Vapaaehtoinen maanpuolustus
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Vapaaehtoisella maanpuolustuksella tarkoitetaan laajaa kirjoa erityyppistä Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Termiä on myös eri aikoina ja eri historiallisissa konteksteissa käytetty eri tavalla. Vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvat muun muassa reserviupseeri- sekä reserviläistoiminta sekä näiden naisjärjestöjen toiminta, maanpuolustuskiltatoiminta sekä lukuisten perinneyhteisöjen toiminta.
Puolustusministeriön vuonna 2002 asettamassa työryhmässä määriteltiin vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyviä käsitteitä. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on aatteellista vapaaehtoista kansalaistoimintaa, jolla lujitetaan kansalaisten maanpuolustustahtoa ja tuetaan sekä viranomaisten että kansalaisten kykyä selviytyä eri turvallisuustilanteista. Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta tukee viranomaisten varautumista esimerkiksi toteuttamalla viranomaisten antamia tehtäviä ja ylläpitämällä koulutustiloja. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät järjestöt ja niiden laaja jäsenkunta pitävät osaltaan yllä kansalaisten maanpuolustustahtoa ja -taitoja.
Teknisessä mielessä, muun muassa lainsäädännössä vapaaehtoinen maanpuolustus on yleistermi, jolla tarkoitetaan Suomessa eri viranomaisten normaali- ja kriisiajan valmiuksia täydentävää ja tukevaa vapaaehtoistoimintaa. Erityisen merkittävää vapaaehtoinen maanpuolustustyö on lääkintäalalla, pelastusalalla ja sotilaallisella alalla.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö jakautuu useisiin alueisiin. Työn kovana ytimenä voidaan pitää sotilaallista maanpuolustusta tukevaa työtä, jota esimerkiksi aiheesta annettu lainsäädäntö käsittelee lähes ainoana maanpuolustustyön osa-alueena. Tämän lisäksi vapaaehtoiset palokunnat ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu tekevät erittäin merkittävää työtä pelastus- ja poliisiviranomaisien tukemiseksi normaali- ja poikkeusoloissa. Taloudellisen varautumisen alalla vapaaehtoistoiminta on yritysten ja valtiovallan keskinäistä toimintaa, joka tapahtuu eri alojen huoltovarmuuspoolien ja puolustustaloudellisen suunnittelukunnan kautta.[1]
Poliisi- ja pelastustoimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tärkein poliisin apuna toimiva vapaaehtoisorganisaatio on Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa. Tämä järjestöjen yhteenliittymä kokoaa yhteen lähes viidenkymmenen eri organisaation voimavarat. Sen toimintaa koordinoi Suomen Punainen Risti. Vapepa organisoi hälytysryhmiä, joita poliisi käyttää apunaan etsinnöissä sekä vaarallisissa tilanteissa. Toiminnassa on mukana 1 400 hälytysryhmää, joihin kuuluu 20 000 vapaaehtoista. Toiminta rahoitetaan Suomen punaisen ristin ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen varoin.[2]
Pelastustoimen puolella vakinaisia palokuntia tukevat vapaaehtoiset palokunnat. Nämä ovat yleensä ns. sopimuspalokuntia, eli ne ovat tehneet paikallisten pelastuslaitosten kanssa sopimuksen valmiudesta vastata hälytyksiin tietyssä ajassa. Vapaapalokunnissa toimii yli 20 000 koulutettua sammutusmiestä, mikä tekee niistä tärkeimmän Suomen pelastustoimen voimavaran. Päätoimisia ammattipalomiehiä on maassa vain noin 5 000. Nuoriso- ja naistoiminta sekä muut kuin sopimuspalokunnat mukaan lukien VPK-toiminnassa on mukana noin 39 000 henkeä.[3]
