Venäjän duuman vaalit 2007

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Venäjän duuman vaalit 2007
Venäjä
2003 ←
2. joulukuuta 2007 → 2011

Kaikki 450 paikkaa valtioduumaan
226 paikkaa tarvitaan enemmistöön
Äänestysprosentti 63,71 % Nousua 8,01 %-yks.
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue
 
Johtaja Vladimir Putin Gennadi Zjuganov
Puolue Yhtenäinen Venäjä Kommunistinen puolue
Viime vaalit 223 paikkaa, 37,57 % 52 paikkaa, 12,61 %
Saadut paikat 315 57
Paikkojen muutos Nousua 92 Nousua 5
Äänet 44 714 241 8 046 866
Kannatus 64,30 % 11,57 %
Muutos Nousua 26,73 %-yks. Laskua 1,04 %-yks.

  Kolmas puolue Neljäs puolue
 
Johtaja Vladimir Žirinovski Sergei Mironov
Puolue Liberaalidemokraatit Oikeudenmukainen Venäjä
Viime vaalit 36 paikkaa, 11,45 % Uusi puolue
Saadut paikat 40 38
Paikkojen muutos Nousua 4 Nousua 38
Äänet 5 660 823 5 383 639
Kannatus 8,14 % 7,74 %
Muutos Laskua 3,31 %-yks. Nousua 7,74 %-yks.

Tulokset federaatiopiireittäin

Pääministeri ennen vaaleja

Boris Gryzlov
Yhtenäinen Venäjä

Uusi pääministeri

Boris Gryzlov
Yhtenäinen Venäjä

Vuoden 2007 vaalien vaalimainontaa.

Venäjän duuman vaalit 2007 järjestettiin 2. joulukuuta 2007. Vaaleissa valittiin 450 jäsentä duumaan eli maan parlamentin alahuoneeseen.

Jäsenet valittiin puoluelistoilta. Äänikynnys on näissä vaaleissa 7 % äänistä, kun se ennen oli 5 %. Kynnyksen ylittävistä puolueista paikat jaetaan suhteellisella vaalitavalla.[1]

Ehdolla olevat puolueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet: [2] [3]

  1. Venäjän agraaripuolue
  2. Kansalaisvoima
  3. Venäjän demokraattinen puolue
  4. Venäjän federaation kommunistinen puolue
  5. Oikeistovoimien liitto
  6. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolue
  7. Venäjän liberaalidemokraattinen puolue
  8. Oikeudenmukainen Venäjä
  9. Venäjän patriootit
  10. Yhtenäinen Venäjä
  11. Jabloko
Puolue Äänet % Paikat
Yhtenäinen Venäjä 44 714 241 64,30 315
Kommunistinen puolue 8 046 866 11,57 57
Liberaalidemokraatit 5 660 823 8,14 40
Oikeudenmukainen Venäjä 5 383 639 7,74 38
Venäjän agraaripuolue 1 600 234 2,30 0
Jabloko 1 108 985 1,59 0
Kansalaisvoima 733 604 1,05 0
Oikeistovoimien liitto 669 444 0,96 0
Venäjän patriootit 615 417 0,89 0
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolue 154 083 0,89 0
Venäjän demokraattinen puolue 89 780 0,22 0
Yhteensä 69 537 065 100 % 450

Venäjän federaation kommunistinen puolue jättänee vaaleista valituksen Venäjän korkeimmalle oikeudelle sen keskuskomitean oikeudellisen osaston johtajan Vadim Solovjevin mukaan. Puolue odotti vaaleissa noin 25%-40% kannatusta. Puolue laskee omien puolueellisten vaalitarkkailijoidensa avulla vaihtoehtoista vaalitulosta. Vaalituloksen valmistelemiseen menee puolueen mukaan viikko.

Vaalitarkkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ODIHR ei huolimatta siitä, että se haki vaaleja varten kokoon vaalitarkkailun ydinryhmän lopulta tullutkaan vaalitarkkailemaan vaaleja ilmoittamiensa viisuminsaantivaikeuksien vuoksi. Aikaisemmin oli esitetty myös kritiikkiä sitä kohtaan, että Venäjän federaatio esitti rajoituksia vaalitarkkailijoiden lukumäärän suhteen sekä mahdollisesti myös sen suhteen, mistä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön jäsenvaltioista vaalitarkkailijoita saa tulla. Vaalitarkkailun periaatteena on ollut se, että vaalitarkkailijoita kutsuva valtio esittää kutsun, mutta ODIHR itse määrittelee vaalitarkkailun laadun ja laajuuden.

