Siirry sisältöön

Vilma Nissinen

Wikipediasta
Vilma Nissinen
Henkilötiedot
Koko nimi Vilma Charlotta Karoliina Nissinen
Syntynyt19. marraskuuta 1997 (ikä 28)
Heinola, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Uran tiedot
Seura Vuokatti Ski Team
Laji maastohiihto
Maailmancup
Kaudet 2017–
Paras sijoitus 16.

Tietolaatikko päivitetty 4. helmikuuta 2020

Aiheesta muualla
Kotisivu

Vilma Charlotta Karoliina Nissinen (s. 19. marraskuuta 1997 Heinola) on suomalainen maastohiihtäjä. Hän edustaa Vuokatti Ski Teamiä.[1] Häntä on tammikuusta 2023 lähtien valmentanut Jarmo Riski. Aikaisemmin häntä valmensi 12 vuoden ajan Mikko Virtanen.[2] Nissinen kuuluu Team Electrofit -yksityistalliin.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nissinen kertoo päättäneensä jo 10–11-vuotiaana, että hänestä tulee hiihtäjä.[3]

Nissinen osallistui juniorien MM-kilpailuihin Rasnovissa 2016 ja Soldier Hollow’ssa 2017. Näissä hänen paras saavutuksensa henkilökohtaisilla matkoilla oli 17. sija yhdistelmäkilpailussa 2017. Lahdessa 2019 hän sijoittui alle 23-vuotiaiden sarjassa 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa kahdeksanneksi ja perinteisen sprintissä 13:nneksi. Vuonna 2020 Oberwiesenthalissa hän tuli 10 kilometrin perinteisellä kahdeksanneksi. Oberstdorfin MM-kilpailuissa 2021 hän oli 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa 22:s ja 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa 29:s. Trondheimin MM-kilpailuissa 2025 hän oli 50 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa viidestoista. Milanon ja Cortinan olympialaisissa 2026 hän sijoittui 20 kilometrin yhdistelmäkilpailussa 40:nneksi ja 10 kilometrin vapaan hiihtotyylin kilpailussa 30:nneksi.[1]

Skandinavia Cupissa Nissisen paras sijoitus on neljäs Vuokatissa kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan kisassa 16. joulukuuta 2023.[1] Maastohiihdon maailmancupissa Nissinen kilpaili ensimmäisen kerran Rukalla marraskuussa 2017. Ensimmäiset maailmancupin pisteensä hän saavutti oltuaan 23:s Italian Cognessa kymmenen kilometrin perinteisen hiihtovan kisassa 17. helmikuuta 2019.[4] Se on edelleen hänen paras sijoituksensa yksittäisessä maailmancupin osakilpailussa (tilanne 10.3.2025). Tour de Skillä 2019−2020 hän sijoittui Val di Fiemmen perinteisen hiihtotavan sprintissä 16:nneksi.[1]

SM-kilpailuissa Nissinen on saavuttanut pronssia 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa Vöyrillä 2020 ja Imatralla 2025.[1] Kontiolahdella 2017 hän saavutti ensimmäisen SM-mitalinsa oltuaan mukana toiseksi sijoittuneessa Vuokatti Ski Teamin viestijoukkueessa yhdessä Katri Lylynperän ja Eveliina Piipon kanssa.[5] Imatralla 2019 hän saavutti SM-pronssia viestissä Eveliina Piipon ja Susanna Saapungin kanssa.[6] Hän voitti parisprintin Suomen-mestaruuden Katri Lylynperän kanssa vapaalla hiihtotavalla 2020[7] ja perinteisellä hiihtotavalla 2021. Olympiatalvena 2021–2022 koronaan sairastumisen jälkeen Nissinen ei päässyt osallistumaan Pekingin talviolympialaisiin ja hän putosi sekä A-maajoukkueesta että urheilija-apurahalta. Nissinen harkitsi tuolloin hiihtouransa lopettamista.[8]

Parisprintin SM-hopeaa hän on saavuttanut 2024 ja pronssia 2023.[9] Hän voitti 3 × 5 kilometrin Suomen-mestaruuden Katri Lylynperän ja Jasmin Kähärän kanssa 2024[10]. Hän sijoittui hiihtoliitto.fi-sivuston mukaan huhtikuussa 2025 päättyneessä naisten maastohiihdon Suomen Cupissa sijalle 4 kerättyään yhteensä 371 pistettä.