Oma erikoisuutensa pelastustoimen vapaaehtoiskentässä ovat palolennot. Näillä lennoilla vapaaehtoiset harrasteilmailijat partioivat metsäalueita muutaman tunnin ajan kerrallaan etsien metsäpaloja. Havaituista savuista tehdään ilmoitus palokunnille. Lääninhallitukset maksavat lentoja suorittavien koneiden polttoaineen, mutta itse lennot tehdään palkatta.[4]
Sotilaallinen maanpuolustus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkelit: Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja Maanpuolustuskoulutus
Sotilaallisen maanpuolustuksen vapaaehtoiskenttä on laaja. Sen kokoavana keskusjärjestönä toimii Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), joka vastaa kaikesta vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta. Järjestön jäseniä ovat reserviläisjärjestöt sekä muut aatteelliset maanpuolustusjärjestöt. Lisäksi mukana ovat naisten järjestöt Naisten valmiusliiton kautta. Näistä järjestöistä tärkein on Sotilaskotiliitto. Suomen metsästäjien liitto osallistuu MPK:n työhön luovuttamalla käytettäväksi ampumaratojaan. Lisäksi vapaaehtoistoiminnan kenttään kuuluvat Puolustusvoimien maakuntajoukot, jotka ovat Puolustusvoimien omia, täysin sotilaallisia muodostelmia.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys, jolle on annettu laissa tehtäväksi "maanpuolustuksen edistäminen koulutuksen, tiedotuksen ja valistuksen keinoin". Käytännössä yhdistyksen tehtävänä on antaa varautumis-, turvallisuus- ja sotilaskoulutusta Suomen kansalaisille. Sotilaallinen koulutus annetaan Puolustusvoimien välittömässä valvonnassa käyttäen puolustusvoimien välineitä, aseita ja varusteita. Muilla siviilitoimijoilla ei ole oikeutta antaa sotilaskoulutusta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen jäsenjärjestöjen tehtävänä puolestaan on tukea MPK:n toimintaa antamalla tiloja, varoja ja henkilöstöä. Lisäksi nämä yhdistykset toimivat liikunta- ja ampumaseuroina sekä toteuttavat erilaisia aatteellisia tehtäviä esimerkiksi suorittamalla kunniakäyntejä ja järjestämällä isänmaallisia tilaisuuksia.[5]
Vapaaehtoiseen maanpuolustuksen tarkastaja on Eero Svanberg Pääesikunnan koulutustoimialan alaisuudessa.
Maakuntajoukot ovat puolustusvoimien sotilasyksiköitä, jotka koostuvat niihin sitoutuneista vapaaehtoisista reserviläisistä. Näiden yksiköiden henkilöstölle jaetaan jo rauhan aikana henkilökohtainen varustus, joka säilytetään kotona. Aseet kuitenkin säilytetään puolustusvoimien varastoissa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys avustaa puolustusvoimia yksiköiden koulutuksessa, mutta varsinainen johtovastuu kuuluu puolustusvoimille.[6]
Vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvien ampumaurheilulajien, erityisesti sovelletun reserviläisammunnan harrastajat voivat pitää hallussaan rynnäkkökiväärin kaltaista, mutta vailla sarjatuliominaisuutta olevaa reserviläiskivääriä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Huoltovarmuuskeskus. Julkinen–yksityinen-kumppanuus (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 25.1.2008.
- ↑ VAPEPA - Vapepan toiminta.[vanhentunut linkki] Viitattu 15.10.2007
- ↑ Suominen, P. "Arvon mekin ansaitsemme. Tutkimus vapaaehtoispalokuntien vaikuttavuudesta ja merkittävyydestä." (referaatti) (Arkistoitu – Internet Archive). 2002. Viitattu 15.10.2007
- ↑ Palolennot. Hämeenkyrön lentokerho. Viitattu 15.10.2007
- ↑ Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007). 6–7 ja 27 §. Viitattu 15.10.2007
- ↑ Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007). 28 §. Viitattu 15.10.2007 sekä Laki puolustusvoimista (Arkistoitu – Internet Archive) (551/2007). 28 §