa Viron länsiosassa. Vilsandi on Viron läntisin asuttu saari. Hallinnollisesti se kuuluu Kihelkonnan kuntaan. Saari on osa Vilsandin kansallispuistoa. Asukkaita saarella on 20. Saareen pääsee Kihelkonnan Papinsaaren satamasta veneellä tai veden ollessa matalalla kuorma-autolla.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilsandi on pinta-alaltaan 8,75 km²[1]. Vilsandissa on Viron alueella kaikkein eniten aurinkoisia päiviä, ja sää on talvellakin leuto. Vilsandin länsirannikolla on joukko pieniä saaria, joita sanotaan lintusaariksi. Saaret ovat Alumine Vaika, Keskmine Vaika, Ülemine Vaika, Mustpank, Kullipank ja Karirahu.[2] Saari on noussut merestä vasta 2000 vuotta sitten.

Eläimistä saarella tavataan erityisesti lintuja, joita on havaittu 247 eri lajia[1]. Alueella pesiviin lintulajeihin lukeutuvat harmaahanhet, haahka, sinisorsa ja ristisorsa. Saarella esiintyy myös luotokirvistä, jota ei tavata muualla Virossa. Nisäkkäistä saarella tavataan muun muassa metsäkaurista, siiliä sekä erilaisia pikkupetoja ja jyrsijöitä. Satunnaisesti saarella on tavattu myös hirviä ja villisikoja. Lisäksi saarella tavataan rantakäärmettä, rupikonnaa ja haisukonnaa, joista jälkimmäinen on tuntemattomasta syystä harvinaistunut historiallisiin määriin nähden. Kasveista saarella esiintyy harvinaisena tanskankuirimo.[3] Saarelle maisemaa huoltamaan tuodut, vapaasti laiduntavat naudat ovat herättäneet vastustusta saarelaisten keskuudessa. Niiden sanotaan tuhoavan puutarhoja ja muodostavan mahdollisesti uhan lapsille.[4]

Viidumäellä kasvaa 660 kasvilajia, joista 57 on Virossa suojeltu. Yksi kuuluisimmista lajeista on Saarenmaan pikkulaukku sekä yökönlehti. Viidunmäelle on rakennettu 30-metrinen näkötorni. Viidunmäeltä kotoisin olevia kuuluisia henkilöitä Tammikin talosta ovat Peeter Süda (1883-1920) ja samanniminen setänsä Peeter Süda (1830-1893), joka keräsi hiisi Suur Tõlliä koskevan kansanperinteen kirjaksi nimeltä Suur Tõllu lood.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset kirjalliset tiedot Vilsandin saaresta ovat vuodelta 1645. Vielä tuolloin saari oli asumaton ja se muodostui kahdesta osasta. Perimätiedon mukaan saaren ensimmäinen asukas oli hollantilainen merikapteeni Johan Doll, jonka laiva oli uponnut lähistölle. Myöhemmin Vilsandi kuului Kihelkonnan kirkkoherralle. Enimmillään saarella asui parisataa asukasta.[3] Vuonna 1809 saarelle rakennettiin 37 metriä korkea majakka[1]. Lintujen suojelun saarella aloitti majakan päälliköksi vuonna 1906 tullut Artur Toom, joka vuokrasi Vilsandia ympäröiviä luotoja Kihelkonnan seurakunnalta. Hän halusi estää linnunmunien keruun, mikä herätti vastustusta muissa vilsandilaisissa. Hän sai kuitenkin tukea muutamilta merikapteeneilta, ja lopulta luodoille perustettiin Venäjän keisarikunnan ensimmäinen suojelualue. Ensimmäinen ja toinen maailmansota hävittivät saarta ja suojelualuetta, mutta alue toipui molemmista sodista. Vuonna 1957 suojelualue perustettiin uudestaan, ja tällä kertaa se sisälsi myös itse Vilsandin saaren. Saaren asukasluku putosi huippulukemistaan pariin kymmeneen asukkaaseen, mutta asukasmäärän lisäämiseen ei edes tähdätä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Mäkeläinen, Tapio: Viro, kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2936-5.
  2. Vilsandi EestiMaaturism. Viitattu 18.11.2010. (viroksi)
  3. a b c Enn Kreem: Saarenmaa ja saarenmaalaiset. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-141358-5.
  4. Linda-Mari Väli: Metsistunud veised terroriseerivad Vilsandi elanikke ja suvitajaid Eesti Päevaleht. Viitattu 27.1.2011. (viroksi)