Vasili Grossman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vasili Grossmanin muistolaatta Donetskissa

Vasili Semjonovitš Grossman, oik. Josif Solomonovitš Grossman[1] (ven. Василий Семёнович Гроссман; 12. joulukuuta (J: 29. marraskuuta) 1905 Berdytšiv, nyk. Ukraina14. syyskuuta 1964 Moskova) oli neuvostoliittolainen lehtimies ja kirjailija.

Grossman oli kansallisuudeltaan ukrainanjuutalainen.[2] Hän opiskeli kemian insinööriksi Moskovan valtionyliopistossa.

Toisen maailmansodan aikana hän toimi Puna-armeijan sanomalehden Krasnaja Zvezdan sotakirjeenvaihtajana. Hän oli todistamassa muiden muassa Kurskin taistelua, Treblinkan keskitysleirin vapauttamista ja Berliinin antautumista.[3] Lehteen hän kirjoitti myönteisessä hengessä sotasankareista ja raportoi natsien sotarikoksista. Samaan aikaan hän teki myös omia muistiinpanojaan sodasta. Sodan jälkeen hän suhtautui kriittisesti moniin neuvostototalitarismin ilmiöihin ja joutui kotimaassaan epäsuosioon.

Grossmanin sotamuistiinpanojen pohjalta kirjoittamansa pääteoksen Žižn i sudba (1959; suom. Elämä ja kohtalo) keskeisenä tapahtumana oli Stalingradin taistelu. Kirjailija uskoi sen pääsevän julkisuuteen maailmanpoliittisen suojasään aikana, jolloin myös Stalinin tekemät rikokset oli virallisesti tuomittu. Teos kuitenkin takavarikoitiin, ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääideologi Mihail Suslov, joka piti teosta jopa vaarallisempana kuin Boris Pasternakin Tohtori Živagoa, julisti, ettei sitä tultaisi julkaisemaan Neuvostoliitossa ”ainakaan kahteensataan vuoteen”. Grossman oli kuitenkin piilottanut käsikirjoituksesta kaksi kopioita, joista tehtiin akateemikko Andrei Saharovin avustuksella mikrofilmi, joka salakuljetettiin ulkomaille. Teos julkaistiin vasta pitkään Grossmanin kuoleman jälkeen Sveitsissä vuonna 1980 ja Mihail Suslovin ennustuksen vastaisesti lopulta myös Neuvostoliitossa vuonna 1988 Mihail Gorbatšovin avoimuuspolitiikan aikana. Sitä on verrattu Tolstoin romaaniin Sota ja rauha ja pidetty jopa parempana.[3]

Grossman kuoli syöpään vuonna 1964 eikä ehtinyt tietää Elämä ja kohtalo -romaanin julkaisemisesta.[3]

Grossmanin teokseen V gorode Berditsheve perustuu Aleksandr Askoldovin ohjaama elokuva Komissaari (Komissar, 1967).[4]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä toimittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.