Vanha Parthenon
| Vanha Parthenon | |
|---|---|
| Sijainti | Akropolis, Ateena, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | ei valmistunut |
| Tyylisuunta | doorilainen |
| Julkisivumateriaali | valkoinen marmori |
 |
|
Vanha Parthenon tai Esi-Parthenon viittaa Athene Parthenokselle omistettuun kreikkalaiseen temppeliin, jota rakennettiin nykyisen Parthenonin temppelin paikalle Ateenan Akropoliille noin vuosina 490–480 eaa.[1][2]
Temppeliä alettiin rakentaa vanhanaikaiseksi käyneen, paikalla 500-luvulta eaa. sijainneen Hekatompedon-temppelin paikalle noin vuonna 490 eaa. sen jälkeen kun ateenalaiset olivat voittaneet Marathonin taistelun. Tuolloin Hekatompedon purettiin. Vanhan Parthenonin rakentaminen oli kesken kun persialaiset valtasivat ja tuhosivat koko Ateenan, mukaan lukien temppelin vuonna 480 eaa. Temppelin säilyneissä osissa on merkkejä siitä että se poltettiin tuolloin.[1][2][3]
Temppelin tuhoutumisen jälkeen ateenalaiset eivät rakentaneet paikalle uutta temppeliä useisiin kymmeniin vuosiin. Perikleen aikana paikalle suunniteltiin lopulta uusi Parthenon, jota alettiin rakentaa vuonna 447 eaa. ja joka valmistui vuonna 438 eaa. Se on paikalla edelleen. Uuden Parthenonin rakentamisessa käytettiin hyödyksi suurta osaa vanhan Parthenonin laajoista perustuksista. Koska uusi temppeli oli vanhaa lyhyempi mutta leveämpi, osa vanhan temppelin perustuksista on edelleen nähtävissä nykyisen Parthenonin vieressä, erityisesti temppelin etelä- ja itäpuolella. Temppelin osia käytettiin myös muualla uudessa Parthenonissa. Osa vanhan temppelin pylväiden osista käytettiin Akropoliin muurien rakentamiseen. Temppelin muita osia on säilynyt eri puolilla Akropolista.[1][3] Temppelin osia on tunnistettu ainakin 250 kappaletta.[4][5]
Vanha Parthenon oli rakennettu Pentelikon-vuoren valkoisesta marmorista. Sen lyhyemmällä sivulla oli mahdollisesti kuusi pylvästä. Temppelin naos eli cella jakautui uuden Parthenonin cellan tapaan kahteen osaan, jotka olivat ”varsinainen” Parthenon sekä ”Hekatompedon”, joka oli temppelin varsinainen cella ja kulttikuvan sijaintipaikka, ja säilytti samalla paikalla aiemmin sijainneen temppelin nimen. Temppelin toisessa päässä oli pronaos ja toisessa opisthodomos. Ennen tuhoutumistaan temppelistä oli mahdollisesti pystyssä perustusten lisäksi joitakin sen pylväitä ja seiniä.[1][3]
Temppelin ajoituksesta on myös muunlaisia teorioita. Erään teorian mukaan temppeli olisi sittenkin rakennettu vasta vuoden 480 eaa. jälkeen.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Goette, Hans Rupprecht: Athens, Attica and the Megarid: An Archaeological Guide, s. 36–38. Routledge, 2012. ISBN 113454393X. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Acropolis of Athens Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 29.4.2007. Viitattu 10.3.2015.
- ↑ a b c d Holloway, R. Ross: Chapter II: The Fateful Year 480 in the History of Greek Art The Hand of Daedalus. Brown University. Viitattu 10.3.2015.
- ↑ Hill, B. H.: The Older Parthenon. American Journal of Archaeology, Oct. - Dec., 1912, 16. vsk, nro 4, s. 535-558. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Rhodes, Robin Francis: Architecture and Meaning on the Athenian Acropolis, s. 86. Cambridge University Press, 1995. ISBN 0521469813. Teoksen verkkoversio.