Uudenmaankatu (Turku)

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 20. marraskuuta 2021 kello 23.25 käyttäjän Jmk (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uudenmaankadun alkua Tuomiokirkkosillan ja Hämeenkadun välillä.
Uudenmaankadun loppupäätä Kupittaanpuiston kohdalla.

Uudenmaankatu (ruots. Nylandsgatan) on yksi Turun keskustan ruutukaava-alueen muita katuja leveämmistä kaduista ja sisääntuloväylä kaupungin keskustaan. Se kulkee Aurajoelta, Tuomiokirkkosillalta Kupittaanpuistolle. Uudenmaankadun pituus on noin 850 metriä.

Uudenmaankatu muuttuu Kupittaankadun kohdalla Uudenmaantieksi. Se on osa vanhaa Turusta Helsinkiin johtavaa päätietä, nykyistä seututietä 110, joka ennen moottoritien rakentamista oli valtatie 1.

Poikkikadut

Uudenmaankadun poikkikadut ovat: Itäinen Rantakatu, Tuomiokirkontori, Vanha Suurtori, Hämeenkatu, Teininkuja, Vähä Hämeenkatu, Pyhän Kerttulin oikopolku, Sirkkalankatu, Itäinen Pitkäkatu ja Kupittaankatu.

Rakennuksia ja puistoja

Uudenmaankadun varrella tai sen välittömässä läheisyydessä ovat muun muassa:

Uudenmaankatuun rajoittuvat Tuomiokirkonpuisto, Brahenpuisto, Porthaninpuisto, Vartiovuorenmäki, Kupittaankenttä ja Kupittaanpuisto.

Liikenne

Katulinjaus on kauttaaltaan vähintään 2+2-kaistainen, ja lähes kaikissa risteyksissä on liikennevalot. Uudenmaankadulla on joukkoliikennekaista keskustaan päin. Uudenmaankadun itälaitaa kulkee kaksisuuntainen pyörätie Kupittaalta Hämeenkadulle, josta eteenpäin polkupyöräliikenne on ohjattu Akatemiankadun kautta Tuomiokirkkosillalle.

Yksi Turun joukkoliikenteen pääakseleista kulkee Uudenmaankadulta Hämeenkadun, Auransillan, Linnankadun ja Brahenkadun kautta Aninkaistensillalle.

Engelin perspektiivikadut

Uudenmaankatu ja Aninkaistenkatu muodostavat yhden kolmesta Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen suunnitteleman ruutukaavan mukaisista, muita katuja leveämmistä, niin sanotuista perspektiivikadusta, joille oli määrä rakentaa myös Aurajoen ylittävät sillat. Muut vastaavanlaiset kadut olivat Kaskenkatu–Aurakatu sekä Puistokatu–Martinkatu.[1] Pitkien katulinjojen perspektiivinäkymät kutistuvat kaukaisuudessa yhdeksi pisteeksi.[2]

Engelin asemakaavassa pyrittiin paloturvalliseen kaupunkiin.[3] Asemakaavan piirteitä olivat muun muassa kortteleiden sisäiset palokujat ja muita katuja leveämmät puistokadut, jotka jakoivat kaupungin paloalueisiin.[4]

Uudenmaankadun ja Aninkaistenkadun yhdistävä Tuomiokirkkosilta valmistui nykyiseen muotoonsa vuonna 1956.

Lähteet

  1. Iso tietosanakirja, 14. osa (Troopillinen–Wasenius), art. Turku, osio Pääkadut, puistot, torit, Otava 1938
  2. Paaso, Jukka: Venäläinen Turku: 3. Venäjän ja Pietarin vaikutus. Uuden Turun rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset Jukka Paaso. Viitattu 21.7.2013.
  3. Laaksonen, Tarja-Tuulikki: Aliokirjoitus: Engelin asemakaava pyrki paloturvalliseen kaupunkiin. Turun Sanomat, 9.1.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.7.2013.
  4. Lilius, Henrik: Engel, Carl Ludvig (1778 - 1840) Kansallisbiografia. 26.8.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 21.7.2013.

Aiheesta muualla