Vilma Nissiselle on myönnetty urheilija-apurahaa:

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nissinen asuu Helsingissä Roni-nimisen miehen kanssa.[14] Nissinen on koulutukseltaan tradenomi.[15]

Tammikuun 2026 lausunto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2026 Nissinen kommentoi Iltalehdelle hiihtämistään Italiassa Tour de Ski -kilpailussa Hakunilan Skandinavian cupin sijasta: ”mieluummin hiihdän täällä kuin Suomen Mogadishussa”.[16] Hiihtoliitto tiedotti, ettei liiton toiminnassa hyväksytä rasismia missään muodossa ja ettei Nissisen antama lausunto edusta liiton kantaa, arvoja tai toimintaperiaatteita.[17] Myös Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen paheksui lausuntoa. Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Marleena Valtasola puolestaan totesi ymmärtäneensä Nissisen tarkoittaneen vitsailla.[18] Nissinen pyysi anteeksi sanomisiaan Hiihtoliiton tiedotteessa, jossa hän pahoitteli ”sopimatonta ja asiatonta” puhettaan.[19]

Kohun jälkeen Nissinen kieltäytyi Tour de Skin aikana pääosin antamasta haastatteluja. Viikon kuluttua lausunnostaan hän julkaisi Instagramissa päivityksen, jonka yhteydessä hän poseerasi kädessään ”Enpä sano mitään” -kyltti ja suunsa peitettynä teipillä, jossa luki "Cancel". Päivityksessä Nissinen kertoi saaneensa tappouhkauksia ja koki tulleensa henkilökohtaisesti mustamaalatuksi. Nissinen ilmoitti kohun aktivoivan häntä "yhä voimakkaammin edistämään uraansa" ja kertoi avaavansa verkkokaupan, jossa myy samalla kuvalla varustettuja huppareita ja paitoja joissa lukee "Team Vilma Nissinen".[18]

  1. 1 2 3 4 5 Vilma Nissinen Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
  2. ↑ Husu, Atte: Vilma Nissinen oli pahoissa vaikeuksissa, kun sai vinkin Jarmo Riskistä – keräsi lopulta puoli vuotta rohkeutta käänteentekevään puheluun Yle Urheilu. 14.9.2023. Viitattu 14.10.2023.
  3. ↑ Vilma Nissinen on taklannut nuoren urheilijan vaikeat hetket taustatiiminsä tuella: "Välillä mennään päin puuta, mutta virheistä voi oppia" Yle Urheilu. 17.10.2021. Viitattu 3.1.2026.
  4. ↑ Kerttu Niskanen otti perinteisen kympillä voiton maailmancupissa (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ SM-viesteissä naisille hopeaa ja miehille nelossija (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Naisten SM-viestissä huima loppuratkaisu – Anita Korva kiri voittoon maalisuoralla
  7. ↑ SM-hiihdot Vöyri naiset parisprintti smvoyri.fi. Arkistoitu 4.2.2020. Viitattu 4.2.2020.
  8. ↑ Hiihto | Vilma Nissinen sai uransa taas raiteilleen, kun hän muutti Vuokatista Helsinkiin Helsingin Sanomat. 24.11.2025. Viitattu 3.1.2026.
  9. ↑ Vilma Nissinen hiihtoliitto.fi. Viitattu 5.2.2024.
  10. ↑ SM-hiihdot ja Maastohiihdon Suomen Cup 22.-24.3.2024 Äänekoski- Live tulospalvelu live.time4results.com. Viitattu 24.3.2024.
  11. ↑ Sadalle talvilajien urheilijalle apuraha - Valtioneuvosto Valtioneuvosto. Arkistoitu 12.6.2024. Viitattu 3.1.2026.
  12. ↑ 101 talvilajien urheilijaa sai apurahaa - Valtioneuvosto Valtioneuvosto. Arkistoitu 13.6.2024. Viitattu 3.1.2026.
  13. ↑ Talvilajien urheilija-apurahat jaettiin - Valtioneuvosto Valtioneuvosto. Arkistoitu 13.6.2024. Viitattu 3.1.2026.
  14. ↑ Määttä, Teemu: Vilma Nissinen sai uransa taas raiteilleen, kun hän muutti Vuokatista Helsinkiin Helsingin Sanomat. 24.11.2025. Viitattu 24.11.2025.
  15. ↑ Vilma Nissinen: Markkinointisuunnitelma Sarake Oy:lle digimarkkinoinnin keinoja hyödyntäen Tradenomi Liiketalouden peruskoulutus AMK. 2023.
  16. ↑ Suomalaishiihtäjältä raisua puhetta – Vertasi Vantaata Somalian pääkaupunkiin www.iltalehti.fi. Viitattu 3.1.2026.
  17. ↑ Tatu Myllykoski: Vilma Nissisestä julkaistiin tiedote Ilta-Sanomat. 2.1.2026. Viitattu 3.1.2026.
  18. 1 2 Hiihto | Vantaa-kommentillaan kohauttanut Vilma Nissinen päätti hiljaiselonsa Helsingin Sanomat. 8.1.2026. Viitattu 9.1.2026.
  19. ↑ Hiihto | Vilma Nissinen pyysi anteeksi kommenttiaan Vantaasta Helsingin Sanomat. 2.1.2026. Viitattu 2.1.2026.
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.