Värähtelypiiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Värähtelypiiri eli virityspiiri on elektroniikassa ja radiotekniikassa kytkentä, jolla on taipumus värähdellä sille ominaisella resonanssitaajuudella. Värähtelypiirejä käytetään esimerkiksi oskillaattoreissa ja radiovastaanottimien virityspiireinä.

Värähtelypiirissä on rinnan- tai sarjaankytkettyinä kela ja kondensaattori, joiden reaktanssit tai suskeptanssit kumoavat toisensa resonanssitaajuudella. Piirin häviöitä, esimerkiksi kelan johtimen resistanssia, kuvataan vastuksella R.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisesti vähähäviöisen värähtelypiirin resonanssitaajuus f hertseinä voidaan laskea seuraavasta kaavasta:

missä L on kelan induktanssi ja C on kondensaattorin kapasitanssi.

Sama yhtälö voidaan ilmaista myös kulmataajuutena (rad/s):

Resonanssi tarkoittaa sähköisessä värähtelypiirissä tilannetta, jossa piirin yli mitatun jännitteen ja piiriin syötetyn virran välinen vaihe-ero on nolla.

Jännite- eli sarjaresonanssipiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E1z123s1i1.gif

Sarjaresonanssi RLC-virtapiirissä tapahtuu jos .


Silloin .

Tässä tilanteessa kokonaisreaktanssi on 0 ja virta saavuttaa maksimiarvonsa piirissä.


Piirin resonanssitaajuus

Kelaan ja kondensaattoriin vaikuttavat jännitteet saattavat nousta vaarallisen suuriksi, jos virtaa rajoittavan vastuksen resistanssi on pieni.

Virta- eli rinnakkaisresonanssipiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E1z123s12i123.gif

Rinnakkaisresonanssi RLC-piirissä tapahtuu, kun

Virta I on tällöin minimiarvossaan .

Piirin resonanssitaajuus .

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Voipio, Erkki: Virtapiirit ja verkot. Helsinki: Otatieto, 2001 (1976). ISBN 951-672-082-X.
  • Infopress: Oskillaattorit ja vahvistimet., s. 1-256. Elektroniikan perusteet IV. Helsinki: Infopress, 1978. ISBN 951-737-055-5.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.