Venäjän puolelta esitettiin, että ODIRH:n lopullisesti ilmoitti kieltäytyvänsä Venäjän duuman vaalien vaalitarkkailusta vasta sen jälkeen, kun sen johtaja oli lähtenyt Yhdysvaltain vierailulle ja että tällä olisi saattanut olla vaikutus siihen, että ODIHR ilmoitti vain hieman myöhemmin kieltäytyvänsä vaalitarkkailusta.

Vaikka Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto kieltäytyi vaalitarkkailusta, ilmoittautui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamenttivaltuuskunta vaalitarkkailuun. Venäjän sille ehdottama tarkkailijamäärä oli aluksi 30, mutta ODIHR:n poisjäännin jälkeen sille tarjottiin mahdollisuutta 55 vaalitarkkailijaan, joista osa halukkaista perui aikeensa, minkä vuoksi OSCE PA lähettikin vain 31 vaalitarkkailijaa vaaleihin. Kansanedustaja Kimmo Kiljunen oli yksi OSCE PA:n vaalitarkkailijoista.

Myös Euroopan neuvoston parlamenttivaltuuskunta osallistui vaalitarkkailuun samankaltaisin ehdoin. Kansanedustajat Sinikka Hurskainen ja Kimmo Kiljunen osallistuivat Euroopan neuvoston vaalitarkkailuun.

Lisäksi Pohjoismaiden neuvoston parlamenttivaltuuskunta lähetti kolme vaalitarkkailijaa, joista yksi oli kansanedustaja Lyly Rajala.

Kolme parlamenttivaltuuskuntaa pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden maanantaina 3. joulukuuta kello 12:30 Moskovan aikaan (11:30 Suomen aikaan).

Myös Itsenäisten valtioiden yhteisö lähetti vaalitarkkailijoita sekä Japani.

Kannanottoja Venäjällä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opposition edustajat ovat arvostelleet vaaleja, joita ennen opposition kampanjaa on hankaloitettu ja sen edustajia on pidätetty. Näkyvin kriitikko Garri Kasparov syytti vaaleja farssiksi.[1] Sekä Kommunistinen puolue että Oikeistovoimien liitto aikoivat valittaa vaalivilpistä oikeuteen. Oikeistovoimien liitto valitti, ettei sen tarkkailijoita päästetty aamulla vaalipaikoille. Kommunistisen puolueen johtaja Gennadi Zjuganovin mukaan nämä vaalit olivat Neuvostoliiton jälkeisen ajan likaisimmat.[4]

Venäjän federaation keskusvaalilautakunta ilmoitti, että vaalit olivat täysin lailliset.[5]

Yhtenäisen Venäjän puoluevaltuuston puheenjohtajiston apulaissihteeri Andrei Isajevin mukaan Venäjän federaation kommunistinen puolue käytti hallinnollista resurssia vaalikampanjassaan Vladimirin alueella. Isajev ilmoitti kuvernöörin ja koko hallinnon tukeneen kommunisteja näiden vaalikampanjassa sekä oli mainitsi kuvernöörin luvanneen kirjoittaa tukijoilleen esitteen, miten toimia oppositiossa.[6]

Nykyisen neljännen duuman edustaja Vladimir Ryžkov ilmoitti, että vaalitulokseen on vaikutettu painostamalla ihmisiä äänestämään. Äänestysprosenttia on nostettu kymmenellä prosenttiyksilöllä painostamalla ihmisiä äänestämään, mikä on koitunut Yhtenäisen Venäjän eduksi, mikä tarkoittaa tosiasiallisesti sitä, että ihmisiä keppien avulla suostuteltiin äänestämään Putinia.[7]

Kannanottoja ulkomailla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ulkoasiainministeri Ilkka Kanervan mukaan vaalien ensitiedoin venäläiset olivat valinneet jatkuvuuden.

Länsimaiset uutistoimistot sekä pääasiassa brittiläiset ja yhdysvaltalaiset joukkotiedotusvälineet ovat uutisoineet kriittisesti vaaleihin liittyviä mahdollisia väärinkäytöksiä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]